Hei!
Olen hyvin sosiaaalinen ihminen, mutta elämääni on varjostanut ylä-asteelta asti jännittäminen ja sen mukana tuleva punoitus. Kun joudun epämiellyttävään tilanteeseen, joka on ennalta tiedetty tai täysin spontaani, alkaa kasvoni punoittaa, kaulaani, käsivarsiini ja rintakehääni ilmestyy punaisia läiskiä, aivan kuin olisin allerginen jollekkin. Huomasin myös eilen, että selkäni alkaa punoittaa, kun tälläinen jännittävä tilanne tulee. Kauheaa kun ihmiset kummastelevat "mitä sulla on tossa" tai "miten sun selkä on noin punanen, ootsä palanu?" yms. Ja kun kyseessä ei tarvitse olla kenenkäään tuntemattoman henkilön tapaaminen, vaan esimerkiksi tavallinen kahvipöytäkeskustelu tai menen kylään parhaan ystäväni luokse. Kaikkein pahimmillaan ne ovat silloin, kuin pitäisi tavata joku uusi ihminen, esiintyä tai olla työhaastattelussa. Itse en ole uskaltanut käydä tässä lääkärille puhumassa, mutta onko kellään mitään keinoa tuohon punoitukseen? Se häiritsee kamalasti ja vaikeuttaa elämääni. Minulla on ihan normaali iho, ei mitenkään yliherkkä/kuiva tms couperosa...
Olen hyvin sosiaaalinen ihminen, mutta elämääni on varjostanut ylä-asteelta asti jännittäminen ja sen mukana tuleva punoitus. Kun joudun epämiellyttävään tilanteeseen, joka on ennalta tiedetty tai täysin spontaani, alkaa kasvoni punoittaa, kaulaani, käsivarsiini ja rintakehääni ilmestyy punaisia läiskiä, aivan kuin olisin allerginen jollekkin. Huomasin myös eilen, että selkäni alkaa punoittaa, kun tälläinen jännittävä tilanne tulee. Kauheaa kun ihmiset kummastelevat "mitä sulla on tossa" tai "miten sun selkä on noin punanen, ootsä palanu?" yms. Ja kun kyseessä ei tarvitse olla kenenkäään tuntemattoman henkilön tapaaminen, vaan esimerkiksi tavallinen kahvipöytäkeskustelu tai menen kylään parhaan ystäväni luokse. Kaikkein pahimmillaan ne ovat silloin, kuin pitäisi tavata joku uusi ihminen, esiintyä tai olla työhaastattelussa. Itse en ole uskaltanut käydä tässä lääkärille puhumassa, mutta onko kellään mitään keinoa tuohon punoitukseen? Se häiritsee kamalasti ja vaikeuttaa elämääni. Minulla on ihan normaali iho, ei mitenkään yliherkkä/kuiva tms couperosa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kokeile jatkuvaa alkoholin käyttöä. Saa aikaiseski tasaisesti pysyvän punoituksen, ja hetkittäiset punastumiset jäävät taustalle.
Hei!
Kuulostaa tosi tutulta. Itse olen myös sosiaalinen ja vahva ihminen, mutta samaanaikaan myös liian herkkä tai neuroottinen. Punastuminen on tosi kahlitseva ja elämää rajottava ongelma. Varsinkin ihmiselle jota muut pitävät vahvana..ja siksi juuri ihmettelevät jos toinen häkeltyy tai punastelee. tai sitten sitä itse vaan kuvittelee. Mutta tuo on tosi ikävä ongelma ja häiritsee ihan arkielämää. Olen myös ihmetellyt sitä miksi itse punastun juuri useimmiten tuttujen kesken, erityisesti noissa kahvipöytäkeskusteluissa ym. Ne on kai sitten sellasia tilanteita missä ei olisi mitään syytä jännittää, ja sitten siitä tekee itselleen jonkun ongelman.
Mutta mä ainakin uskon että se menee ajan kanssa ohi. Kai on kyse kuitenkin ihmisen herkkyyskausista ja siitä että hyväksyy mikä on sekä yrittää miettiä mistä ongelma voisi johtua. Eikö saa näyttää olevansa heikko ja pelkääväinen? Pitääkö aina pärjätä ja ylläpitää ihanneihmisen roolia, joka ei koskaan saa punastua tai olla ahdistunut.. tai onko tapahtunut jotain traumaattista menneisyydessä, joku on nolannut herkässä tilanteessa tai muuta vastaavaa..
Toivottavasti löydät apua. ja muista että varmasti aika moni tässä maassa kärsii samanlaisista ongelmista
En tiedä, pitää toivoa että se ajan kanssa loppuisi tai jotain. Ja pahemman siitä tekee se, kun olen ruvennut ajattelemaan "punotankohan mä taas" yms. Ei pitäisi ajatella niin, mutta se on ihan kamalan vaikeaa, sillä tästä punoituksesta ei voi sanoa "juttu on vain pääsi sisällä" tai "ei kukaan muu sitä huomaa kuin sinä itse" sillä kukaan ei tule sanomaan pelkästä kasvojen punotuksesta "MITÄ SULLA ON NAAMASSA!!" mutta kun rintakehä, kaula ja selkä punoittavat ja vieläpä laikukkaasti, se on jotenkin tuplaten epänormaalia ja kamala kuulla, kuin ihmiset sanoo "mitä sulle on tapahtunut!!, ootko allerginen, ootko palanu yms"
Pitää toivoa, että tää on jokin nuoruusiän juttu, kun ylä-asteella huomasin tämän ensimmäistä kertaa, juuri esitelmää pitäessäni, ja luokkatoverini huutaa "miks sun kaula on ihan punainen!!!" sen jälkeen se onkin vaivannut elämää :/