Ollaan oltu uusperheenä muutama vuosi, mulla parin vuoden ikäinen lapsi ja yhteishuoltajuus lapsen biologisen isän kanssa. Lapsi viettää suurimman osan ajasta siis meillä, ja mitään ongelmia ei ole ilmennyt - tähän asti. Ollaan ihan virallisesti avoliitossa, ja niin edelleen.
Nykyään avokkini on alkanut etääntyä. En usko että hän pettää, koska hän ei vain ole sen luonteinen. Hän ei koskaan halua lähteä mihinkään vedoten siihen, että liikkuvan työnsä takia hän ei jaksa vapaapäivinäänkin koko ajan olla menossa.
Viime viikolla oltiin matkoilla ja meinattiin juuri lähteä uimarannalle, kun totesin, että olisi hyvä hankkia aurinkorasvaa. Avokkini räjähti että olen aina vaatimassa lisää ja lisää, kun jotain vähänkin saan. Kerran vuodessa jossakin käydään. Muutenkin ärhenteli ties mistä ja vastasi tiuskimalla, kun hyväntuulisena kysyin jotakin. Ei siinä paljoa fiiliksiä jäänyt...
Seuraavana asiana listalla oli liiallinen talouspaperin kuluminen, liian kalliit pesuaineet, vääränlaiset hygieniatuotteet... terveyssiteitä ostaessamme hän huokaa sitä miten paljon rahaa taas menee.
Anteeksi mitä?! Sanoin hänelle kerran, että okei, ei osteta, jos pyykkää mun veriset alkkarit.
Ärhentelee siitä, miksi mun on pakko siivota ja pyykätä kerran viikossa ja vaihtaa lakanat. Se ei ole hänen mielestään normaalia.
Tuo mies on kaukana siitä miehestä jonka aikoinaan tunsin. Se entinen mies oli hellä, huomaavainen, ihana ja isällinen. Ei tämä nykyinen pahantuulinen kiukkupesä, jolle ei edes mitään uskalla sanoa! Lapsi sai osansa ärähdyksistä tänään, ja alkoi herkkämielisenä itkeä.
Syyksi kiukuttelulle mieheni sanoo hankalan työprosessin, joka vie voimia. Se kestää kai vielä muutaman viikon. Oikeasti, auttakaa mua. En pysty häntä jättämään, koska hänessä on niin paljon muuta mitä rakastan. Nyt on hankala vaihe, mutta mitä oikeasti teen?! Mä en enää jaksa tätä jokapäiväistä kiukuttelua ja riitelyä!
Nykyään avokkini on alkanut etääntyä. En usko että hän pettää, koska hän ei vain ole sen luonteinen. Hän ei koskaan halua lähteä mihinkään vedoten siihen, että liikkuvan työnsä takia hän ei jaksa vapaapäivinäänkin koko ajan olla menossa.
Viime viikolla oltiin matkoilla ja meinattiin juuri lähteä uimarannalle, kun totesin, että olisi hyvä hankkia aurinkorasvaa. Avokkini räjähti että olen aina vaatimassa lisää ja lisää, kun jotain vähänkin saan. Kerran vuodessa jossakin käydään. Muutenkin ärhenteli ties mistä ja vastasi tiuskimalla, kun hyväntuulisena kysyin jotakin. Ei siinä paljoa fiiliksiä jäänyt...
Seuraavana asiana listalla oli liiallinen talouspaperin kuluminen, liian kalliit pesuaineet, vääränlaiset hygieniatuotteet... terveyssiteitä ostaessamme hän huokaa sitä miten paljon rahaa taas menee.
Anteeksi mitä?! Sanoin hänelle kerran, että okei, ei osteta, jos pyykkää mun veriset alkkarit.
Ärhentelee siitä, miksi mun on pakko siivota ja pyykätä kerran viikossa ja vaihtaa lakanat. Se ei ole hänen mielestään normaalia.
Tuo mies on kaukana siitä miehestä jonka aikoinaan tunsin. Se entinen mies oli hellä, huomaavainen, ihana ja isällinen. Ei tämä nykyinen pahantuulinen kiukkupesä, jolle ei edes mitään uskalla sanoa! Lapsi sai osansa ärähdyksistä tänään, ja alkoi herkkämielisenä itkeä.
Syyksi kiukuttelulle mieheni sanoo hankalan työprosessin, joka vie voimia. Se kestää kai vielä muutaman viikon. Oikeasti, auttakaa mua. En pysty häntä jättämään, koska hänessä on niin paljon muuta mitä rakastan. Nyt on hankala vaihe, mutta mitä oikeasti teen?! Mä en enää jaksa tätä jokapäiväistä kiukuttelua ja riitelyä!
Vastaukset 18
Vanhimmat
voi olla monia, väsymys, stressi, loppuunpalaminen ja ikävä kyllä myös tyytymättömyys parisuhteeseen esimerkkeinä.
Juttele ihmiseessä miehesi kanssa, kerro miten pahalle hänen käytöksensä tuntuu, ja kaiva syy esille vaikka väkisin.
Tsemppiä !
ei muuta!
Sä olet lähin ihminen hänelle,luottaa koska purkaa pahaa oloa. Tosin,eihän se ole hyväksyttävää/kivaa toimia noin. Juttele asiasta,jos se helpottaisi miestäsi. Tee vaikka niskahieronta,jotta rentoutuu ja juttele samalla!
Mä oon vähän samanlainen,stressiä puskee ja sit kiukkuan muille, jos en saa ulos asiaa mikä mättää. Anteeksi pyydän kyllä, kun aihetta on.
pelkää irtisanomista/lomauttamista - sehän on nykyään erittäin yleistä. Se selittäisi hänen ärtymyksensä rahanmenosta.
Jokin häntä painaa, se on selvää. Työasiat, masennus, fyysinen sairaus, toinen nainen.
Olette tulleet suhteenne ensimmäiseen isoon vastamäkeen. Mies tarvitsee tukeasi. Älä odota hänen tukevan sinua tässä vaiheessa. Älä päästele suustasi tuollaisia veriset alkkarit -juttuja, ne inhottavat miestä ja saavat hänet inhoamaan sinuakin.
Joka on alkanut vaatia miestä valitsemaan sinun tai hänen kesken. Mies on helvetin inhottava sinulle, että tajuaisit lähteä äpäräsi kanssa lätkimään talosta, että uusi nainen saa tulla siihen asumaan. Todennäköisesti tämä toinen nainen on miehesi työkaveri jonka kanssa hän on aloittanut suhteen sinun selän takana.
Voit sanoa seuraavan kerran kun alkaa vittuilemaan, että hei, muuten se sun toinen nainen soitti yksi päivä ja kysyi, että miten meillä menee ja milloin minä häviän pennun kanssa tästä talosta, että hän pääsee muuttamaan tänne. Jos miehesi saa helvettimoisen raivarin, niin olet osunut maaliin. Yleensä se joka pettää, on inhottava ja ilkeä toiselle eli petetylle osapuolelle, syy tähän on huono omatunto joka kolkuttelee taustalla ja pahaa oloa on purettava sinuun ja lapseen. Eihän tälle kakkosnaiselle passaa näyttää huonoja puoliaan vaan se ihan kaveri.
Yksi konsti on olemassa myös. Käyt kaupassa yksin ja ostat omat ja lapsen tarpeet itse. Laitat ostoksiin tussilla oman nimen sekä tekstin, ei muiden käyttöön. Hankit oma pesuaineet, siteet, ilman että mies on läsnä. Peset vain omat ja lapsesi vaateet, miehen jätä pesemättä. Jos alkaa jupista, niin sano, että eihän niitä saa pestä kun menee pesuainetta ja sähköä sekä vettä. Niin ja oletko ostanut pesuaineen niiden pesemistä varten? Laita mies hoitamaan omat juttunsa älä passaa äläkä palvele, ilmoita että kun kohtelet minua huonosti ja vittuilet joka käänteessä, niin ei pidä odottaa, että minäkään sinua enää kohtelen kauniisti, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan
mahdollisuuksia on, tutustu toki seuraavaan tekstiin:
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=180&valikko=2
kuulostaa aika paljon samalta kuin oma ex-mies. Minulle selvisi myöhemmin myös, että hän ei ollut ex-vaimonsa kanssa pystynyt puhumaan mistään kunnolla. Näin kävi myös minulle, sain vain äksyilyä kuunnella ja vika oli muka aina minussa....yleensähän ihminen ei stressaantuneenakaan syytä siitä kumppania toistuvasti. Minusta tuo menisi läpi jos sitä tapahtuisi kerran pari , mutta jos tuo alkaa olla jokapäiväistä niin sopii epäillä herran itsekkyyden tasoa.
ihan oikeasti jonkin tason orkkuja noista sun vittuiluviesteistä. Vai oletko vaan niin helvetin katkera siitä edelleen että ukkos pani kaikkia mikä liikkui ja loppujen lopuksi jätti sut kun nallin kalliolle etkä ole kovasta yrityksestä huolimatta onnistunut saamaan ketään nalkkiin sen jälkeen.
ex ukko alkoi todella vittumaiseksi luonteeksi kun vieraita naisia alkoi olla kuvioissa ja kun niitä olisi ollut vain yksi, mutta niitä oli lähemmäs 30 yhtä aikaa joita pyöritti. Kun kärähti rysän päältä niin sai lähteä kävelemään kakkosensa kanssa. Ja miten tämä oli mahdollista? No mä opiskelin siihen aikaan ja olin poissa kotoa 11 tuntia vuorokaudessa (koulu ja ajomatkat) mies netissä päivät ja naistensa luona. Hitostako mä sitä pystyin seuramaan 60 km päästä koulusta, mitä tekee ja kenen kanssa?
Ja se oli minä joka herran jätin kun nallin kalliolle, koska rajansa sillä mitä toiselle ihmiselle voi tehdä tai jättää tekemättä. Myöhemmin selvisi, että herralla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja lääkitys siihen, jonka taitavasti pystyi salamaan. Rahaa paloi kakkosten lahjoihin ja hiljaiseksi lahjomiseen tuhansia euroja, mutta ei milloinkaan minulle joka teki toisena yrittäjä puolisona töitä taloon, aina oli rahat kaikki.
Nykyään olen uudessa suhteessa ja voin sanoa, että kyllä miehillä voi olla helvettimoinen ero keskenään, että kiitos vain sinulle. TOLLO
tyhmä kysymys, mutta miksi et osta itse terveyssiteitäsi ja aurinkorasvoja.
Tyhmä kysymys.
jokainen maksakoon itse omat juttunsa!
ei meillä ainakaan aleta kaupan kassalla jakamaan että tuo on sun ja tuo mun et maksetaan omat vaan toinen maksaa tänään ja toinen seuraavalla kerralla.
Sellaista on perhe-elämä, josta sulla tosin ei taida olla kokemusta !
vaan sitä, että jos vain toinen käy työssä ja toinen vaan loisii, niin ennen pitkää se alkaa toista ahdistamaan hyvin paljon.
Eli montako euroa tuot talouteenne ja montako euroa kulutat? Jos olet jatkuvasti vain kuluttajana, se varmasti ärsyttää miestä.
Jos et ole töissä, vaan makaat päivät kotona haaveillen isosta ok talosta (jonka mies maksaa) kannattaisiko tulla pilvilinnoista realityyn ja mennä töihin?
Jos kaikki tulee sinulle automaattisesti, et osaa arvostaa mitään.
Mene vaikka Siwan kassalle. Siellä kun paiskit töitä, alat arvostamaan myös miehesi taloudellisia ponnisteluja.
kovin pikkumaista jos jokainen euro pitää laskea.
Tuollaista kirjoittaa vain joko yksinäinen ihminen tai sitten vaan muuten saatanan pihi.
Ja mistähän päättelet ettei ap ole töissä.
Sä sit tarjoat aina tota siwan kassaa ratkaisuksi asiaan kuin asiaan.
Kunhan raukka provoaa kun ei muuhun kykene.
kanssa, niin mitäpä luulet, kauanko ukkosi jaksaa teita katsella?
Oletko sinä sitten vuorostasi valmis maksamaan kaiken, esim viiden vuoden ajan, kunhan joskus palaat työelämään?
näitä tyhjäpäitä...
loinen. Kuka puhuu loisimisesta.
Kyllä olet helvetin yksinkertainen !