Phäks toiminut virheellisesti rajoittaessaan biovanhempien tapaamisia osastolla. Myöskin vanhempien poissulkeminen hoitosuunnitelman teosta sai tuomion. Lähetteen sulkeminen jatkohoitotoimenpiteistä sopimatta sai myös tuomion.
Valvira antoi lausuntonsa Eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä.
Oikeusasiamies esittää käsityksensä päijäthämeen keskussairaalan lastenpsykiatriselle osaston ylilääkäri Päivi Patrikaiselle.
Valvira antoi lausuntonsa Eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä.
Oikeusasiamies esittää käsityksensä päijäthämeen keskussairaalan lastenpsykiatriselle osaston ylilääkäri Päivi Patrikaiselle.
Vastaukset 24
Vanhimmat
kyllä tehneet valtavan työn, että olette saaneet asian tuohon pisteeseen. Kuinkahan monta miestyötuntia teillä on kulunut lakien tutkimiseen ja asiakirjojen laatimiseen? Eivät kaikkien voimat riitä tuohon, eivät ole riittäneet minullakaan.
Mutta tosi hienoa, että edes jotain positiivista saadaan valitusviranomaisilta.
Mitähän kaikkea vaaditaan vielä, että nämä törkeät väärinkäytökset saadaan reilusti ja rehellisesti julkisuuteen. Lastensuojelun myötävaikutuksella tehdään monesti lapsille niin hirveää vääryyttä, että sitä ei kukaan uskoisi, jos itse ei olisi joutunut tätä myllytystä oman lapsensa kanssa läpi käymään.
Päätös oli tehty ennen pojan diagnoosia(viime lokakuu).
Tästä johtuen ei ollut vielä esittää pitäviä todisteita phäk:sin hoitovirheestä.
Nythän tilanne on siltä osin muuttunut diagnoosin myötä :).
Huomioitava on myös että oikeusasiamies ei ollut yksilöinyt selvityspyyntöä
kovinkaan tarkasti. Valviran pysyvä asiantuntija Psykiatri Kaija Ikäheimo
toimi valviran asiantuntijana. Ikäheimon linja viranomaisen puolustaja tuli selväksi puolueettomuutta on turha odottaa.
Täysin käsittämätöntä on ,että valviran kaltaisessa paikassa NEUROPSYKOLOGIn tehtäväpiiriin kuuluvia asioita kuten neuronpsykiatriset diagnoosit , suorittaa PSYKIATRI. VALVIRAN tulos oli että phäk:sin tutkimukset olivat asianmukaiset. Oikeusasiamies EI ottanut valviran tähän lausunnon osaa mitään kantaa.
Päijäthämäläiset jos phäks tuottaa ongelmia pitäkää meteliä palstalla.
Autan omien voimavarojeni mukaan.
asiantuntijoitaan.
Tilanne on siis se, että kun asiakas valittaa psykiatrin hoitovirheestä, sanoo valitusviranomaisen asiantuntijapsykiatri, että psykiatri on toiminut asianmukaisesti! Se siitä vielä puuttuu, että sanoisi lausunnossaan omasta ammattikunnastaan, että psykiatrit toimivat aina asianmukaisesti, vaikka rikkoisivat lakia. Terv.hoitolain mukaan nimittäin lapsen hoidon on aina tapahduttava yhteistyössä vanhempien kanssa ja vanhempia on siis kuultava!
Mitä hiton asianmukaista on rikkoa lakia!
aiotte edetä taistelussa ainakin asian muilta osin. Pelkästään jo tämä osavoittokin on iso saavutus hoidollisten huostien asiassa.
Hoidolliset huostaanotot kun ovat niin arkoja asioita, että niistä ei saa puhua ainakaan suorassa radiolähetyksessä, kuten minulle eräs toimittaja sanoi kun hänen kanssaan keskustelin. Eikä kyllä ole suoraan puhuttu yhdessäkään lehtikirjoituksessakaan.
jonkun tahon,
joko neuropuolen liittojen, lääkäreiden tai muun tahon tehtävä niin
että pyydettävä selvitys siitä, miksi Valvira toimii näin neuropuolen asiantuntijuutta koskevissa asioissa. Outoahan se on vähintäänkin.
Päivi Lipponenhan on ainakin ottanut kantaa tähän hoitohuosta-asiaan, olisikohan hänellä antaa jotain vinkkiä tämän asian suhteen, miten siinä olisi mahdollista edetä.
Tarvittaessahan Valviran asian voi viedä vaikka EU:hun kuuluvaksi asiaksi,
jos se ei täällä tämän maan rajojen sisäpuolella selviä.
Suomihan on saanut jo niin paljon moitteita esimerkiksi EIT:ltä oikeuden toimimattomuuden suhteen
niin ei se varmaan mitenkään tavatonta olisi
jos ei terveydenhuollon asiatkaan tässä maassa toimisi
kuten sivistysvaltiossa oletettaisi ja pitäisi.
YK:n Lasten oikeuksien komiteahan on jo Suomelle antanut, lasten osalta,
ADHD:n hoidosta kunnon moitteet.
Voihan se olla, että Valvirakin tarvitsisi jostain ulkopuolelta tulevan "moittijatahon" ja mitä ylempää maan rajojen ulkopuolelta "moittijataho" olisi
niin sitä parempi ja toimintaa aiheuttava vaikutus aina olisi.
viralliseltakin taholta (Valvira).
Olette tehneet valtavasti töitä asiassanne
ja varsinkin ja erityisesti lastanne ja hänen kohteluaan koskevassa asiassa.
Mutta asianne käsittelyn ja annettujen "tuomioiden" (?) kautta
myös muilla perheillä ja lapsilla
on mahdollisuus saada tulevaisuudessa
oikeutta ja lainmukaista ja asiallista kohtelua ja palvelua
julkisissa ja eri viranomaisten vastaamisssa palveluissa.
Onnea vielä kerran kaikille.
Jatkoa odotellen (EoA:n lopullinen kantahan on vielä koko tapaustanne koskevassa asassanne ilmoittamatta?).
EoA:llahan on ilmeisestikin vielä mahdollisuus viedä tai pyytää vakavissa viranomaisrikkomuksissa oikeuskäsittelyäkin.
Motiivina on auttaa muita perheitä/lapsia omamme saimme jo pelastettua.
EoA:n lopullinen kanta on todellakin vielä tulematta!
asioinahan oli mm. mattoterapia.
Odotamme mielenkiinnolla.
Valviraan Lähtee uusi diagnoosilla ja OMILLA perusteluilla terästetty kantelu.
Pitää muistaa ,että tämä on maraton ei pika juoksu.
Tsemppiä kaikille jotka painivat valitusten/kantelujen parissa.
Hyvää kesää!
Suomessa tunnetustikin kaikkien hallinnollisten asioiden käsittely näyttää
aina vaan ja yhä edelleenkin olevan.
Ja varsinkin kantelu- yms. vastaavien asioiden käsittely näyttää hallinnossa kestävän vähintäänkin sen 1- 2 vuotta ja monissa tapauksissa enemmänkin.
Mutta kuten kirjoitit, jos omassa asiassa jaksaa edetä ja viedä asioita eteenpäin tulee siinä samalla autetuksi "jäljessä" tulevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään.
Oikeus voittakoon kuitenkin, kaikesta hallintomme jähmeydestä huolimatta.
Hyvää kesää koko teidän väelle.
Tuosta rajauksesta...
Lukekaa huolella seuraavat lakipykälät...
potilaslakia 4 a§ ja 7§
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
sekä last.suoj.lakia: 45§.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#P45
Näistä on hyötyä taistelussa last.psykiatreja vastaan jos aikovat rajoittaa vanhempien osallistumasta hoitojaksoon.
Nämä pykälät on otettu oik.asiameihen päätöksestä ja juuri näihin hän vetosi.
vaikka asian käsittelyssä kesti se kannatti, onneksi olkoon vielä kerran ja kiitos pojan äipälle linkeistä.
Saavat saada ojennusta välillä, niin lasten oikeuksien vastaisia heidän toimensa monesti ovat. Onneksi olkoon ja sitkeyttä jatkossakin!
Yksi etappi takana teillä. Jaksamista tuleviin taistoihin.
Ihana saada hyviäkin uutisia välillä tällä palstalla.
http://www.uusilahti.com/puheenaiheet.php?category=4&story=641
Poliittisia päätöksiä tuosta psykiatrien kouluttamiseksi myös muihin erikoissairaalan aloihin olisi saada näkyville.
Alkoiko huostahulluus vuonna 2003??
Tuloksia tuosta koulutuksesta niitämme nyt. Psykiatrit leikkivät myös muiden erikoisalojen asiantuntijoina.
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_303_2008_p.shtml
KK 303/2008 vp - Katja Taimela /sd
Asperger-lasten kohtelu
Eduskunnan puhemiehelle
Aspergerin oireyhtymä on autismin kirjoon kuuluva neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toimintarajoitteita. Asperger-henkilöllä aistien antama tieto ja sen tulkinta on yksilöllistä ja eriasteisesti poikkeavaa. Havaittavia piirteitä käyttäytymisessä ovat vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa, paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan ja poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin. Asperger-henkilöitä on Suomessa lähes 40 000.
Viestit maakunnasta kertovat Asperger-lasten huonosta kohtelusta. Näiden viestien perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että viranomaisilla ei ole tietoa Asperger-henkilöiden oireista tai siitä, miten heitä tulisi kohdella. Usein Asperger-lapset ohjataan hoitoon psykiatrisille osastoille. Aspergerin oireyhtymä on kuitenkin neurobiologinen kehityshäiriö, johon ei psykiatrisilla hoitotoimenpiteillä voida vaikuttaa. Asperger-lasten oikea hoitopaikka on neurologisella puolella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo kehittää viranomaisten valmiuksia tunnistaa Aspergerin oireyhtymä ja sen myötä ottaa se huomioon toiminnassaan ja
miten hallitus varmistaa Asperger-lasten asianmukaisen hoidon?
Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2008
Katja Taimela /sd
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 303/2008 vp:
Miten hallitus aikoo kehittää viranomaisten valmiuksia tunnistaa Aspergerin oireyhtymä ja sen myötä ottaa se huomioon toiminnassaan ja
miten hallitus varmistaa Asperger-lasten asianmukaisen hoidon?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Aspergerin oireyhtymä eli Aspergerin syndrooma on autismin lievä muoto. Epidemiologisten tutkimusten mukaan sen esiintyvyys on noin 0,5 %. Vallitsevan käsityksen mukaan Aspergerin oireyhtymä johtuu lähinnä perinnöllisistä syistä, mutta sikiönä tai vielä vauvana koettu virustauti saattaa myös edesauttaa oireyhtymän syntyä.
Tietoisuus ja kiinnostus Asperger oireyhtymästä on kasvanut voimakkaasti vasta 1981 jälkeen, jolloin ensimmäisen kerran esiteltiin tämän oireyhtymän nimi ja erityispiirteet. Oireyhtymän diagnostisia kriteereitä on tarkennettu toistuvasti ja tullaan edelleen tarkentamaan seuraavan vuosikymmenen aikana.
Asperger oireyhtymän keskeisiä oireita ovat: laadulliset poikkeavuudet vastavuoroisessa kanssakäymisessä ja ei sanallisessa kommunikaatiossa, rajoittuneet, toistuvat ja kaavamaiset käyttäytymismallit, harrastukset ja toiminnot sekä motoriikkaan liittyvä kömpelyys. Asperger-oireistosta kärsivät henkilöt ovat varsinkin nuoruudessa ja nuorella aikuisiällä muuta väestöä alttiimpia mielenterveyden ongelmille.
Lasten ja nuorten erilaisten kehityksellisten ongelmien varhaistunnistaminen tapahtuu lastenneuvoloissa. Perusterveydenhoidossa terveydenhoitajia ja lääkäreitä on viime vuosina lisääntyvästi koulutettu erilaisten neurologisten ja neuropsykiatristen kehitysongelmien tunnistamiseen. Käytettävissä on myös strukturoituja arviointimenetelmiä. Erikoissairaanhoidossa lasten kehitysongelmien diagnostiikka, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviointi ja tarpeelliseksi arvioidun hoidon järjestäminen tapahtuu parhaimmillaan lastenneurologian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuisneurologian yhteistyönä. Tätä varten sairaanhoitopiireihin on perustettu neuropsykiatriset työryhmät tai sovittu erikoisalojen välisestä yhteistyöstä. Asperger oireyhtymästä kärsivän lapsen hoito ja kuntoutus järjestetään tarkoituksenmukaisimmassa paikassa. Hoidon ja kuntoutuksen järjestäminen tai siirtäminen muiden järjestettäväksi on diagnoosin tehneen yksikön tehtävä (Erikoissairaanhoitolaki 1.12.1989/1062).
Jos diagnoosi tehdään varhain, parhaimmillaan ennen esikouluikää, päivähoidossa, esikoulussa ja koulussa voidaan järjestää erilaisia tukitoimia. Yläkoulun aikana lapsen tullessa nuoruusikään osalla oireyhtymästä kärsivistä lapsista sosiaalisten taitojen puutteet lievittyvät vähitellen ja osalla johtavat erilaisiin ongelmiin. Esimerkiksi kiusaaminen on yleistä ja siihen tulisi puuttua. Jokaisessa koulussa tulisi olla rehtorin vastuulla oleva oppilashuoltotyöryhmä (Opetusministeriö 2004. Oppilaan hyvinvointi ja oppilashuolto. Opetusministeriön asettaman työryhmän muistio), jolla on mahdollisuus puuttua koulussa esiin tuleviin ongelmiin, esimerkiksi kiusaamiseen, yhteistyössä oppilaan ja vanhempien kanssa.
Jos lapsen tai nuoren kasvun ja kehityksen ongelmat ja mahdollisesti esiin tullut psyykkinen ongelma edellyttää psykiatrista avo- tai osastohoitoa, se järjestetään lasten tai nuorten psykiatrian yksikössä. Psykiatrian osastoilla ei ole tarkoituksenmukaista eikä myöskään mahdollista hoitaa pelkästä Asperger oireyhtymästä kärsiviä lapsia tai nuoria.
Neuropsykiatriset ongelmat ovat viime vuosina nousseet lisääntyvän kiinnostuksen kohteeksi sekä neurologisessa että psykiatrisessa tutkimuksessa että erilaisten diagnostisten ja hoito- ja kuntoutusmenetelmien kehittämisessä. Erikoissairaanhoitoon on luotu tai ollaan luomassa tätä varten työryhmiä, joihin keskitetään erikoisosaamista sekä koulutus- ja kehittämisvastuuta. Myös perusterveydenhoidossa on kiinnitetty huomiota lasten erilaisten kasvun ja kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Tätä kautta myös Asperger oireyhtymästä kärsivien lasten on mahdollista saada korkeatasoisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja. Varsinainen pitkän tähtäimen kuntouttava toiminta tulee tapahtua lähellä lapsen arkea päiväkodissa ja koulussa.
Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2008
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Risikon lausunnosta käy ilmi ettei psykiatrian osastolla voida tutkia adhd,asperger,autismi epäiltyjä. Asia kierretään päksissä pitämällä ns kriisijakso jossa lapselle annetaan jokin määrittämön psykiatrian diagnoosi ,näin lain kirjain täyttyy ja asperger lasten kanssa voidaan harrastella neuropsykiatriaa.
pestiin kädet tuossakin vastauksessa. Kaunistelua toisella tavoin sanottuna.
"Asperger-oireistosta kärsivät henkilöt ovat varsinkin nuoruudessa ja nuorella aikuisiällä muuta väestöä alttiimpia mielenterveyden ongelmille."
Varmasti ovat ainakin, kun jäävät ilman oikeaa diagnoosia ja kuntoutusta.
Psykiatrinen hoito ja hoidotta jääminen aiheuttaa varmasti mt-ongelmia.
"Lasten ja nuorten erilaisten kehityksellisten ongelmien varhaistunnistaminen tapahtuu lastenneuvoloissa. Perusterveydenhoidossa terveydenhoitajia ja lääkäreitä on viime vuosina lisääntyvästi koulutettu erilaisten neurologisten ja neuropsykiatristen kehitysongelmien tunnistamiseen. "
Heh, heh. Vai neuvolassa? Meillä AS-lapsi on syntynyt 90-luvun loppupuolella, eikä hänen kohdallaan ainakaan neuvolassa tunnistettu yhtään mitään.
Ai oikein koulutettu? Hyvähän se, jos on todella koulutettu. Näkisi vain senkin koulutuksen tuloksia vähitellen jossakin.
"Erikoissairaanhoidossa lasten kehitysongelmien diagnostiikka, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arviointi ja tarpeelliseksi arvioidun hoidon järjestäminen tapahtuu parhaimmillaan lastenneurologian, lastenpsykiatrian, nuorisopsykiatrian ja aikuisneurologian yhteistyönä. Tätä varten sairaanhoitopiireihin on perustettu neuropsykiatriset työryhmät tai sovittu erikoisalojen välisestä yhteistyöstä. Asperger oireyhtymästä kärsivän lapsen hoito ja kuntoutus järjestetään tarkoituksenmukaisimmassa paikassa."
Missä yhteistyössä? Ei mitään yhteistyötä pääse syntymään, koska osa psykiatreista ei irrota otettaan lapsesta, kun on saanut otteen hänestä. En ole ikinä kuullut, että HUS:ssa olisi mainittua työryhmää, siellä lapsi on joko psykiatrian tai neurologian puolella, ei ole välimuotoja.
Ongelma on se, että kummallekaan puolelle ei voi itse hakeutua suoraan ilman lähetettä. Ja koko julkinen puoli on kyvytön kirjoittamaan lähetteitä neurologian puolelle, aina ensimmäinen etappi on psykiatrian yksikkö. Vanhemmilla täytyy olla toisilta kuultua tietoa siinä vaiheessa kun lähtevät hakemaan apua lapselle, eikä meilläkään sitä ollut. Ainoa tapa päästä julkisen puolen neurologian kuntoutukseen ja hoitoon kulki yksityisen lääkäriaseman kautta. Siksi näitä asioita on tärkeää pitää esillä netissä mahdollisimman paljon.
leikkimistä ja pahimmillaan psykiatrit leikeillään viivästyttävät lapsen oikeaan kuntoutukseen pääsyä useilla vuosilla. Niin meilläkin kävi hoidollisine huostaanottoineen ja kaikkine pelleilyineen, jotka kaikki vain huononsivat lapsen vointia merkittävästi.
Uskomatonta käytöstä erikoislääkäreiltä estää lapsilta oikea hoito, koska sitä parempiin tuloksiin päästään, mitä nuorempana lapsi saadaan hänelle kuuluvan kuntoutuksen piiriin.
pelkästään Helsingissä vuosittain kun perheillä olisi oikeus valita julkisella puolella, kummalle puolelle he lapsen ensin haluavat.
Ja mikä rahan säästö, kun hoidollisilta huostaanotoilta olisi vältytty!
neurologisiin vai psykiatrisiin tutkimuksiin, ehdottomasti! Nyt sitä valinnanvapautta ei ole ainakaan Helsingissä olemassakaan julkisen puolen terv.hoidossa.
puoskaroivat psykiatrit välillä hoidolliseen huostaan, niin ehkä kallonkutistajan nuppi jäähtyisi sen verran, että tajuaa antaa toisen lääketieteen alan erikoislääkärin jatkaa siitä, mihin omat taidot loppuvat.
ajatuksiani vaivasi.
"Psykiatrian osastoilla ei ole tarkoituksenmukaista eikä myöskään mahdollista hoitaa pelkästä Asperger oireyhtymästä kärsiviä lapsia tai nuoria.
Mikähän ajatus tämän toteamuksen taustalla on? "Psykiatrian osastoilla ei ole tarkoituksenmukaista eikä myöskään mahdollista hoitaa pelkästä Asperger oireyhtymästä kärsiviä lapsia tai nuoria."
Miksi helvetissä heitä siellä pitäisi hoitaa? Tärkeintä, mitä näille lapsille voi tehdä, on pelastaa heidät psykiatreilta ja hoidollisilta huostaanotoilta. Ei kuntoutusta tarvitsevalla lapsella ole muuten mitään toivoa normaalista elämästä.
On hyvin, hyvin harvinaista, että näille lapsille olisi jotain niin suuria traumoja aiheutettu, että he tarvitsisivat psykiatrista hoitoa. Varjella heidät pitää psykiatreilta! En tajua tuollaista pohdintaa ollenkaan.
halusivat lisää psykiatreja nimenomaan lapsille. Nyt psykiatrisille resursseille halutaan käyttäjiä sitten, kuka henkilökunnasta luopuisi helposta työpaikastaan tuskin kukaan. Sijaisvanhemmat ovat kautta aikain tohottaneet omilla sivuillaan, kuinka heille tulevat lapset tarvitsevat psykiatriaa. Sietää heittää kysymys, mitä he ovat sijoitetuille tehneet, että sijoitetuille pitää psykiatrian diagnoosi hakea. Miten laajaa on lasten pahoinpitelyt ja pedofiilia.
Kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoidon lakia ollaan yhdistämässä.
Lakiehdotus ensivuoden alkupuolella.
Toivotaan ,että muutoksia parempaan päin olisi lakiesityksessä.
http://www.stm.fi/vireilla/kehittamisohjelmat_ja_hankkeet/terveyden_edistamisen_politiikkaohjelma/risikko
Erikoisairaanhoitolaki
5 § (17.1.1991/77)
Erikoissairaanhoidon yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Läänin alueella erikoissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu lääninhallitukselle.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena lääninhallitusten toimintaa niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi erikoissairaanhoidon ohjauksessa ja valvonnassa. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ohjaa ja valvoo erikoissairaanhoitoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat:
1) periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat;
2) useaa lääniä tai koko maata koskevat asiat;
3) asiat, jotka liittyvät Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa käsiteltävään terveydenhuollon ammattihenkilöä koskevaan valvonta-asiaan; sekä
4) asiat, joita lääninhallitus on esteellinen käsittelemään.
(29.12.2005/1256)
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten tarkemmasta työnjaosta ohjauksessa ja valvonnassa voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella. (29.12.2005/1256)
Erikoissairaanhoidon asiantuntijavirastona toimii sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, josta säädetään sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta annetussa laissa (1073/1992). (23.5.2001/416)
31 § (17.9.2004/856)
Kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevalle henkilölle on annettava hänen sairaudentilansa edellyttämä hoito välittömästi. Muutoin henkilön ottaminen sairaalaan sairaanhoitoa varten edellyttää lääkärin tai hammaslääkärin tutkimukseen perustuvaa lähetettä.
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein.
Hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun sen toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.
Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa 1 ja 3 momentin mukaisesti, on sen hankittava hoito joltakin muulta palvelun tuottajalta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n mukaisesti.
Jos henkilöllä todettu sairaus tai oire on tarkoituksenmukaisinta hoitaa terveyskeskuksessa, on hänet ohjattava jatkohoitoon asianomaiseen terveyskeskukseen ja annettava terveyskeskukselle tarpeelliset hoito-ohjeet.
Terveydenhuollon toimintayksikön tulee julkaista tiedot 3 momentin mukaisista odotusajoista.
31 a § (17.9.2004/856)
Jos sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi järjestää Suomessa 31 §:ssä tarkoitettua hoitoa säädetyissä enimmäisajoissa, sen on potilaan pyynnöstä annettava ennakkolupa hakeutua sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kustannuksella hoitoon Euroopan talousalueen jäsenvaltioon tai Sveitsiin. Ennakkolupaa myönnettäessä on otettava huomioon potilaan senhetkinen terveydentila ja todennäköinen taudinkulku.
Ennakkolupaa koskevaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
32 § (30.6.2000/652)
Sairaalassa ja muussa toimintayksikössä sekä muualla näiden vastuulla annettavaa sairaanhoitoa johtaa ja valvoo asianomainen ylilääkäri tai muu johtosäännössä määrätty sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lääkäri.
33 §
Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta päättää johtavan lääkärin antamien yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu sairaanhoitopiirin kuntainliiton lääkäri.
Potilaalle on toimintayksikön toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen sallimissa rajoissa pyrittävä varaamaan mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäri asianomaisen toimintayksikön lääkäreistä. Myös potilaan jatkohoidossa hänet tulee ohjata aina, kun se hoidon asianmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista, saman lääkärin hoitoon. (30.6.2000/652)
Lääkärin vaihto "asianomaisen toimintayksikön lääkäreistä"
sanoja siitä mitä maakunnissa ja sairaanhoitopiireissä esimerkiksi
pitäisi asioiden hoidon olla
ja miten niitä esimerkiksi ministereiden (mieli kuvituksessako?)
mielestä tämän sivistyneen maan joka kolkassa hoidetaan.
Mitä enemmän tätä esimerkiksi Kentaurin perheen ja Pojan Äippä/Isä lapsen asiaa miettii (molempien perheiden viranomaisten järjestämä ja edelleen ylläpitämä p.tilanne on siis jatkunut jo vuosikausia lasten suojelun "hellässä huomassa"...)
sitä vakuuttuneemmaksi tulee että systeemi on todella MÄTÄ,
jos tälläistä "sairaan"hoitoa voi maamme terveydenhuollossa/lastensuojelussa
lapsille, nuorille ja heidän perheilleen "järjestää".
Ministeritasolla ei joko ymmärretä tai ei haluta ymmärtää
(ajattelevatko vai että mätiä omeniahan mahtuu myös viranomaistenkin joukkoon maakunnissa....!)
mitä lasten suojelussa tehdään ja aiheutetaan tällä kieroutuneella ja h..in huonosti toimivalla terveydenhuollon/lastensuojelun osalla.
Lapsen Oikeuksien Juhlavuosi 2009.
Ja edelleen saa tätä lapsiin kohdistuvaa viranomaistoiminnan
saastaa lukea julkisuudessa.
Kyllä olisi YK:n Lasten Oikeuksien Komitealla syytä pyytää erikoisraportti Suomen osalta
ja ottaa tiukkaan seurantaan Suomen lasten ja nuorten asiat viranomaistoiminnan osalta.
kaltoinkohtelutapauksissa! Kun saisi vielä kunnon rangaistuksiakin lasten oikeutta, oikeusturvaa ja ihmisarvoa loukanneille viranomaisille ja lääkäreille, niin sitten oltaisiin tämän maan lastensuojeluasioissa jo pitkällä!