pelkään että menetän äitini,isäni,velipuoleni tai jonkun muun läheisen ihmisen...en usko että pärjäisisin ilman äitiä,koska olen ujo ja en ole kovin sosiaalinen ja oikeestaan pelkään mennä välillä ihmisten ilmoille.
en tiedä mitä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa :(
mulla on jännitys lääkkeitä mutta haluaisin jotai vahvempia
ettei mulle tulis näitä ajatuksia.
voihan olla että mun äiti eläisi vaikka 100 vuotiaaksi mutta aina kun mä aattelen näin niin mä alan kuvittelemaan että jumala kuulee mut ja sit mun äiti ei eläisikään niin kauan,en tiiä älysittekö tuota mutta sellanen ajatus mulle tulee.
onko muilla tällästä pelkoa joskus?vai koko ajan?
miten selviätte siitä?
en tiedä mitä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa :(
mulla on jännitys lääkkeitä mutta haluaisin jotai vahvempia
ettei mulle tulis näitä ajatuksia.
voihan olla että mun äiti eläisi vaikka 100 vuotiaaksi mutta aina kun mä aattelen näin niin mä alan kuvittelemaan että jumala kuulee mut ja sit mun äiti ei eläisikään niin kauan,en tiiä älysittekö tuota mutta sellanen ajatus mulle tulee.
onko muilla tällästä pelkoa joskus?vai koko ajan?
miten selviätte siitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mene vaikka läheiseen metsikköön ja
ala heittelemään kivillä tarpeeksi kaukana olevaa puuta.
Yritä osua siihen kohtaan mitä olet katsonut.
Jätä joka tapauksessa nuo ajatuksesi välillä rauhaan.
nyt ei oo ollu sen jälkeen kun kirjoitin ton jutun
taisi auttaa se kun sai purkaa ajatukset jonnekin.
Mulla on just sama juttu, ajattelen että menetän jonku läheisen... Valvon koko ajan vanhempieni tekemisiä jos heille vaikka sattuisi jotain. Tää tunne alkaa olla jo tosi haitallinen ja vaikuttaa kaikkeen. Toivon vaan että ajatukset katoaisi etes päiväksi pois että sais rauhassa olla miettimättä koko asiaa. Välillä olo on tosi vainoharhainen. Ongelmasta en kuitenkaa uskalla puhua kellekkään koska tunnen itseni hulluksi!