Kadut huutaa tyhjyyttään
ei askeltesi kiiruhtava kopina
enää soita ikävääsi lähestyvää
minun kaipaukselle.
Tuntuu niin
ettei aurinkokaan edes suo varjoani
takaisin minulle
sen jäädessä luoksesi häilymään
peilikuviin taustalle
etsimään jotakin.
Taivaanrannassa savuaa
roviot palavat
kun poltat meitä pois
julmissa kovissa tulissa.
Noidun sateet tuntureilta
meresi äärelle
tukahduttamaan tulesi
pelastamaan muistot
jotka
ylös kirjaan
kannen lopullisesti suljen
ja hautaan sinut sydämeni sopukoihin
kamariin lattian alle
pois silmistä
mutta ...
Tämä päivä ja eilinen
on jo mennyttä
mitä mukanaan tuo huominen ...
ei askeltesi kiiruhtava kopina
enää soita ikävääsi lähestyvää
minun kaipaukselle.
Tuntuu niin
ettei aurinkokaan edes suo varjoani
takaisin minulle
sen jäädessä luoksesi häilymään
peilikuviin taustalle
etsimään jotakin.
Taivaanrannassa savuaa
roviot palavat
kun poltat meitä pois
julmissa kovissa tulissa.
Noidun sateet tuntureilta
meresi äärelle
tukahduttamaan tulesi
pelastamaan muistot
jotka
ylös kirjaan
kannen lopullisesti suljen
ja hautaan sinut sydämeni sopukoihin
kamariin lattian alle
pois silmistä
mutta ...
Tämä päivä ja eilinen
on jo mennyttä
mitä mukanaan tuo huominen ...
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miksi , en
ollutkaan
se joka
sai sydämesi?
Miksi
en riittänyt sinulle?
Niin
olen vain
pelkkä
savuava
rovio.
Vailla elämää
vailla
rakkautta!
Miksi?
Huominen
mikä se on
ilman sinua?
Eikö?
... on hienoa tekstiä
kysymyksiä täynnä
ja tuulelta vastauksen saa
sydämen vain kuulessa sen.
kiitos tosi mahtavasta palautteesta.
iloista ja reipasta tosi meiningiä
päivääsi toivotan.
Hyvä runo josta pidän,sillä tässä on jotain
jota voi jäädä vaikka mielessään pohtimaan
... koskettaa tuntoja - hyvä mies.
... on hyvä jos saa suuren maestron pohtimaan
syntyjä syvijä
niin silloin voisi sanoa onnistuneensa.
kiitos kyläilystä
ja toivotan päivääsi touhua ja tohinaa
pää kolmantena jalkana.
Runosi on hieno, pistää miettimään,menneisyyttä..
Kuten olen sanonut,lie monta kertaa,
rakkaus tuo tuskaa tullessaan,mutta
parempi sekin,kuin ettei ole koskaan tunenut rakkautta..
Erot ovat tuskaisia..jää säröjä sydämeen..
Pian ei ole,kuin arpeutuneita paikkoja..
Tulos on,että alkaa pelätä rakkautta,
pelkäämään, jätetyksi tulemista..
Jää elämä elämättä..
Kiitos runostasi..Oikein hyvä oli,tunnetta ,surua,kaipausta.
Mutta nyt,nautimme kesästä..
Jos en aina kirjoita,niin johtuu siitä,että olen masentunut ja
yritän selvitä siitä,lukemalla kirjaa ,että unohtuu omat asiat..
Iloista mieltä sinne kauas..ILOA! t.Irkku
... sanoit totuuden sanoja,
kun sydän särkyy monet kerrat
niin sitä voi alkaa karttamaan tai pitää järjen päässä
tuon tunteen takia joka kipua tuo ...
olipa hyvin sanottu ja nyt pitää alkaa pähkäilemään
sanojasi.
no jonkinlainen 'eroruno' tämä olikin.
kiitos vierailustasi rakas ystäväin
ja nyt toivon symppiksien päivää hyvää ja kaunista,
suurella lämmöllä sydämestäni.
on niin vaikeaa
erottaa päivää, yötä
iltaa ja aamua toisistaan
koska kaipaus on kääriytynyt minuun
koko luontokin on minua vastaan
aurinko
taivaanrannan savut
ja tunturien piiskaavat tuulet
kuljen missä tahansa
kuulen korvissani kenkiesi terävän kopinan
näen mielessäni hailean kuvasi
muistot, ne muistot
Surullisen haikea runo, mutta kerrassaan taitavalla kuvakielellä
etevevä, Lapin taianomaisilla ja kauniilla elementeillä.
Huomisessa on toivo, äläkä sulje kirjasi kantta lopullisesti.
Kirjaa sinne jatkoa elämästäsi Runopoika, se kannattaa.
Synnytät muistoja joka päivä elämässäsi !
... iloiselle päälle runostasi
josta erityiskiitokset.
no sitä hukkaa päivissään
kaiken näköistä ja tämä oli sanojen virtaa
jo pari vuotta sitten tapahtuneesta
joka oli näin jälkeenpäin ajateltuna
se tärkein ...
kiitoksia kun poikkesit rakas ystäväin ja mestarini
ja kiitos kultaisen sydämesi hyvän mielen sanoistasi
ja toivon lempeitä tuulia hopeista kruunuasi hyväilemään,
lämmöllä sydämestäni.
kaipaus ja ikävä repivät rintaa, ajantajua hajoaa,
hetki tuntuu ikuisuudelta, tai päinvastoin,
aika kuluu nopeasti, kun on tavallaan pysähdyksissä
eikä huomaa ajan kulkua, aika seisoo paikallaan
ja jos yrittää haudata ikävän, tai lakaista maton alle
pois silmistä, pois mielestä, näinhän me toimimme, mutta...
onko se todellisuudessa kokonaan mahdollista, antaako
sisimpämme unohtaa, ottaako vastaan huomisen tuoman
erilaisuuden jättäen jälkeensä muistoineen kaiken menneen?
Hieno on runosi, pidin!
... että sydän muistaa ja eikä rauhaa anna
vähään aikaan, pitkään aikaan.
no kaikesta pitää oppia
ettei sorru samalaisiin virheisiin
vaan luottavaisena katsoo eteenpäin
meni sitten syteen tai saveen.
olet aina tarkka noissa havannoinissasi.
kiitän vierailustasi ja toivotan päivääsi mitä parhainta,
halauksin.