Varjojen tanssi

askeleesi on raskas vielä,
mutta usko pois - se kevenee kyllä
päiviesi saatossa.

Sulje korvasi kaiuilta ja
varjoilta, sillä ne lämpimätkin
tuulet tavoittavat Sinut vielä.
Myös kaiuttomat ja varjottomat
päivät.

Kaikelle on aikansa ja paikkansa,
vaikka runostasi kuultaakin yhä kipu.

Voimia !

Ihmismieli on niin herkkä ja tunteet ovat niin kovin,
kovin hauraita, jotka voivat särkyä ja musertua pienen
pieniksi palasiksi ja joita on joskus mahdoton enää korjata,
(ainakaan aivan ennalleen) mutta ei pidä unohtaa sanontaa,
"toivossa on hyvä elää", uskoen parempaan huomiseen!

Koskettavan runon kirjoitit, jaksamista sinulle toivoen
Diinaliin

Tunne on kuin labyrintti
ja sen korkein huippu
kuin pyramidi

pyörteessä maailman tuulissa
että laineena myrskyn laella

pitkä matka ylö
pitkä matka alas

ja ovet avoinna
myrskyn tulla
että mennä

mitä jää

matkan varrelta
kotiin vietäväksi.

Tämän tunteen runostasi
tavoitin.