Olen vasta innostunut näyttelyistä enkä oikein ymmärrä kaikkea. Miksi ihmiset puhuu esim. näin "Vi.....! Tuomari vaihtu ni minä en ainakaan mee! Kukakohan seki on? Onks kukaan kuullu?" Toinen vastaa "En minä ole kuullutkaan ko henkilöstä mut jätän ehkä kans väliin!". Eli eikö saman tuomarin edessä kaikki ole tasavertaisia.
Vai onko taustalla muutakin esim. puolueellisuutta? Mistä tiedetään et on? Ja miten siihen on puututtu? Vai onko se vaan omasta päästä kiinni et syy miks esim. oma koira ei pärjää täytyy löytyä ja helpoin tapa on osoittaa sormea tuomariin? En tiedä sittenkään viitsinkö tälläytyä joukkoon joka verenhimossa syyttelee toisiaan ja puhuu potaskaa kun silmä välttää. Kaikenlaisia juttuja olen kuullu ja lukenu mut omakohtasia kokemuksia ei vielä kauheasti ole (hyviä tai huonoja), joten joku viisampi valaiskoon :)
Vai onko taustalla muutakin esim. puolueellisuutta? Mistä tiedetään et on? Ja miten siihen on puututtu? Vai onko se vaan omasta päästä kiinni et syy miks esim. oma koira ei pärjää täytyy löytyä ja helpoin tapa on osoittaa sormea tuomariin? En tiedä sittenkään viitsinkö tälläytyä joukkoon joka verenhimossa syyttelee toisiaan ja puhuu potaskaa kun silmä välttää. Kaikenlaisia juttuja olen kuullu ja lukenu mut omakohtasia kokemuksia ei vielä kauheasti ole (hyviä tai huonoja), joten joku viisampi valaiskoon :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Yleensä kuulostellaan muiden kokemuksia eri tuomareista, minkä tyyppisistä koirista tykkää ja mille suvulle on antanut hyviä arvosteluita.
Tiedän montakin tuomaria joka katsoo (vaikka ei saisi) koiran tietoja etukäteen, millaisesta suvusta, mitä meriittejä vanhemmilla ja tuomaroi koiran jo etukäteen näkemättä. :(
Esim. yksi hirvikoirakehä; varasertille pääsi koira jolla värivikaa, huono häntä ja lerput korvat mutta tämä sama tuomari oli "väleissä" kenneliin josta koira lähtöisin.
Valitettavaa, mutta totta. Sitä kuitenkin pitäisi mennä kehään aina kuin ensimmäistä kertaa ja huolehtia vain itsestä ja koirasta. :)
että tiedetään tai luullaan tuomarin tykkäävän jostakin sellaisesta, mitä oma koira ei ole tai siltä puuttuu.
Jos asuu kaukana eli aikaa ja rahaa palaisi näyttelyssä käyntiin, niin tottakai silloin kannattaa miettiä onko sen arvoista.
kuin olet edes alottanut näyttelyharrastuksen tuollaisia, ÄLÄ ALOITA!!
Näyttelyssä ovat kaikki rekisteröidyt puhdasrotuiset koirat tasavertaisia.
Arvostelu suoritaan verraten arvosteltavana olevaa koiraa rodun voimassa olevaan ROTUMÄÄRITELMÄÄN..
Jokaisella tuomarilla on oma näkemyksensä siitä rodun ns. täydellisestä koirasta. ARVOSTELU sen mukaisesti. JOS kaikki tuomarit tulkitsisivat rotumääritelmän samalla tavoin, olisi näyttelyissä tosi TYLSÄÄ. JÄRJESTYS olisi aina sama.
KOIRAN esittämisellä on myös suuria eroja. Hyvin esitetty koira huomataan.
Ellei itse osaa katsoa minkä tasoinen ulkomuodollisesti se oma koira on, ei pidä myöskään syyttää tuomaria huonosta työstä.
Viiden eri tuomarin lausunnoista vasta voi alkaa vetää suuntaviivaa minkä tasoinen se oma koira ulkomuodollisesti on.
Mikäli koira on kovin kehittymätön, sille harvemmin suitsutetaan kultaa ja kunniaa, eli junnuluokan arvosteluita ei kantsi ottaa niin hirmuisen vakavasti.
siitä että jotkut tuomarit arvostavat joidenkin kennelien koiria enemmän kun toisia. Olen myös kuullut, että pentuja, viinapulloja ym. vaihtuu tällä tavoin. Eli sopivat jo etukäteen.. Tämä todellakin vain kuultua...
koira on sen verran harvinaista rotua, että moni tuomari ei edes tunnistaisi jos kehän ulkopuolella näkisi. Ennen näyttelyä on vaan luettu rotumääritelmä, mutta ei mitään tietoa, miten tämän rotuista koiraa pitäisi lähestyä ja käsitellä. Eipä oikein huvita viedä koiraa sellaisen tuomarin eteen.
Tuomarilla on tuomarointioikeudet arvostelemaansa rotuun - ei sen saamiseksi riitä kuule rotumääritelmän lukeminen. Joten soopaa selität.
Kyllä muuten on tuomareita, jotka ei osaa käsitellä ja lähestyä koiria oikein. Omakin koirani on vaikeasti lähestyttävä, eikä kauheasti vieraista tykkää. Siis tämä on ihan rodulle tyypillistä, ei vain minun koirani. Jotkut osaavat lähestyä oikein, mutta kaikki eivät.
Kyllä minä ymmärrän tietyissä tilanteissa miksei haluta. Itse tiedän aika harvasta tuomarista niin paljon, että voisin sanoa, etten "tuolle tai tuolle" koiraani vie. Mutta joistakin tiedän ja enpähän vie, koska osaan arvata lopputuloksen tai en esim. pidä tavasta, jolla tuomari kohtelee koiria tms (tiedän että ainakin pari isoja metsästyskoiria harrastavaa tuomaria kohtelee jokaikistä koiraa kuin isoa voimakasta koiraa, joten kääpiökoiraani en tämmöiselle ihmiselle vie!).
Mutta jos en tiedä tuomarista YHTÄÄN mitään, niin miksen veisi? Aivan yhtä hyvin hän voi pitää koirastani, kuin olla pitämättä.
erilaisista koirista.
Vaikka on rotumääritelmä jokaisella rodulla on millä arvostellaa niin ihmisiä ne tuomaritkin on.
Tulkinnanvaraa löytyy aina.
Joku tuomari painottaa enemmän liikkeisiin ja toinen taas esim purentaa.
Toinen taas pitää raskaista/ jykevistä koirista ja kolmas tuomari sirommista saman rodun edustajista.
Jos tuomari vaihtuu ja tiedät ettei uusi tuomari tykkää siroista/ pienistä koirista (ja sinulla on siro koira) niin turhaan ajaa sataa kilometriä hakemaan keltaista nauhaa.
Kun puhutaa tuomarin mieltymyksistä niin mitä roolia esittää koiran ja händlerin yhteistyö? Eli voiko samalta tuomarilta tulla toisen kerran eri arvio? Onkai itselläkin hyviä ja huonoja päiviä? Ei aina voi syyttää tuomaria?Vai voiko?
Itse nyt yritän käydä muutamissa näyttelyissä vaik tiedän ettei koirani pärjää "pikkuvikojensa taki", mutta kokemuksia lähden metsästämään ja mulla on pilke silmmäkulmassa. Tietysti ymmärrän pitkään näyttelyitä kolunneita, että heillä on ns. silmää ja kokemusta tietyistä tuomareista ym. mutta noin yleisesti, eikai se aina ole tuomarista kiinni kuinka koirasi pärjää vaan siitä kuinka sen esittää...
Tuntuu että kuleisseissa kuhisee enkä snne tahdo edes kurkistaa.
Noh kunhan kyselen...;)
tarkoitus antaa sellaista kuvaa että syyttäisin tuomaria kun koira ei pärjää.
Yritin vain selittää miksi joku haluaa perua näyttelyn tuomari muutoksen takia.
Tuomareilla on omat mieltymykset rodusta.
Itselläni ei ole mitään huippukoiria. Ihan keskivertoja "pikkuvikaisia".
Eikä koskaan ole tullut mieleen syyttää tuomaria kun koira ei pärjää.
Ei me siellä ROP: kehässä pyöritä ;)
Kyllä meillä ainakin samalta tuomarilta on tullut suurin piirtein samallainen arvostelu eri näyttelyistä.
Sinä sanot:
"mutta noin yleisesti, eikai se aina ole tuomarista kiinni kuinka koirasi pärjää vaan siitä kuinka sen esittää..."
Toivon ja haluan uskoa että tuomari osaa arvostella koiran vaikka sitä ei olisi ihan oikein osattukkaan asetella näytille.
Itse tai tyttäreni esitämme koiran näyttelyssä.
Jos esittäminen vaikuttaisi sijoitukseen niin paljon niin luulisi meidän koiran kasvattajan haluavan esittää itse koiran.
Kehän laidalla tähänmennessä on katsellut.
Ja uskon että kaikkein eniten pärjäämiseen ratkaisee millainen se koira on.
Kunka paljon sillä on niitä "pikkuvikoja" tai on olematta.
Johonka tuomari voi puuttua.
Tykkään käydä näyttelyissa harrastuksena ja haluan säilyttää "sinisilmäisyyteni" ettei tuomarit ole lahjottavissa :)