Teräväpiirtoteleviosiot tekevät tuloaan. On lupa toivoa, että YLE panee taas vauhtia ja edistää omalla panoksellaan teräväpiirtodigiboksien myyntiä. Alkavat jo yli kolme vuotta käytössä olleet Handan 9800 ja testivoittaja Topfield digiboksini oikutella. Taitavat pian olla tiensä päässä.
Digiboksit taas vaihtoon.
Pär Pillhard
8327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei sitä HD:ta ole mikään pakko hankkia. Handani ja Topfieldi toimivat jatkossakin ihan yhtä (huonosti) kuin tähänkin asti. Mitä testivoittajiin tulee niin nehän ovat olleet vuosikausia jäljessä kehityksestä jo myytäessä. Testeihin ei paljoa kannata luottaa, niin kauan kuin voittajalaitteella on aina sama maahantuoja, olipa laitteen tekniset ominaisuudet sitten vaikka kuinka kivikautiset.
.
ei oikuttele oikeestaan muusta kuin kesämökin agrekaatin neliskulmaisesta sähköstä
Aggrekaatti tekee pyöreetä mutta halpis UPSi neliskanttista. Vai millainen se aggrekaatti sitten oikein onkaan? Toisaalta kun digiboxissa on hakkuripoweri niin on aika sama minkä mallista sähköä sisään laittaa, monet toimii jopa DC:llä mutta sitä pitää työntää töpselistä aika paljon, yleensä vähintään 48 volttia.. En toki suosittele itse virittelemään tällaisia, jos ei tiedä mitä tekee.. :)
Heip. Olen käsityksessä, että jotkin aggregaatit todellakin antavat kanttiaaltoa ulos, mutta eivät onneksi kaikki. Ainakin Hondalla on "salkkumallisia" helposti kannettavia (paitsi tietenkin painavia) malleja, jotka antavat erittäin hyvälaatuista siniaaltoa. Eräällä tuntemallani henkilöllä on sellainen, ja hyvin toimii boksit sun muut. Valmistaja jopa kehuu, että sähkö on parempilaatuista kuin verkosta tuleva (koska verkkosähkössä on kaikenlaista "roskaa" seassa).
Tuollainen:
http://www.honda.brandt.fi/power/mallisto.php?m=31&l=11
High Definition TV:tä eli entistä teräväpiirtoisena mainostettua tv-järjestelmää syötetään kansalaisille kuin käärmettä pyssyyn.
HDTV ei ole perusajatukseltaan "uusi keksintö", sillä jokaisella televisiotekniikan kehitysvaiheella on 1930-luvulta lähtien ollut kyljessään tuo sama leima: parempaa kuvaa on syntynyt sitä mukaa kuin tv-kuvan erottelutarkkuutta eli pystyresoluutiota on onnistuttu kasvattamaan. Tätä kehityskaarta seuraten on päädytty siihen korkealuokkaiseen kuvan laatuun, jonka kykenemme tänään sieppaamaan vastaanottimiimme esimerkiksi oikein asennetun laadukkaan ulkoantennin avulla.
Teräväpiirtotelevision vaahdokkaimpia puolestapuhujia ovat laitevalmistajien ohella alati uusista hilavitkuttimista haaveilevat televisioyhtiöiden insinöörit. Tavalliselle kuluttajalle ei ole järin suurta merkitystä kuvan ja äänen teoreettisesti hieman aikaisempaa paremmalla laadulla, joka perustuu mm. suurempaan resoluution, katodisädeputkea pienempiin kuvaelementteihin, suorakulmioisiin pikseleihin ja ennen lähettämistä pienempään tilaan pakattuun äänilähteeseen.
Sen sijaan kuluttaja tuntee muutoksen kukkarossaan, koska suostuessaan markkinoiden ohjattavaksi hän joutuu useimmissa tapauksissa uusimaan koko nykyisen laitteistonsa. Siinä menevät antennit, vastikään hankitut digiboksit ja monesti vastaanottimetkin. Voi olla, että joitakuita lohduttavat tv-yhtiöiden lupaukset, joiden mukaan nykyisellä kalustolla voidaan sentään katsella ohjelmia vuoteen 2016 asti.
Ja kuulkaapa kaikki vihreät ja muut ympäristön tilasta huolta kantavat: teräväpiirto-ohjelmien katsomisessa käytetyt suuret näytöt kuluttavat entistä enemmän virtaa, mikä vaatii lisää sähkövoimaa; laitteiden tuotantoprosessi on kasvava kasvihuonepäästöjen lähde, sillä siinä käytettävä typpitrifluoridi on 17 000 kertaa hiilidioksiidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, jonka puolittumisaika ilmakehässä on 550 vuotta!
Edellä sanotun valossa on poliittisten päättäjien kannalta äärimmäisen viisasta, että he valitsisevat Yleisradion rahoituslähteeksi jokaista taloutta rokottavan ns. mediamaksun, sillä kun kansa viimein huomaisi, miten sitä taas höynäytettiin, kävisi samalla tavoin kuin ihmisten sanoessa digiaikaan siirryttäessä suurin joikoin irti televisiolupamaksujaan. Mediamaksua kun ei voi sanoa irti.
HDTV:tä tuodaan myös kansalle osin väärässä muodossa. Se on käytännössä taulu-tv, jossa ei kuitenkaan riitä tuumat todelliseen HD-katseluun. Kuva on liian pieni, silmistä loppuu tarkkuus kesken. Silloin HD menee osittain "hukkaan" tai sitten pitää mennä nenä kiinni ruutuun katsomaan. Tietysti pienissä yksiöissään asuvat kaupunkilaiset saattavat saada myös taulusta katselunautintoa kun katselumatka jää pariin metriin tai alle.
Mutta vähänkään isommassa huoneessa kunnollinen HD esitys vaatii enemmän kuva-alaa, samaan tapaan kuin teatterissa. Ei sielläkään tiirata elokuvia pienestä luukusta vaan kuva täyttää koko tajunnan. Isosta kuvasta erottuu pienetkin yksityiskohdat selvästi kuten vaikkapa uutisankkurin partakarvat yksitellen... :)
Projektori ei kuluta yleensä sähköäkään kuin alle puolet siitä mitä esimerkiksi iso plasma veisi. Halvempaa katselu ei projektorilla kuitenkaan ole, koska lamppu kuluu ja sen joutuu uusimaan muutaman tuhannen katselutunnin välein. Eivät ole ihan halpoja.
Mä en tajua miksi nämä tietyt tyypit jaksaa jauhaa tota potaskaa että boksit pitäisi vaihtaa, siis vähän siihen malliin että nyt ei enää vanhoilla bokseilla muka tekis mitään..KYLLÄ TEKEE.
Nimittäin media ja toimittajatkin on jo viimein oppineet että HDTV-lähetysten tullessa ei vanhoja bokseja ole pakko hävittää koska nykyiset lähetykset säilyy rinnalla ja HDTV on vain lisäpalvelu ja maksullinen sellainen. Standarditarkkuuslähetyksiä jatketaan joten nykybokseilla siis pärjää ellei tarvii katsoa HDTV-lähetyksiä.
Tosin mä luulen että noi "pakkovaihdosta" puhuvat on kyllä kodinkoneliikkeiden edustajia jotka haluaa aivopestä kansaa jotta kansa olisi sitten ryntäämässä kauppaan ostamaan uusia bokseja kun niitä on kusetettu että boksit muka pitää vaihtaa vaikka ei pidäkään.
...ole tarvetta vaihtaa. Heinäkuussa 2002 hankittu Saloran boksi toimii vakaasti ja varmasti kuin junan vessa.