Meillä on kaksi labbista, toinen 2,5 v ja toinen hieman päälle 6 kk.
Tämä nuorempi harrastaa päivittäin edelleen näykkimistä. Vanhempi koira oppi tämän aikoinaan hetkessä pois, mutta uutta emme saa ainakaan samoilla keinoilla (äänensävy ja fyys. rangaistus) opetettua.
pentu puree etenkin kun on innoissaan, eli kun olen esim. ollut koko päivän poissa kotoa ja palaan kotiin. meitä omistajia se näykkii harvemmin, mutta vieraita aina - eli kun meille tulee kylään joku tai kun nähdään ulkona joku tuttu. ihan hävettää tämä koiran käytös. muita ongelmia pennun kanssa ei ole; se on vallaton ja ihana luonne ja "ei vähästä välitä".
tänään aamulla kun mies oli lähtemässä viemään koiria ulos pentu näykkäsi miestä ihan yllättäen takapuolesta! ja kun minä kerran kurkotin nostamaan kaukosäädintä ja pentu oli ihan lähellä maassa niin se näykkäsi minua nenästä! välillä kun laitan hihnaa sille, se näykkii käsiä. pelkään että jossakin vaiheessa tämä näykkiminen muuttuu oikeaksi puremiseksi.
tästä näykkimisestä pitäisi päästä pikku hiljaa kokonaan pois, koska meillä on vauva joka pian alkaa liikkumaan. nyt tilanne on se, että jos vauva on sylissäni ja tämä 6 kk koira tulee luoksemme se nuuhkii ja lähes aina meinaa ottaa vauvan jalan tai käden suuhun - ei vihaisesti vaan ikään kuin vauva olisi lelu. eli pitää olla todella varovainen. tämä koiramme on siis todella oraalinen, eli ottaa suuhunsa kaikkea ja lenkilläkin poimii ja kanniskelee kaikkea.vanhempi koira vain nuuhkii vauvaa ja saattaa yrittää nuolaista, ei muuta.
miten opetan näykkimisen pois? ja miten opetan sen ettei vieraita näykitä? vieraat kun harvoin itse komentavat koiraa. näykkäisy on hetkessä ohi, eli harvemmin saa koiraa kiinni itse teossa kun se näykkäisee vieraita.
Tämä nuorempi harrastaa päivittäin edelleen näykkimistä. Vanhempi koira oppi tämän aikoinaan hetkessä pois, mutta uutta emme saa ainakaan samoilla keinoilla (äänensävy ja fyys. rangaistus) opetettua.
pentu puree etenkin kun on innoissaan, eli kun olen esim. ollut koko päivän poissa kotoa ja palaan kotiin. meitä omistajia se näykkii harvemmin, mutta vieraita aina - eli kun meille tulee kylään joku tai kun nähdään ulkona joku tuttu. ihan hävettää tämä koiran käytös. muita ongelmia pennun kanssa ei ole; se on vallaton ja ihana luonne ja "ei vähästä välitä".
tänään aamulla kun mies oli lähtemässä viemään koiria ulos pentu näykkäsi miestä ihan yllättäen takapuolesta! ja kun minä kerran kurkotin nostamaan kaukosäädintä ja pentu oli ihan lähellä maassa niin se näykkäsi minua nenästä! välillä kun laitan hihnaa sille, se näykkii käsiä. pelkään että jossakin vaiheessa tämä näykkiminen muuttuu oikeaksi puremiseksi.
tästä näykkimisestä pitäisi päästä pikku hiljaa kokonaan pois, koska meillä on vauva joka pian alkaa liikkumaan. nyt tilanne on se, että jos vauva on sylissäni ja tämä 6 kk koira tulee luoksemme se nuuhkii ja lähes aina meinaa ottaa vauvan jalan tai käden suuhun - ei vihaisesti vaan ikään kuin vauva olisi lelu. eli pitää olla todella varovainen. tämä koiramme on siis todella oraalinen, eli ottaa suuhunsa kaikkea ja lenkilläkin poimii ja kanniskelee kaikkea.vanhempi koira vain nuuhkii vauvaa ja saattaa yrittää nuolaista, ei muuta.
miten opetan näykkimisen pois? ja miten opetan sen ettei vieraita näykitä? vieraat kun harvoin itse komentavat koiraa. näykkäisy on hetkessä ohi, eli harvemmin saa koiraa kiinni itse teossa kun se näykkäisee vieraita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
..noutajahan on jalostettu kantamaan ja pitämään kaikkea suussaan. Ehkäpä tämä syynä siihen, että on oraalinen?
Jos fyysinen rankominen ja komennus eivät auta, seuraaviakin voisi yrittää:
Sumutinpulloon vettä ja siitä suihkaus naamalle aina kun näykkimistä alkaa esiintyä. Vaatii omistajalta kärsivällisyyttä; ajatuksena luoda näykkimisestä epämiellyttävä kokemus.
Voisi koittaa antaa pennulle jotain muuta kuin ihmisen, johon kanavoida nousseen/nousevan viettinsä. Jokin erittäin mieluisa lelu "vaihdetaan" joko hieman ennen odotettua näykkimistilannetta (lelu kädessä valmiina annettavaksi koiralle kun tulee ovesta kotiin) tai sen aikana. Voisi opettaa koiralle lelun olevan "hieno, upea esine" joka sana sitten myöhemmin aikaansaa reaktion, että koiralle tulee juuri sanan sanomisen jälkeen pakottava tarve etsiä joku esine suuhunsa-> muu puuha unohtuu. Luodaan siis esinemotivaatio ja kanavoidaan vietti siihen. Esimerkkinä: omat laumaviettiset koirani nostavat itse viettiään kun ajan autolla pihaan- huudan jo autosta noustessani "esine" ja tullessani talolle koirilla on jokin suussaan eikä hyppimistä ja hullua sähläystä enää esiinny. Laumavietti kanavoituu esineen kantoon ja viettipäämäärä saavutetaan kun mamma kehuu esineitä kuinka hienoja ne ovat.
Jos pennulla on leluja ympäri kämppää jo olemassa eikä se silti niistä ole kiinnostunut niin sitten voisi koittaa pikkuhiljaa ehdollistaa koiran niihin niin, että omistajien kanssa puuhataan vain, kun kohteena on lelu. Omistaja tietenkin aina aloittaa leluttelun.
Olipa sekavasti selostettu :)
..piilee tässä edellisen kirjoituksessa. Ehkä tuota vesipulloa välttäisin, meillä koirasta tuli "vesikauhuinen" koska jossain vaiheessa sitä konstia yritettiin. Nyt ei edes oikein uimisesta saati suihkusta nauti ulkona eikä sisällä. Pitikin minun tyhmän mennä kokeileen tota.
Mutta tuo missä neuvottiin korvaavasta toiminnosta oli jautaa. Itse aloin toimia niin että kun tuo näykkiminen alkoi, sanoin "odota" ja hain puruluun tilalle. Tai sitten jonkin pehmo- tai muun lelun. Tilanne meni usein sillä ohi ja koissu alkoi järsiä luuta tyytyväisenä käsieni sijasta.
Eli kannattaa kokeilla etsiä sijaistoimintoa joka kiinnostaisi. Ja omalla äänellä voi tehdä sen kiinnostavaksi.
meilläkin näykki vielä tuossa iässä, tutki kaiken suullaan, käännyttiin aina pois ja kiljahdettiin ja oltiin liikkumatta, huomioimatta koiraa, pikkuhiljaa tajus, että kaikki toiminta loppuu, kyllä se siitä kun vähän vielä kasvaa. Olkaa vaan johdonmukaisia :)
Moi!
Olet aivan oikeassa siitä, että näykkiminen on saatava pois. Koirasta voi tulla kasvaessaan vaarallinen, mikäli näykkiminen jatkuu. Edellä mainittu "vinkaisu" ja selän kääntö on hyvä keino. Koirat oppivat pentueessa, jos ne näykkivät liian kovaa. Muistaakseni tämä tapahtuu noin 5-vkon jälkeen. Uroskoirat saattavat näykkiä ja nylkyttää sillä paritellessaan ne saattavat yrittää ottaa nartun niskasta kiinni pystyäkseen lisääntymään. Silloin voi leikkauttaa koiran.
Voit myös korottaa asemaasi laumassa. Ehkä koira yrittää nousta laumassa korkeammalle ja näykkii siksi muita. Voit korottaa omaa asemaasi esimerkiksi "syömällä" ensin koiran kupista (esimerkiksi leivänpalaa) ja antaa koiran syödä vasta käskystä. Itse kouluttessani omaa koiraani, alistin ja sanoin vahvasti ja painokkaasti ei, mikäli se yritti purra. Alistin sen ottamalla niskasta kiinni ja vetämällä sen maahan. Lisäksi saatoin tehdä niin kuin koirat tekevät toisilleen alistaessaan eli murista. Lyöminen ei ole hyvä asia, sillä se vain ärsyttää koiraa. Lisäksi kun koira tekee hyvin, sitä pitää muistaa kehua.
Sanoit, että kun tulet kotiin pitkän päivän jälkeen, se on innoissaan ja näykkii. Älä palkitse koiraa siitä, että se on innoissaan vaan vasta kun se on rauhallinen. Kun tulet kotiin, kuljet vain koiran ohi kiinnittämättä huomiota siihen ja kun se rauhoittuu, kehut sitä. Kotiin tulosta ei saa tehdä liian isoa asiaa, sillä se, että koira jää yksin on normaalia eikä suinkaan mikään rangaistus.
Toivottavasti saat ongelman hoidettua! Kerro miten asian kanssa käy. :)