Ensi suven kosketus kesään
alla korkean Taivaan
maan tuulissa
sen siipien väreillä
kevään - uurnaiset
lehdot - vaipuneena
suven lämpöön
tuhkasta kasvuun
uutta versoamaan
Lennähti aurinkoon
sateeksi kesän lehvistöön
laskeutui uurnaiset
tomut
nostalgiasta elämään
vihreään pukuloistoon
siniveen välkkeeseen
kuin fenix lintu lentoon
maan suveksi luomaan
kostean maan voimaa
versoksi värien
välkkeisiin
Väreilee maa tuhkastaan
ylös noussut uurnastaan
kuin lintuina lentoon
kevyin lennoin toisiinsa yhdistyy
nää valkeat siivet taivaalle
levittäytyy
ja kuiva maa pölyää
tuulena uurnan
muistoja kuljettaa
Minä näitä tuulen aaltojen
huminaa kuuntelen,
joiden äänitomuissa kuulen
vaimenneet lehvistöjen kuiskeet
jotka tuulena katoaa
menneet muistot
ylös kohoamaan,
jotta uuden
uurnalehdon saan
Rauhaani
ikuistamaan.
alla korkean Taivaan
maan tuulissa
sen siipien väreillä
kevään - uurnaiset
lehdot - vaipuneena
suven lämpöön
tuhkasta kasvuun
uutta versoamaan
Lennähti aurinkoon
sateeksi kesän lehvistöön
laskeutui uurnaiset
tomut
nostalgiasta elämään
vihreään pukuloistoon
siniveen välkkeeseen
kuin fenix lintu lentoon
maan suveksi luomaan
kostean maan voimaa
versoksi värien
välkkeisiin
Väreilee maa tuhkastaan
ylös noussut uurnastaan
kuin lintuina lentoon
kevyin lennoin toisiinsa yhdistyy
nää valkeat siivet taivaalle
levittäytyy
ja kuiva maa pölyää
tuulena uurnan
muistoja kuljettaa
Minä näitä tuulen aaltojen
huminaa kuuntelen,
joiden äänitomuissa kuulen
vaimenneet lehvistöjen kuiskeet
jotka tuulena katoaa
menneet muistot
ylös kohoamaan,
jotta uuden
uurnalehdon saan
Rauhaani
ikuistamaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oli pakko tulla kommentoimaan tätäkin.
Huikaiseva runo,dolan!
Kiitos Sinulle jälleen sanoistasi.
Tähän kevään kuin kesän tuntoja
että niiden kosketusta toisiinsa,
jonka tarkoitus oli kyllä vielä purevampi
mutta "annoin käydä armon sen yli"
ja pehmeämmän lopputuloksen aiempaan
aiottuuni.
Kiitos vielä kerran...tosin jotenkin
sujuvampi olisi tuo voinut olla,eikä
ehkä helpolla aukene - toisille ei
koskaan.