Uurnalehdon kulku

Ensi suven kosketus kesään
alla korkean Taivaan
maan tuulissa

sen siipien väreillä
kevään - uurnaiset
lehdot - vaipuneena

suven lämpöön
tuhkasta kasvuun
uutta versoamaan

Lennähti aurinkoon
sateeksi kesän lehvistöön

laskeutui uurnaiset
tomut
nostalgiasta elämään

vihreään pukuloistoon
siniveen välkkeeseen

kuin fenix lintu lentoon
maan suveksi luomaan

kostean maan voimaa
versoksi värien
välkkeisiin

Väreilee maa tuhkastaan
ylös noussut uurnastaan
kuin lintuina lentoon

kevyin lennoin toisiinsa yhdistyy
nää valkeat siivet taivaalle
levittäytyy

ja kuiva maa pölyää
tuulena uurnan
muistoja kuljettaa

Minä näitä tuulen aaltojen
huminaa kuuntelen,
joiden äänitomuissa kuulen
vaimenneet lehvistöjen kuiskeet

jotka tuulena katoaa
menneet muistot
ylös kohoamaan,
jotta uuden
uurnalehdon saan

Rauhaani
ikuistamaan.