olen lapseton nainen,49v ja haluan tehdä testamentin,mutta kysyn neuvoa tällaisesta:
Minulla on talo,vapaa-ajan asunto ,pikkasen metsää ja pari autoa.
Avomieskin on,mutta hän ei ole maksanut mitään,muutakuin yhtiövastikkeen ja sähkölaskut.
Lainaa on jonkun verran ,ne kuitataan sitten myydyistä omaisuudestani ensin pois ja jäljelle jäävä omaisuus menee minun määräämälleni,josta paperi sitten käräjäoikeudessa,mutta en halua jättää kellekään omaisilleni yhtään mitään!
Onko äitini,veljeni perheineen minun omaisuudestani osallisena,vaikka testamenttaan esim eläinsuojelulle kaiken.
Eihän heille kuulu mitään,jos olen tehnyt testamentin,jossa heidät poissuljetaan?
Ymmärrän sen,että jos ko.paperia ei olisi,äitini perisi minut jne.
Kiitos neuvoista jo etukäteen!
Minulla on talo,vapaa-ajan asunto ,pikkasen metsää ja pari autoa.
Avomieskin on,mutta hän ei ole maksanut mitään,muutakuin yhtiövastikkeen ja sähkölaskut.
Lainaa on jonkun verran ,ne kuitataan sitten myydyistä omaisuudestani ensin pois ja jäljelle jäävä omaisuus menee minun määräämälleni,josta paperi sitten käräjäoikeudessa,mutta en halua jättää kellekään omaisilleni yhtään mitään!
Onko äitini,veljeni perheineen minun omaisuudestani osallisena,vaikka testamenttaan esim eläinsuojelulle kaiken.
Eihän heille kuulu mitään,jos olen tehnyt testamentin,jossa heidät poissuljetaan?
Ymmärrän sen,että jos ko.paperia ei olisi,äitini perisi minut jne.
Kiitos neuvoista jo etukäteen!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voit antaa omaisuutesi vaikka rotukissayhdistykselle mikäli saat kaksi täysijärkistä ihmistä todistamaan testamenttisi ja kertomaan että olit täysjärkinen sen tehdessäsi. Jos on sisarien lapsia tai lapsenlapsia niin kannattaa hajoittaa mahdollisimman monelle ja antaa vanhemmille käyttöoikeus. Näin isostakaan omaisuudesta ei mene perintöveroja.
Ja sitten asiaton kommentti mitä mahdollisesti etsit:
Parempaan käyttöön ne rahat menevät jos perustat vaikka säätiön mitä minä hallinnoin. Tieteelle, taiteelle ja nuorison koulutukselle. Eläinsuojelu tässä maassa tarkoittanee sitä että kaikki vahingoittuneet eläimet tapetaan mahdollisimman nopeasti mikä tapahtuisi muutenkin.
Paitsi joku merikotka joka jätetään kitumaan.
Ikävä jos ei ole lapsia ja olet vielä aika nuori kuulemaan kun kuolet juttuja niin meillä on rahaa .
Kuitenkin pitää sinun muistaa että isäsi perintö kun sinulla on ollut on äidilläsi ja veljelläsi oikeus riitauttaa vaikka esm. eläinsuojelu yhdistykseltä siten että vaatii isältäsi sinun saama perintö osuus testamentista ulos kuoltuasi .
Veljesi on varmaan isäsi rintaperillinen myös joten veljesi perustaa ettei isäsi tahto olisi eläinsuojeluun testamentaaminen .
Äitisi on myös oikeutus riitauttaa asia koska on isäsi kanssa rakentanut vaurautta .
Avoliitossa olevalta mieheltä nyt ketään ei ole velkomassa mitään jos asunto jossa elätte ei kuulu suoraan isäsi perinnöllä hankittuun omaisuuteen .
Jos pystyy näyttämään omaisuuden hankitun perinnöllä missä asutte on äidilläsi ja veljelläsi oikeus vaatia avomieheltä rästivuokrat ehkä ?
jne.
Eihän tuosta mökellyksestä saa selvää kuin monta kertaa lukemalla, eikä sittenkään oikein avaudu mitä yrität sanoa. Mutta jos nyt oikein tulkitsin, niin väität että tämän aloittajan kuoltua hänen äitinsä ja veljensä voisivat riitauttaa hänen tekemänsä testamentin?
Ensinnäkin, missä sanotaan että mikään osa henkilön omaisuudesta on hänen isältään perittyä? Aivan yhtä hyvin on voinut hankkia sen kaiken itse.
Toiseksi, vaikka koko omaisuuskin olisi isältä perittyä, niin ei hänen äidillään ja veljelllään ole minkäänlaisia mahdollisuuksia millään tavalla sekaantua siihen, mitä henkilö perimällään omaisuudella tekee! Jos kerran isän kuoltua on perintö jaettu, eikä omaisuudesta ole määrätty hallintatestamentilla (aloittajan viestissä ei ole mitään viitteitä siihen).
Sillä, mitä isä olisi mahdollisesti halunnut, ei ole minkäänlaista oikeudellista merkitystä siinä vaiheessa. Isältä saatu perintö on muuttunut tämän henkilön omaisuudeksi ja hän saa tehdä sillä aivan mitä haluaa. Vaikka sitten määrätä sille eläinsuojeluyhdistykselle.
äitisihän on sinun perijäsi suoraan ylenevässä polvessa, joten eiköhän hänellä ole oikeus ns. lakiosaan, eli voi vaatia puolia testamenttaamastasi omaisuudesta.
Lakiosaan ovat oikeutettuja vain ja ainoastaan rintaperilliset, eivät ketkään muut sukulaiset.
Siis ei myöskään äiti.
Mieheltä kuoli veli vastikään ja ainoat omaiset olivat sisarukset ja äiti JOKA peri puolet ja sisarukset loput...ett täälleen!että kyllä vanhemmat ovat oikeutettuja lapsen perintöön jos ovat vielä elossa ja muita perillisiä ei ole."
Perintökaaren sisältö
Suomen lakiin sisältyvä Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuutesi kuolemasi jälkeen menee. Voit myös itse ilmaista oman tahtosi tekemällä testamentin.
Mikäli et ole tehnyt testamenttia, perimysjärjestyksen perustan muodostavat kolme perillisryhmää, sekä leskelle annettu erityisasema.
1. Ensimmäinen perillisryhmä:
rintaperilliset ja heidän jälkeläisensä
Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat rintaperilliset, mikä tarkoittaa vainajan lapsia. Lapset voivat olla syntyneitä joko avioliitossa, sen ulkopuolella tai olla ottolapsia. Periäkseen isänsä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lapsien tulee kuitenkin olla isänsä tunnustamia, tai isyyden tulee olla vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä.
Ottolapsi ei peri biologisia vanhempiaan. Toisaalta ottolapsen biologiset vanhemmat eivät myöskään peri lastaan. Sen sijaan ottolapsi on ottovanhempiinsa nähden täysin verrattavissa ottovanhempien mahdollisiin biologisiin lapsiin. Tässä kohden on kuitenkin syytä huomata, että ennen 1.1.1980 adoptoidut lapset saattavat periä sekä ottovanhempansa, että biologiset vanhempansa.
Rintaperilliset ovat aina ensisijaisia perijöitä. Perintö jaetaan heidän kesken pääsääntöisesti tasan. Mahdollinen ennakkoperintö on kuitenkin huomioitava sen saaneen perillisen jako-osuudessa.
Poikkeustapauksen muodostaa tilanne jossa jäämistöön kuuluu maatila, jonka pitämistä yksi perillisistä olisi jatkamassa. Tällöin noudatetaan omia erityissäännöksiä.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Jos sukuhaarassa ei kuitenkaan ole perillisiä, jaetaan osuus tasan muiden perillisten kesken.
2. Lesken asema
Rintaperilliset, eli lapset ohittavat lesken perimysjärjestyksessä. Leskellä on kuitenkin oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Tällöin pesänjako tehdään vasta lesken kuoltua.
Rintaperilliset voivat kuitenkin vaatia pesän jakoa heti. Tällöin lesken hallintaan on kuitenkin jätettävä puolisoiden yhteinen koti tai muu jäämistöön kuuluva lesken asunnoksi soveltuva asunto, ellei sellaista jo sisälly lesken henkilökohtaiseen varallisuuteen. Lesken hallintaan on myös jätettävä tavanomainen koti-irtaimisto.
Mikäli rintaperillisiä ei ole, perii leski yksin kuolleen puolison. Näin siitä riippumatta onko puolisoiden välillä ollut avioehtoa vai ei.
Lesken kuoltua hänen jäämistönsä jaetaan tasan ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten sekä lesken omien perillisten kesken. Leski ei voi testamentata puolisoltaan perimää osuutta siten, että ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaiset perilliset menettäisivät perimysoikeutensa lesken kuoltua. Sen sijaan leski voi elinaikanaan vapaasti määrä omaisuudesta; myydä, vaihtaa tai lahjoittaa sitä.
Mikäli leskeltä ei ole jäänyt perillisiä, perivät ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset myös lesken. Vastaavasti jos lesken kuollessa ei ole olemassa ensin kuolleen puolison toissijaisia perillisiä, saavat lesken perilliset koko jäämistön.
Säädökset lesken perimysoikeudesta koskevat aviopuolisoita, sekä henkilöitä, joiden parisuhde on virallistettu syyskuussa 2001 eduskunnassa hyväksytyn parisuhteiden virallistamista koskevan lain perusteella. Avopuolisot eivät peri toisiaan, eikä heitä koske lesken oikeus hallita jäämistöä. Avopuolisoiden keskinäinen perintö on erikseen turvattava testamentilla.
suora lainaus laista:
Toinen perillisryhmä:
perittävän vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset
Mikäli perittävältä ei ole jäänyt lapsia eikä perintöoikeuteen oikeutettua puolisoa, siirtyy perintöoikeus toiselle perillisryhmälle, eli perittävän vanhemmille. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut, jakavat perittävän sisarukset hänen puoliskonsa. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet, siirtyy perintö kokonaisuudessaan perittävän veljille ja sisarille. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat aina hänen jälkeläisensä. Myös tässä perillisryhmässä sijaantulo-oikeus on rajaton.
"Mieheltä kuoli veli vastikään ja ainoat omaiset olivat sisarukset ja äiti JOKA peri puolet ja sisarukset loput...ett täälleen!että kyllä vanhemmat ovat oikeutettuja lapsen perintöön jos ovat vielä elossa ja muita perillisiä ei ole."
NÄIN juuri tapahtuu edellä kuvatun perintökaaren mukaisesti JOS EI OLE TESTAMENTTIA, ei lapsia eikä avioliitossa. Mutta aloittajan case ei ole tämä sillä hän aikoo tehdä testamentin.
Tässä em esimerkissä siis miehen veljen perivät äiti (elossa) ja isä (kuollut) ja isän sijaisperillisinä hänen osuutensa jakavat muut elossa olevat isän lapset. Koska testamenttia ei ollut.
Mitä tekemistä sinun vastauksellasi on alkuperäisen kysymyksen kanssa? Tai minun vastaukseni?
Tiedätkö edes mikä on lakiosa?
Tässä puhuttiin siitä, onko vanhemmilla oikeutta lakiosaan lapsensa kuoltua. Yksiselitteinen vastaus on, että EI OLE.
Koska olet lapseton etkä avioliitossa, niin sinulla ei ole lainkaan lakisosaan oikeutettuja eikä puolisolla avio-oikeutta. Voit siis tehdä testamentin, muotosäädösten mukaan, aivan kenelle haluat. Jos muotosäännökset toteutuvat, ei sitä voi kukaan riitauttaa.