Ihmetyttää:
Mieheni lapsella on lkähes aina meille tullessaan paikkaa siellä ja täällä, on palovammaa, on nirhaumia, mustelmia.
Meillä taas ei tapahdu mitään tapaturmia.
Mietinkin, miten on mahdollista, että äidin luona ollaan jatkuvasti paikattavana...
Ja onko nämä edes tapaturmia vai pahoinpiteleekö perhe lasta???
Kyseessä nelivuotias poika.
Mieheni lapsella on lkähes aina meille tullessaan paikkaa siellä ja täällä, on palovammaa, on nirhaumia, mustelmia.
Meillä taas ei tapahdu mitään tapaturmia.
Mietinkin, miten on mahdollista, että äidin luona ollaan jatkuvasti paikattavana...
Ja onko nämä edes tapaturmia vai pahoinpiteleekö perhe lasta???
Kyseessä nelivuotias poika.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itse olin todella tapaturma altis ja jatkuvasti mustelmilla ja sairaalassa paikattavana. Vanhempiani epäiltiin pahoinpitelystä mutta todettiin perättömäksi koska osasin itse kertoa mitä milloinkin tapahtui. Että aina ei todellakaan ole pahoinpitelystä.
Viettääkö lapsi teillä paljon aikaa? Eli jos hän viettää vain esim. joka toisen viikon ja viikon silloin tällöin niin ei ole mikään ihme ettei niitä tapaturmia aina tapahdu juuri teillä ollessa.
Olen itse sosiaali alalla ja voin kertoa että yleensä pahoinpidelty lapsi oireilee erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi hän jännittää takaisin kotiin menoa, on itkunen, välttelee kertomasti mistä mikin ruhje on tullut, nukkuu huonosti, käyttäytyy agressiivisesti jne. Toki nuo kaikki oireet voivat kertoa myös siitä että lapsi kokee ero ahdistusta tms. Jos lapsella on ihan järkevä selitys ruhjeisiinsa eikä hän mene vaikeaksi niistä kysyttäessä niin luultavasti voit olla ihan huoleti.
joka toisen viikon, eli sinänsä ihmettelen, kun meillä ei tapahdu tapaturmia.
Nyt on tullut vähälle aikaa mm univaikeuksia, itkukohtauksia. on alkanut taas pissata yöllä housuunsa, vaikka oli jo 5 kk ilman vaippoja, Olen huolestunut tilanteesta.
kun lapset leikkivät ja pelailevat ulkosalla etenkin näin kesäisin. Aika usein siinä melskatessa on jalat tai kämmenet naarmuilla kun vaatetus kevyempää eikä suojaa yhtä hyvin kuin esim talvella.
Sisällä on myös käynyt niin, että kun viikari iltatoimia piiloon pinkoessaan kaatui lattialle ja liukui vauhtinsa voimasta pienen matkan tuli kannikkaan lattian ja ihon välisestä kitkasta selkeä palovamma.
Lapsilla on myös tapana raapia esim hyönteisten kutiavia pistokohtia usein naarmuille ja mustelma syntyy joskus tosi helpolla.
Jos lapsi teillä olessaan ei saa touhuilla ja leikkiä omineen, vaan häntä kokoajan vahditaan ja varoitellaan, niin tuskimpa siinä mitään tapaturmia tapahtuukaan. Mutta eipä tapahdu paljon lapsen motooriselle kehityksellekään.
Edellinen vastaaja oli myös täysin oikeassa kysellessään tuosta teillä vietetystä ajasta.
Jotenkin tuntuu sille, että hiukan ylireakoit.
mitenkään erityisesti höösätä tai kielletä/varoitella. Mutta ilmeisesti
a) meillä on turvallisempi ympäristö lapselle
b) lapsen äidin perhe pahoinpitelee tai on välinpitämätön lasta kohtaan.
että lapset ovat ne, jotka joutuvat kärsimään eniten.
Koska kyseessä on vasta nelivuotias pikku poika, ei hän pysty käsittelemään lapsen mielessään tapahtunutta. Asiaa ei ainakaan auta jos lapsen vanhempien uusio perheissä syytellään omaa äitiä tai isää, koska lapsi rakastaa ja tuntee kiintymystä omia biologisia vanhempiaan kohtaan ja on ymmällään uudesta tilanteesta, jossa häntä retuutetaan kodista kotiin viikon välein.
Näytät omaavan hyvän mielikuvituksen, kuvitteleppa siis itsesi tuon pikkuisen asemaan ja kuvittele miltä kodista kotiin pomppiminen tuntuisi.
On aivan varmaa, että aikuisellekin moinen järjestely aiheuttaisi vakavia stressioireita, jollaiseksi pojan uudelleen alkaneen yökastelun ja itkut tulkitsen.
Olen työskennellyt esi- ja alakouluikäisten lasten parissa jo joitain vuosia, joten sitä kautta näitten ero- ja uusioperheiden lasten oirehtimis ongelmat ovat minulle hyvinkin tuttuja ja tavallisia.
Kirjoituksessasi syyllistit lapsen omaa äitiä. Äitinä uskon kuitenkin, että lapsen oma äiti ja miehesi entinen kumppani rakastaa lastaan varmasti yhtä paljon ja enemmänkin kuin sinä.
Tahdot kyllä varmasti lapsen parasta, mutta älä aiheuta lapselle lisä stressiä tällä lapsellisella käytökselläsi, sillä tänne kirjoittelemalla ei tällaisia asioita ratkota.
Nyt olisikin järkevintä, jos lapsen biologiset vanhemmat voisivat puhua suoraan lapsen oireiluista ja samalla sopia uusista tapaamis järjestelyistä niin, että siinä otettaisiin houmioon lapsen paras ja luovuttaisiin ainakin joksikin aikaa tästä jokaviikkoisesta sun luona , mun luona rumbasta, koska mitä ilmeisimmin lapsi oirehtii juurettomuuttaan.
lapsi tulee meille mielellään, viihtyy meillä, odottaa, että pääsee meille. Uskoisin, että nyt oireilu johtuu siitä, mitä äidin kotona tapahtuu. Siis ei anneta huomiota hänelle riittävästi.
Lapsia kohdellaan siinä perheessä erittäin epätasa-arvoisesti muutenkin.
luopua tapaamisista? mielestäni järkevin vaihtoehto olisi se, että äiti luopuisi omista viikoistaan.
Ook sää vähä pimee? Tai oothan sää kun sää tommosia ehdottelet ja mietit!!! Tee ite omat mukulas ja jätä toisten mukulat rauhaan, toiv. muksun isä näkee kuinka sairaan äitipuolen se on lapselleen hoitanu!!! HEI HALOOO; MENE VÄHÄN ITTEES!
Tässä mistään tapaturmista ym ollu kyse vaan siitä, et haluut varastaa äidiltä lapsen, hanki joku lääkitys ittelles, oikeesti!!!
eli aina ajatellaan, että isän luona oleminen on lapselle haitallista, eli isä luopuisi lapsen näkemisestä.
Tässä tapauksessa äiti kuitenkin koko ajan valittaa, mitä helvettiä elämä lapsen kanssa on, joten varmasti myös toimii sen mukaisesti (eli ei välitä lapsesta)
On se kumma, että aina ajatellaan, että isän luona on jotenkin vaarallista lapsen asua.
Ja tiedoksi, minulla on kyllä lapsia.
vaan sillä, että lapsen kanssa vietetään aikaa, hänen trpeisiinsa vastataan jne.
Aloittaj ilmaisi ihan selkeästi, että on huolissaan tilanteeta.
Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä lastenvalvojaan ja kysyä, josko joku kävivi hieman tsekkaamassa kotioloja. Tsemppiä aloittajalle.
Tuollaisia välittäviä äitipuolia toivoisi olevan enemmän! :)
ihan tiedoksi vain.
.. vaan ovat tapaturma-alttiimpia, niin se vaan menee. Mun mies on esim. lapsena ollut aina jossain nurin ja pää auki ja tikkattavana ja mustelmia ja arpia aina.. on edelleen aika tapaturma-altis, kaatui kotona hiljattain taas maton kulmaan vai mihin se oli ja lensi pää edellä lipaston kulmaa :D hirvee vekki tuli.
Kuulostele sitä lasta vaikka vähän, että mitä kertoo tapaturmistaan.. kyllä sen sitten varmaan rivien välistä huomaa jos toisessa kodissa olisi jotain vialla.
Ja heillä ehkä muutenkin voi olla "rennompi" meiniki, että sitä lasta ei kokoajan seurata silmä kovana..tjtn. ja sitten pääsee sattumaan ja tapahtumaan =)
satu? Lapsi touhuaa paljon. Hän ei saa meillä käyttää esim puukkoa, sähkötyökaluja, ei saa käyttää/ koskea myöskään ruohonleikkuriin tai mihinkään sellaiseen työkaluun , millä voisi itsensä satuttaa..
Mielestäni tämä on järkevää.
Aidin luona hän saa käyttää edellisiä.
Neljävuotiaana!
Eihän me sitä täällä netissä voida tietää, että miksi ja miksi.
Jospa nyt lopettaisit tämän hössötyksen ja kysyisit siltä oikealta äidiltä vaikka suoraan.
Tuon ikäisillä kun rupeaa olemaan jo sitä omaakin tahtoa ja halua yrittää ja olla vanhempien apuna kotitöissä, mikä kaikki kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen. Kyllä tuon ikäinen lapsi voi mielestäni koskea työkaluihin vanhempien tarkassa valvonnassa. Ei ole muuten mikään ihme, jos lapsi oireilee teillä ollessaan, kun tunnut olevan sitä sorttia, että lasten ei saa mihinkään koskea, eikä mitään yrittää.
Koeta nyt hyvä ihminen rauhoittua, tai pyydä se pojan isä tähän keskusteluun mukaan.
Äiti kiemurtelee eikä oikein vastaa.
Ja mitä tulee SÄHKÖtyökaluihin, niin niitä ei ole todellakaan järkeä antaa nelivuotiaalle!
Lapsi saa osallistua meillä rakennuspuuhiin, hän osaa käyttää taitavasti mm vasaraa, nauloja, sahaa, mutta todellakaan hänelle ei anneta rälläkkää käteen (hei haloo pahvi!)
hän tekee myös ruokaa, salaatteja jne.
Mielestäni lapselle pitää antaa sellaisia asioita tehtäväksi, joista hän pitää ja jotka ovat TURVALLISIA!
pikkupojan isä, vai edelleen se sama isän uusi elämän kumppani?
Mielestäni on syytä epäillä laiminlyöntejä.
Miksi muuten lapsi sanoisi, että äidin luona hän itkee yksin, eikä kukaan lohduta?
Miksi sanoisi, että hänet laitetaan lukon taa, jos hän ei ole kiltti poika?
äidin kanssa.Ei tällaisia täällä ratkota.