Tuntuu vähän eikä ollenkaan vähän kun lukee näitä juttuja että kökäset on eväät.
Ilta puolella mennään ja henkinen laiskuus rehottaa.
Vaikka mitäs se mulle kuuluu jokainenhan kirjoittaa omalla aivo kapasiteetillaan. Pienet on ympyrät.
Ilta puolella mennään ja henkinen laiskuus rehottaa.
Vaikka mitäs se mulle kuuluu jokainenhan kirjoittaa omalla aivo kapasiteetillaan. Pienet on ympyrät.
Vastaukset 133
Vanhimmat
meille kertomaan? Minkälaiset eväät on sinulla joka muita arvostelet?
Voitko valistaa, mistä meidän elämän ehtoopuolella elävien olisi mielestäsi soveliasta keskustella?
Ala nyt valistustyösi, kun näyttää kerran olevan kapasiteettikin kunnossa ;DDD
"Iätönnainenhan" on oikeassa. Omalta taholtaan katsottuna. Ja joku muukin voi ajatella noin.
Kuka vaan saa tulla kirjoittamaan oman mielipiteensä asioista. Kaikki arvostelijatkin. Ja minäkin. Olisiko sen nimi suvaitsemattomuus, jos ei muitten mielipiteitä arvosta? Mikä tekee omasta asiastanne niin erikoisen, että se tarvitsee julkituoda? Totuutena.
Ja missä lukee kuinka oikein tekstin on oltava? Ettekö saa selvää kirjoitetusta...jos niin on niin sitähän voi pyytää selvennystä asiaan. Harva täällä kirjoittaa kirjakieltä.
Kaikkein helpointa on aliarvioida muitten tekstejä - nimettömänä. Joka kerta kun näille palstoille kirjoittaa - laittaa peliin osan itseään. Ja jos kohtelu on huono niin yksilöstä riippuen kirjoittelu joko jatkuu tai sitten loppuu kokonaan.
Kirjoittaminen on vaikea laji kun emme näe ilmeitä emmekä kuule äänensävyjä. Ehkäpä noista syistä johtuvat suurimmat "palsta taistelut" joissa kukaan ei koskaan ole voittaja. Ja oikeastaan koko "netti" on niin nuori asia, ettei siihen ole vielä metsäsuomalaiset(kaan) tottuneet :-)
Ja todellakin, muita ei voi muuttaa, vain itseään.
kun kirjoittelee basic-tyyppien kanssa.
kirjoittamaan ennen kuin aloitat sen valistustyösi!
Miksi juuri avaajan pitäisi opetella kirjoittamaan, kun useimmat muutkaan - minä muiden mukana - eivät täällä paljon perusta suomen kielen säännöistä. Asiahan tuli hyvinkin ymmärrettäväksi.
kaurapuurosta?
Jos joku ylentää itsensä muitten yläpuolelle arvostellen heitä, häneen heti käydään kiinni, kaikin mahdollisin tavoin?
Kirjoitusasun arvostelu on helpointa?
Kannattaako yleensä olla olevinaan muita parempi, minkä aistin aloituksesta?
Mielestäni monet asettavat itsensä muiden yläpuolelle, kukin tavallaan. Joku on kaunis (useimmathan eivät ole), toinen on älykäs (suhteessa muihin!), muutama on hurskas (harva on), eräät ovat uskollisia, useimmat moraalisia, ymmärtäväisiä, hyväntahtoisia, kohteliaita, rehellisiä jne. Tietysti toisin kuin jotkut muut.
Kun ottaa itselleen minkä tahansa hyvän ominaisuuden, vaikkapa taiteellisuuden, on mielestään taiteellisempi kuin muut. Eikö se ole astumista muiden yläpuolelle?
niin voidaan käsittää, jos halutaan.
ihan samaa mieltä.
Mukava olla jonkun kanssa samaa mieltä, sitä tapahtuu niin harvoin. Sitä vain jäin ihmettelemään, ettei yleensä kukaan paheksu näitä eteviä ja hyveellisiä kirjoittajia.
meistä tulevat tänne viihtymään hetkeksi, eivät esittelemään kaikkea tietämäänsä ja taitamaansa.
Riippuuhan aloituksen aiheesta ja kiinnostavuudesta, miten se kirjoittajia houkuttaa avaamaan sanaisen arkkunsa.
En usko alkuunkaan, että näistä meidän sepustuksistamme kukaan voi määrittää kenenkään aivokapasiteettia. Muualla se mitataan, ei täällä.
Kirjoituspalstoja lienee paljon korkeampilentoisiakin, etsivä löytää.
Muutenkin, vanha viisaus: 'muita ei voi muuttaa, vain itseään'.
Paljon mielekkäämpää ja virkistävämpää on lukea spontaaneja kannanottoja ja mielipiteitä, olivatpa ne lennokkaita tai vähemmän lentävia lauseita. Tekoviisaat sepustukset ovat joskus niin puisevia ja kaluttuja ja vähemmän nerokkaita, joskus oikeastaan aika pölhöjä. - Ja ainakin minusta on kiva vaihtaa ajatuksia, joskus täällä on tosi viisaita ja oivaltavia kultajyviä. - Ja toisinaan hämmästelen, mutta nauran myös herkästi - on joskus niin tosihauska teksti. - Että kiitos kaikki kirjoittajat - kesänjatkoa: auringonpaistetta ja leppeitä sateita!
On meitäkin, jotka mielellään luemme kirjoittajien viisauksia, vaikka olisivat puisevasti kirjoitettuja, kunhan ovat omintakeisia. Nerojahan meistä sentään harvat ovat! Tekoviisaita ovat minusta vain ne sepustukset, jotka pohjautuvat muiden osoittamattomiin lainoihin. Minulle turhanpäiväisimpiä ovat tekopirteät, tekohauskat, tekohurskaat, tekosiveelliset ja tekomyönteiset kommentit, mutta huumori on aina älyn merkki.
AJATTELEE OMALLA TAVALLAAN.HYVÄ,ETTÄ EMME OLE KAIKKI SAMALLA
MUOTILLA TEHTYJÄ.ON MIELEN KIINTOISTA
SEURATA KESKUSTELUJA JA JOSKUS ITSEKKIN OSALLISTUA.
PÄÄASIA,ETTEMME LOUKKAA TOISIAMME.
KUTEN JO,JOTKUT SANONEET EMME VOI MUUTTAA TOISIA VAAN,
JOKAINEN ITSEÄMME NÄIN ON.HYVÄÄ YÖTÄ KAIKILLE.
PS.TÄMÄ OLIKIN ENSIMMÄINENKERTA
MINULLA TÄLLÄ SIVUSTOILLA.
ja se sitten oikein huutamalla!
Täällä isot kirjaimet tarkoittaa huutamista!
ja heti joku on arvostelemassa. Mitäs jos kirjoittaja ei olekaan
vielä täysin "sinut" näppäimistönsä kanssa?
Ps. "Aloittelijalle" sydämellinen tervetulotoivotus!
Ole korjailematta aloittelijoille. Ymmärrä, että netti alkaa tavoittaa meitä iäkkäitä nyt, kun omasi on toiminut jo ainakin 10-vuotta.
Miksi haluat tyrmätä uuden tulokkaan? Mikä takaa Sinulle, että ystävä ei huudakkaan, vaan ei tiedä vielä sääntöjä, joka joku tuntematon on luonut.
Itsekin kaipaan juuri isoja kirjaimia korostaakseni sanomaani, koska en löydä noita muita kursoreja. Toisaalta huono näkö on yksi syy, jos ei kyvyt riitä hakemaan tuolta teksin suurennusta.
Olet varmaan henkilö, joka korjailee sitten meidän kielioppi virheitä ja asettelee pilkkuja paikalleen.
neuvon aloittelijalle antamisen, ja rähjäämisen välillä on valtava kuilu.
Täällä ei korjailla kenekään muiden kirjoirtusasuja, kuin heidän, jotka juuri sitä
itse harrastavat.
Kenenkään ymmärrystä ei haittaa kirjoitusvirhe, tai välimerkin väärä paikka.
Ei täällä olla ylioppilaskirjoituksissa.
Minun lempiharrastukseni on nykyään nukkuminen ja laiskotteleminen. - Ja näin helteellä se on jopa viisasta: nukkua varjossa omenapuun suojassa ja laiskotella sydämensä kyllyydestä ja katsella suven kauneutta ja kuunnella lintujen laulua. - Ja kumma kyllä, joskus siinä laiskotellessa voi saada oikean herureka-ajatuksen.
ON HYVÄ LAHJA,KUNHAN SEN OSAA
OIKEIN KÄYTTÄÄ.
HYVIÄ LAISKOTTELU HETKIÄ SINULLE.
ITSEKKIN OLEN OTTANUT VÄHÄN LAISKOTELLEN.
minäkin kirjoittaa, kiitos, kun sen minun puolestani kirjoitit!
Ei ole mikään synti laiskotella, silloin, tällöin, parantaa ulkonäköä, ja selventää aivotoimintaa.
ootteko miehiä? Suuri osa naisista tuppaa olemaan niin kovin kelpoja. Koti on tässä vaiheessa kesää putipuhdas, ikkunat pesty, kesäverhot vaihdettu, puhtaat matot lattialla. Oman äitini elämä oli raskasta, mutta hän opetti minulle, että naisenkin on lupa nauttia elämästään, ei elämän pidä olla pelkkää suorittamista ja muiden palvelemista. Siis laiskotelkaamme ja antakaamme toistenkin laiskotella. Minusta muuten tuntuu, että viime aikoina tällä palstalla on tartuttu vaikka mihin pikkuseikkaan, jotta voitaisiin osoittaa kuinka paljon parempia ihmisiä ollaan kuin joku toinen. Eiköhän olla ihan omanlaisiamme ja antakaamme toistenkin olla. Vielä on hellettä, ensimmäinen varjoliljan kukka on auennut eikä sadekaan tekisi pahaa kunhan ei tule sellaisella ryminällä kuin paikkakunnalla, missä kävin rippikouluni.Lauantaina olen menossa tanssimaan Karavaani-yhtyeen säestyksellä, sitä odotellessa puuhat sujuvat kuin siivillä.
olen nainen, ja naisena aion pysyäkin.
Minun puolestani kukin saa tehdä, kuin haluaa, minä olen aina tehnyt kaiken tavallani, enkä aio tapojani parantaa/pahentaa.
Minua ei mikään muu kiusaa, kuin ihmisten pikkusieluisuus ja omahyväisyys.
Siis olen kanssasi samaa mieltä.
Keisarinkruunusi ovat kiinnostaneet jo pitkään.
Ovatko ne vaalean oransseja, vaiko hyvin syvänsellaisia?
ovat oikeastaan sahramililjoja, kun ei ole itusilmuja. Maatilallamme on joskus kasvanut näitä itusilmullisia ja luulin niiden kokonaan hävinneen. Tänä kesänä huomasin pari hentoa vartta pionin juuressa. Saa nähdä, miksi kehittyvät. Nuo sahramililjani ovat oransseja. Voimakkaamman värinen on miltei laikuton ja kukkii nyt täysillä. Toinen aloittelee ja kukissa on tummia täpliä. Varjoliljoja minulla on valkoisesta tumman violettiin ja sitten oransseja marhanliljoja. Laskin, että on 55 kukallista vartta.
ha ha haa hahaaaa olipa hauskaa.
tervemenoa koulunpenkille uudelleen.
En viitsi yrittääkään olla viisasta.
On vieläkin arjen pyörittämisessä kovasti töitä.
Mutta sain hyvät lukemat älykkyystestissä, jos se mitään meinaa.
En ole koskaan aikaisemmin käynyt testissä, olen kai ollut turhan vaatimaton:)
En arvostellut ketään ihmisenä ja kuinkas sen olisin voinut tehdäkään? Jotain sai kuitenkin liikkumaan ja se on jo hyvä.
Valmis en ole minäkään mutta en ole mennyt koskaan helpoimman kautta.
Pientä ponnistusta kuitenkin jokaiselle päivälle.
On helpompi elää kun katselee vähän elämänkaartaan taaksekin päin ja oivaltaa mistä mikäkin juontaa juurensa.
Nautin siitä että olen uskaltanut heittäytyä elämässäni.
Uskaltanut sanoa suoraan asiat, vaikka siitä kiitosta ei tulekaan kuin kuoleman jälkeen.
Se on pää asia että ei jätä ketään kylmäksi.
Harhaan meni aika monelta luonne analyysini tekeminen ja teilaaminen.
Onneksi minä olen minä.
tilasi, anna arvo toisillekin", sopii, sinulle, kuin meille muillekin.
Kaikki olemme arvokkaita, kaikille meille on tilaa avarassa maailmassa.
Älkäämme käpertykö vain oman hikisen pipomme sisään.
Onneksi minä en ole muu, kuin juuri minä.
tänään tuli kyllä meikäläisen laiskoteltua henkisesti. Aamulla kävin reippaalla lenkillä sauvojen kanssa, kamera mukana; muutama kesäkuva tuli. Sitten keitin uusia perunoita, joita sillin kera söimme ukon kanssa. Pienen ruokalevon jälkeen jatkoin polttopuiden pinoamista katokseen, jonka työn mies oli aamulla aloittanut, mutta joutui menemään muihin hommiin välillä. Puita tuli eilen kymmenen motin verran, joten kyllä siinä hikoilla sai ennenkuin ne olivat tulevilta sateilta suojassa.
Järkeä siinä hommassa ei tarvinnut käyttää, eikä filosofisia keskustelutaitoja. Ponnistuksia kyllä.
Minun mielestäni silloin on helppo elää, kun ei ole mitään salattavaa ja pystyy katsomaan itse asioita sellaisina kuin ne ovat ja antaa toistenkin tehdä niin.
Ei aina tarvitse mennä vaikeimman kautta, ainakaan siksi että siitä odottaisi kiitosta.
Hyvä että uskaltaa sanoa suoraan asiat, kunhan muistaa että muutkin voivat olla joskus oikeassa ja itse väärässä. Totuus on käsite, jonka jokainen kokee omalla tavallaan.
Ai meinaatko että jokaisella on oma totuutensa?
Poliitiikassahan se rehottaa tanapäivänä.
Luvallista valehtelua sopivalla tavalla.
Pitää puhe kohde ryhmälle mieluisalla tavalla. Joku tässä nyt mättää.
on vasta keskiarvoa,
minun äitini ja iskäni olivat henkisesti ja fyysisesti todella laiskoja,
vain kaikki kiva kiinnosti, matkailu ja sitä myöten tietysti kielet,
lisäksi rupattelu ja tanssi, mutta oikeat työt ei lainkaan.
Hyvin terveenä äiti eli 89v ikään, yöllä kuoli aivoinfarktiin,
iskä vieläkin täysin terve 91v.
meille? Hullu paljon työtä tekee, viisas elää vähemmällä. Eli pitäisikö muuttaa tyyliä.
Nykyinen olotilani.
Viiden vuoden harjoittelu tuotti tulosta johon olen jopa tyytyväinen.
Tuo "sietämättömyytesi" on vain sinun migreenisi!
toi laikuuttaminen on varmaan uutta suomea.
Suomen kieli on tunnetusti rikas kieli, aina vaan rikastuu.
Varsinkin, kun ihmiset kilvan käyttävät vierasperäisiä sanoja korvaamaan suomalaisia, osoittaakseen sivistyksensä tason, -- en tiedä olisko myös älykkyydestä kysymys -- ? hymmm.
Eiköhän täälä ole tarkoituskin jutella niitä näitä, syvällistäkin toisinaan?
Monellakin on jo livessä yllinkyllin sitä raskaampaa elämää, joten kiva jos voi köykäsemmin höpötellä miettimätä aivokapasiteettiaan ;))
Olet oikeassa, ei todellakaan pitäisi ketään lokeroida:
haitanneeko tuo?
Ka, koitahan sinä kirjoitella ilman "kirotus virheitä" niin pääset jatkossakin lempipuuhaasi, voe pyhä yksinkertaisuus!
Kun vertaan tuttaviini ja niihin keskusteluihin, joita käymme, tämä piiri tuntuu täysin eri maailmasta kotoisin olevalta. Ihmisten erilaisuus on silti kiinnostavaa, mahtaako ikä jo nyt korreloida siihen,että niin vähät asiat tuntuvat tätä porukkaa kiinnostavan - tai sanoisiko, että vain hyvin pinnalliset asiat. Syitä on moni tässä esittänyt, miksi ei raskaampaa jaksa eikä ilmeisesti keskustellakaan, mutta tekosyiltä nuo tuntuvat.
Miksi tullaan keskustelupalstalle, jollei jaksa keskustella? Sitä ihmettelen. Me näytämme vanhenevan kovin eri tavoin ikäluokkien sisällä. Jotkut tuntemani 68-69-vuotiaat kokevat ympäröivän maailman pelottavana ja tuntuvat siksi eristäytyvän mm. siten, että eivät muka jaksa seurata uutisia. Pyöritään oman navan ympärillä, pienessä tutussa piirissä, jota moni täälläkin kirjoittava tuntuu kaipaavan tekemällä hieman keinotekoisesti tuntemattomista kirjoittajista "ystäviä", meitä. Mikäs siinä, mutta surullista on, että jo tässä vaiheessa hyväksyy sen,että eläviä kontakteja face to face ei ole.
Voi olla, että iso osa täällä kirjoittavista sijoittuu iältään lähemmäksi seitsemää- kuin kuuttakymmentä. Jos ja kun ollaan työelämässä, pysytään suorastaan pakolla mukana yhteiskunnan asioissa, ns. kiinni elämässä. Mitä pitempi aika työelämästä poistumisesta on, sitä vieraammaksi maailma käy - jollei ole harrastuksia, muita kontakteja ja virikkeet jäävät hyvin vähiin. Silloin näivettyy. Itsestään on pidettävä huolta myös henkiseltä kantilta.
Keskustelukulttuuri on lisäksi Suomessa olematonta ja se näkyy erittäin hyvin. Me olemme tottuneet enemmän tokaisuihin kuin keskusteluihin eli perustelemaan ja väittelemään. Näitä kahta, perustelua ja väittelyä, keskiverto suomalainen ilmeisesti vihaa, koska siinä joutuu istumaan omilla housuilla tuleen. Kun näin on, erilaisuuden sietokykymme on lähes olematon. Se ei kohdistu pelkästään muualta tulleisiin vaan myös hiemankin erilaiseen persoonaan kuin mihin joku on tottunut. Käymme omiammekin vastaan, kun muuta emme osaa tai uskalla.
Syitä siis keskustelemattomuuteen tai aivojen tyhjäkäyntiin, kuten sinä hieman eri sanoin asian ilmaiset, on todella monia. Valinta on kutenkin jokaisen oma.
tekstiä, mutta vähän sanottavaa. Hyvin kirjoitat sanoja peräkkäin, lähinnä moitit kanssa kirjoittajia huonosta keskustelu taidosta, mutta ei muuta kerrottavaa oikeesti. Toinen aiheesi on syvällinen keskustelu.
Mikä on sinusta syvällinen keskustelu?
Näin yleisellä palstoilla kovin syvällistä ei kannata keskustella, on aina väärin ymmärtäjiä, hyväksikäyttäjiä, ym . pahansuopaisia.
Syvälliset keskustelut käydään hyvien luotettavien YSTÄVIEN kesken, ei tuntemattomien uteliaitten, vaikka kuinka sivistyneenä itseään pitävien kesken.
En ole sinunkaan huomannut keskustelevan muuta kuin pinnallisesti yleisellä tasolla, tekstisi yksinkertaistettuna on moitetta toisten kirjoittajien pinnallisuudesta. Kuten huomaat juttusi ovat yhtä pinnallisia meidän tuntemattomien ihmisten kanssa.
Mutta olet kyllä houkuttelemassa meitä vähemmän sivistyneitä SYVÄLLISEEN keskusteluun, herää kysymys mistä on kysymys?
niin kovin samoin ajattelekaan, mutta tämä on minusta ihan totta:
"jota moni täälläkin kirjoittava tuntuu kaipaavan tekemällä hieman keinotekoisesti tuntemattomista kirjoittajista "ystäviä", meitä."
keskustelu tietenkin helpompaa, sujuvampaa ja nopeampaa kuin täällä keskustelu. Keskusteleva porukkakin on (yleensä) ainakin jollain tavalla samalla tasolla - samat harrastukset, ympäristö jne. Olosuhteet kaikin puolin ovat lennokkaillekin keskusteluille otolliset kaveriporukan kokoontuessa. Ei sitä oikein voi tähän verrata.
Kyllä täällä netissäkin voi sitä näivettymistä ehkäistä ja henkisestä kunnostaan huolta pitää. Ei se kai ihan yksinään riitä, mutta erinomainen tapa kuitenkin.
Puhut pashaa. Mehän olemme me 60-vuotiaat. Jos itsekin kuulut siihen, niin eräänlainen ryhmittymähän me olemme. Ja kuitenkin olemme yksilöitä ja jotkuthan puhuvat täällä jopa ystävistään. Minäkin voisin sanoa, että joskus jonkun mielipide tuntuu kuin ystävän kirjoittamalta. Mutta ei sinun, joka höpötät muka viisaita ja mollaat kaikki pinnallisiksi ja tyhjäpäiksi.
Mutta kaikki eivät ole vielä 60v , tai ovat niin sanotusti hilkulla.
Kun täällä on sentään liki 70v, on katsanto kanta hyvin erilainen.
Muutama nikki tulee sitten mielipiteineen viisastelemaan, harvakseltaan kuin näyttäen et minä tiedän kaiken.
Nettiystävät ovat ystäviä siinä kuin muutkin, joidenkin kanssa on vain helppoa kirjoitella, kun on samanlaisia ajatusmaailmassaan.
Jotkut eivät kestä sitä etteivät saa vastauksia, usein tyrehtyy kirjoittelu heidän kommenteihin.
Tuo itsensä ylentäminen on naiivinta mitä tiedän.
Kiitos, että sanoit sen mitä olen monesti ajatellut.
minulle?
Luullakseni puhun usein "meistä", tarkoittaen ihmisiä yleensä, ikätovereitani, joskus harvemmin esim. naisia tai jotain rajatumpaa ryhmää.
En myöskään pidä itseäni erityisen viisaana, pinnallisena tyhjäpäänä kyllä.
Minulle on samantekevää, vaikuttavatko mielipiteeni sinusta ystävän kirjoittamilta. En edes haluaisi olla ystäväsi.
Et pysty suoraan kirjoittamaan edes sanaa paska, vaan laitat tilalle suurimpaan kirkkopyhään olennaisesti liittyvän ruokalajin nimen.
Minusta täällä oletetaan tekstin ja näppäilyvirheiden vuoksi että minkä ikäinen?
Aivan kuin muutaman vuoden nuoremmat olisivat alisteisessa asemassa.
Haloo, eiköhän ikä tasaannu täällä päässä missä ollaan.
Se oli silloin se kun me oltiin 15v ja nuoremmat 13v. silloin se tunti huimalta.
Minä olen 60v että aivan oikeassa paikassa numeroitten perusteella.
Se taas on toinen juttu miltä minusta tuntuu.
Mielestäni olisi aika kummallista jos "kielletään"ja pidetään rajat kuin elokuvien katselussa. Oltiinhan me suurissa koluissakin missä oli hyvällä lykyllä 800 oppilasta.
Juteltiinhan silloinkin muun ikäisten kanssa, nuorempien tai vanhempien.
Tottapa tunnut puhuvan. Työelämästä pois jääminen muuttaa ja kaventaa katsantokantaa nopeasti. Kiinnostus samoihin aktiiveihin kuin työssä olon aikana-romahtaa. Olen pannut tuon asian merkille kotonani. Tuntuu että toista ei kiinnosta pätkääkään minun,tai edes yhteiset asiat,työni, poissaoloni,tarpeeni,tai mitkään muutkaan asiat. Tunnen eläväni aivan eri ihmisen kanssa kuin muutama vuosi sitten. Itse olen 66 vuotias,työelämässä mukana oleva mies. En tunne roikkuvani työpaikassani,koska alalleni ei todellakaan ole saatavissa pätevää, Suomen puhekielen taitavaa työvoimaa. Nyt todellakin pelkään eläkkeelle jäämistä,JOS siitä on seurauksena,samanlainen,asioista kiinnostumisen lopahtaminen kun mitä kotonani näen. Ne kiinnostumisen kohteet on,näköjään, siivous, ruoka,kukat ja kivut. Tuntuu kuin puolisooni olisi iskenyt vakava masennus. Olen yrittänyt kysyä asiasta. Kuitenkaan siitä ei saa edes kysyä,hänen suuttumatta. JOS meitä olisikin kaksi saman sorttista kotona kaiket päivät,mitä siitä seuraisikaan. Saattaisimme ennen pitkää toisemme hulluuden partaalle.
Vetäydyimme molemmat -50 vaiheessa työelämästä.
Kuvaamasi kaltainen eriytyminen ei käynyt mielessäkään vaan yksinkertaisesti yhteiset mielenkiinnon kohteet ja ajan käyttö.
"Eritahtinen" tilanne aiheuttanee enemmänkin ristiriitoja?!
Meillä on ainoastaan yhdessä tuttavaperheessä ko. tilanne.
Johti molempien alkoholisoitumiseen mutta toisistaan erillään.
Toinen "ulostettiin" ja toinen jäi roikkumaan työpaikaansa luottamusmies statuksen turvin.
"Lopahtaminen" on meille merkinnyt enemmän aikaa matkusteluun, paikallispolitiikkaan, urheiluseuratoimintaan ja kuntoiluun.
Samanaikainen "lopahtaminen" on varsin rattoisaa.
Pahoittelen sitä että kohdallasi vahinko on jo ehtinyt tapahtumaan.
Samanaikaisuus on poikaa!
Miksi muotoilet otsikon anteeksipyynnöksi, kun keskität koko vastauksesi voiman haukkumiseeni? Pitää siis paikkansa kirjoittamani, että emme siedä edes omiamme, jos jonkun persoonallisuus poikkeaa vähänkin siitä, mihin joku on tottunut. En pyydä anteeksi vuorostani sitä, että olen mitä olen vaikka en mieluisesi olekaan. Onneksi ja toivottavasti en koskaan ole, sillä ilmeisesti silloin minulla olisi ruskeaakin ruskeampi kieli.
On ikävää, että koet noin pahaa alemmuuskompleksia ihan kaikesta. Se ei kuitenkaan ole minun vikani, älä siitä syytä minua. Minusta ei tule kaltaistasi kuin korkeintaan luurankona, jos sittenkään. Tuhkatkin ovat kuulemma erilaisia. Ajatella, että olet iältäsi yli kuudenkymmenen. Ei uskoisi.
Syvällinen keskustelu ei rajoitu yksinomaan henkilökohtaisten tragedioiden ja muiden omien kokemusten seikkaperäiseen setvimiseen, kuten sinä tunnut asian ymmärtävän. Henkilökohtaiset jutut kai useimmat setvivät mieluiten läheisten ystävien kanssa, koska he tuntevat taustat ja henkilöt parhaiten. Syvällistä keskustelua voidaan mielestäni käydä esimerkiksi elämänkatsomuksesta, uskonnosta, filosofiasta, politiikasta, kirjallisuudesta, yksittäisestä kirjasta, jonkun mielipiteestä jne. Heittäydytkö yksinkertaiseksi, kun tällaisia perusjuttuja kyselet?
Sanot, että "Ei syvällisiä kannata keskustella, koska on aina väärinymmärtäjiä, hyväksikäyttäjä ym. pahansuopaisia." Silloin ei kannata suutaan avata koskaan, sillä väärinymmärtäjiä ja pahansuopaisia tai mitä tahansa ikäviä ihmisiä on aina, koska me emme ole toistemme kopioita. Milloinkahan sekin menee perille tälle sakille, joka sitkeästi uskoo, että jokainen vastaantulija on just samanlainen kuin minä itse. Eikö väitteesi pahansuopuisuudesta ynnä muusta negatiivisuudesta johdu enemmän siitä, että haluat sitkeästi uskoa ihmisten olevan pahoja ja ikäviä, joten niiden kanssa ei kannata keskustella? Jos sinä pelkäät ihmisiä ja arvostelua, miksi minun pitäisi tehdä samoin? En pelkää enkä pelkää sinunkaan haukkumisiasi.
Kun lähtee olettamuksesta, että ihmiset ovat inhottavia, pahansuopia jne., elämä alkaa näyttää tosi ankealta. Sitäkö te haluatte? Eikö joskus voisi ajatella, että emme me kukaan etukäteen tiedä, löytyyykö ketään, jota kirjoittamanne teksti liikuttaa mitenkään. Tai löytyykö sille ylipäätään yhtään lukijaa. Vai tiedättekö te? Kertokaa ihmeessä. Yhtä pahansuopaista vastaan on ainakin yksi välinpitämätön ja mahdollisesti yksi mukava tai ei ketään. Näin ajattelen.
Onko sitten niin tärkeää, että minusta pidetään kirjoittajana? Makeilevia ilmaisuja: "Voi, olet ihana ihminen. Siinäpä vasta nero." Kissankakat, haukkuminen on itseasiassa rehellisempää. Minua voivat satuttaa vain läheiset ihmiset, eivät tuntemattomat huuhaat netissä. Se on tasan niin.
Ilmeisesti osuin kirjoituksessa joidenkin asioiden ytimeen, kun koirat älähtivät oikein joukolla. Sellaista se on. Karavaani jatkaa silti kulkuaan. Oikeastaan voisin kiittää haukkumisista, sillä sen parempaa palautetta harva kirjoittaja saa. Haukkuminen on varma todiste siitä, että kirjoitukseni on luettu perusteellisesti ja se on saanut aikaan reaktion. Siihenhän me kaikki pyrimme - vai emmekö muka?
Väitteeni pinnallisuudesta perustuu siihen,että keskustelunaiheet, jotka eivät koske juoruja, miehen etsintää, avioliittosotkuja, naisen etsintää, homoja tai lesboja, julkkiksia tai poliitikkojen toilailuja tai keskinäisen kehumisen kerhoja eli vakavammat aiheet (esim. elämänkatsomukselliset kysymykset ja politiikka ) eivät saa lukijoita eivätkä kommentoijia kuin muutaman. Sen sijaan mainitsemani pintaliidot ovat aina varmoja nakkeja. Yksi aihe on ylitse muiden ja sitä aihetta tässä parhaillaan servomme. Jokaisella on mielipide siitä, miksi meistä jokainen on epäkelpo jollakin tapaa. Tämä on varmaan kuulua suomalaisuutta. Mehän olemmekin Euroopan väkivaltaisin kansa. Varokaamme jatkossa entistä enemmän pinnallisia ja pintavaurioisia toisiamme. Lappeenrannan suunnalla lisäksi karhuja. Jos vaikka purevat. Mehän emme kai?
tarinoi buaaahhh...Mihin unohdit politiikkasi, väsyitkö jo itsekin? Ehkä vihdoin menet ikäistesi sarjaan ja jätät meidät keskoset rauhaan.
Oli tekstisi mitä tahansa se ällöttää , onneksi ei tarvitsesinua tuntea buuaahhh...
on lahjaksa, mutta pintaliitoa, sanat hyvin seuraatoistaan.
Itsen en pysty moiseen suoritukseen, en vaadikaan sitä itseltäni , enkä teiltä toisiltakaan.
Puolustus puheen vuorossa kehun itseäni, sillä koko kuuskyt elämäni aikana en ole harrastanut kirjallisuutta, en kirjoittamista muuta kuin muistilappuja kauppaan .
Tietokoneenkin hankin vasta vajaat kaksivuotta sitten, hehee, en kuunakullan valkeana ollut aikasemmin avannu edes konetta.
innolla olen sättäillyt täällä eri palstoilla, kirjoitellut vilpittömästi "omiani" siis omia mielipiteitä, elämänkatsomuksia, tyhmyyksissäni antanut jopa opetusta oikeasta ja väärästä, leikkö mennyt perille?
Hämmästyksekseni olen kirjoitellut runoja noin kolmesataa sivua, muutama niistä on jopa hyviä, kaikki sivuaa omaa elämääni iloa ja murhetta.
Hymyilen (ystävällisesti) lukiessani tekstiäsi sain aika hyvin kuvan persoonallisuudestasi.
Kielteinen kritiikki mielestäsi on rehellisempää kuin iloisesti yllättyneenä myötä elää samoin ajattelevan kanssa.
Mielestäni on oikein ja rehellistä tuoda julki myös arvostavaa arvostelua.
Minulla ei todellakaan ole kieliopppi hallinnassa, kirjoittelen luonnonlapsen tavoin, sillä kuten jo aikasemmin kerroin, kirjoittelu on ollut hyvin rajallista. Jos joku ei jaksa lukea tekstejäni se on hänen oikeutensa.
Mielestäni kirjoitus taito on kehittyvä luonnon vara, ja jos tahtoo olla hyvä, on opiskeltava tietääkseen kaikki "hienoudet, eli kieliopillisesti oikein kirjoituksen.
Olen lähempänä setkyt kuin kuuskyt joten näin vanhana vasta olen hankkinut koneen, (on uusi harrastus) luulisin että on luonnollista jos kirjallinen anti ei ole sitä mitä vois olla ihmisellä joka on opiskellut nuorena suomenkieltä, kenties suorittanut loppututkinnon aiheesta.
Suurella mielenkiinnolla luen kaikkien tekstit, vastailen moneen, lähinnä niihin jotka sivuaa jotenkin mielenkiintoani asiaan.
Kaiki teksti on jotenkin mielenkiintosia, myös pisteliäät jopa loukkaavat, ei ainoastaan positiivieset samoin ajattelijoitten, kaikista oppii jotain itsestään, ja omasta persoonasta , koska kaikkiin itse minä reakoin jollain tavalla.
Tämä tälläkeraa, jatkoa seuraa taas joskus, virheistä huolimatta.
http://www.youtube.com/watch?v=B0ZKo94Dr1w
Kertoo käsitykseni sinusta valistaja, itsensä ylentävä,
Hyvä ihminen, sinä höpötät koko ajan kirjoitustaidostani: se on sitä ja ei ole tätä ja vertaat itseesi. Pitäisikö minun miellyttää sinua ja kirjoittaa niin,että juuri sinä tykkäät tekstistäni? Ei tarvitse.
Ei tämä ole kilpailu enkä ole kirjallisuuspiirien arvosteltavana, olivat kirjoitustaitoni mitkä tahansa. Voisitko ystävällisesti muistaa, että tämä edelleen on keskusteluareena, ei kirjallisten teosten arvostelulautakunta eikä tuomioistuin. Minusta on yhdentekevää, mitä mieltä taidoistani olet ja antaako tekstini sinulle jotakin vai ei mitään. Kirjoitan tasan niin pitkään kuin huvittaa eli niin kauan kuin minua huvittaa. On lukijoita ei, so what. Enkä pyydä siihen lupaa sinulta tai muilta.
Jos sinun taitosi ovat mitä ovat, mitä se minulle kuuluu? En ole täällä arvostellut kenenkään kirjoitustaitoja tai pilkun vääntämisiä, teen itse virheitä paljon, joten se siitä. Sekoitatko minut johonkin toiseen henkilöön, vaikuttaa siltä?
Haluat pistellä minua. En viitsi oikeasti ryhtyä repimään sinua ja henkevyyttäsi, sillä se olisi liian helppoa. Aihe ei suosi syvällisiä vuodatuksia enkä vastaile kaikkiin aloituksiin. Sinä et esimerkiksi ole tullut aikaisemmin vastaan, vaikka sanot vastailevasi monille. Tyyliäsi ja kirjoitustapaasi en tunnista.
Mitä tulee politiikkaan, en ole se henkilö, joka aina vaahtoaa suureen ääneen ehkä perussuomalaisten tekstiä ja joka toinen sana on VERSAALEIN kirjoitettu. Häntä on jokunen pyytänyt toistuvasti poistumaan aika inhottavaan sävyyn, mikä on mielestäni törkeää, sillä ei täällä kenelläkään ole oikeutta poistumiskäskyjä jaella ärsytti joku tai ei. Politiikasta voi keskustella fiksustikin. Ovathan eläkerahamme aikamoinen potti esimerkiksi, mutta nekään eivät kiinnosta arvon rouvia ja herroja.
Kun nyt keskustellaan siitä, onko palstalaisten aivokapasiteetti korkea vai matala, mitä teille itsellenne tämä keskustelu kertoo? Hyvästä, humaanista, sivistyneestä keskustelutaidostako? Täytyy omata todella hyvä mielikuvitus, jos näistä jutuista saa yhdenkin myönteisen pointsin. Jos jotakin kaipaan, niin aikoinaan täällä kirjoitti nikillä angi joku henkilö. Hän oli oikeasti ystävällinen, suvaitsevainen ja syvällinen. Angeja vain lissää.
suomessa on sanan vapaus, jokainen voi ilmaista mielipiteensä asiasta kuin asiasta. On myös ihmisoikeudet.
Suomi on vapaa maa, somalaiset saa äänestää mitä puoluetta haluaa.
On turha näillä palstoilla hermostua ihmisten mielipiteistä, ja kaikkein vähiten kehoittaa ketään poistumaan sen johdosta.
HERÄÄ KYSYMYS MISTÄ ON KYSYMYS?? Hieman naurattaa!
Oletatko todella näin?
Aika moni kuvittelee itsenä viisaaksi ja nokkelaksi kun huomaa että kaupan kassa antoi väärin rahasta takaisin.
Siitä puhutaan viikkoja. Asiaa.
Jos toinen joko on töissä tai nukkuu, mistä se tietää mitä se toinen tekee. Sehän voi harrastaa vaikka mitä mielenkiintoista jos jaksaa sen hotellinpidon lisäksi. Kiinnostuksen kohteet vain saattavat olla erit.
ole kuin kivaa arkipäivän piristystä.
Muualla ovat kovin seikkaperäiset tietoanalysoinnit.
Täällä saa jokainen leikkiä mitä tahansa tietoviisasta, ihan vaikka maailman viisainta tekijää.
Aivokapasiteetti mitataan ihan muualla, ei täällä, leikkimielisellä palstalla, jossa meillä jokaisella on oma roolimme.
Leikki on ihmisen työtä, niin vanhana, kuin nuorenakin.
kirjoittaa kuin lapset, " en ole sun ystävä" . Minä puolestani voin olla kaikkien ystävä, olen suomalainen sodan keskelle syntynyt, kaiken nähnyt ja kokenut.
Turhat luulot on karisseet, työtä tehty yli neljäkymmentä vuotta, lapset kasvatettu koulutettu.
Elämä on kovaa työtä, se elämässä parasta onkin ollut.
Politiikasta olen edelleen kiinnostunut , ja on mielipiteet siitä tarvittaessa.
Nyt vietän eläkepäiviäni yksin, puoliso vakavasti sairas, käyn häntä melkein päivittäin katsomassa, suru kulkee rinnallani.
Tämä on henkireikä elämässäni , kirjoittelen vastauksia AIVAN kaikille, en rajoita ihmisiä, en karsinoi "kasteihin", joskus saan kipakkaa arvostelua "tyhmyydestäni", sori, MUTTA te ette tiedä , kun ihminen yksin kulkee , tuskaa tuntee , on jossakin hyvä purkaa surua, iloa, pahaa mieltään, en missään tapauksessa tarkota ketään loukattavan , kaikki ME olemme "laulun arvoisia" kuten Veikko Lavi aikoinaan lauloi. Vain oma suru, ilo, on lähde mistä kumpuaa kaikkia ajatukseni.
Olemme vain ihmisiä, jokaisella on oma koettu maailma, ja sen perusteella valtava tietomäärä käyttäkäämme sitä ja kirjoitellaan aivan kaikkea toistemme iloksi.
Usein tulee niitä kuuluisia kirjoitus virheitä, mutta ottakaamme nekin huumorilla, sillä onhan siinäki jotain minkävuoksi voi nauraa, ja nauru pidentää ikää, pysymme terveempinä. - Kirjoitellaan surulla ilolla, vihalla , ylimielisyydellä, nöyryydellä, rakkaudella, ystävyydellä, viisudella, tyhmyydellä, kaikilla ym, kaikilla tunteilla toisillemme, se antaa elämään henkistä rikkautta.
On , elämä on rankkaa kun se nurjat puolensa näyttää. Kaikki ei kuitenkaan pysty/halua kertoa liiemmin omista asioistaan. Näin ollen emme tiedä mikä kenelläkin ´mättää´.
Sinulla on surua ihan ilman ilkeilyjäkin, toivon sydämestäni et saat yläkerran ukolta apua tuskaasi.
Minulla on nyt jo hiukka kiiru, joten en ehdi enempää kirjoittaa, mutta palaillaan.
Hyvää päivän jatkoa sinulle :)
tarkoitus, elämä kulkee kulkuaan, jokainen on luojan kämmenellä.
Huomasin vasta lueskellessani vastauksesi, niin..sillain minäkin luotan.
Jotenkin, et ei se niin mee - etteikö se jotenkin mee (Päätaloa), pistäähän elämä väliin ahtaankin eteen, vaan jotenkin ne asiat aina vain lutviutuu, eikö totta?
Aurinkoisia terveisiä lähetän, täälä kun on todella kuin syysmyterillä :(
henkistä laikuutta.
Juuh, ee en. Hyh laikuutta!
ja ainaski kaks yhdyssanavirhettä!
...eväät, niin eiköhän lie paras että katselet sellaisen kirjoitusringin missä on - hmmm - inhoja fiksuja omanlaisiasi ihmisiä.
Mitään rakentavaa en aloituksessasi huomannut. Unoha siis meijät, jooko, sitä varmaan toivoo moni muukin vaikk'ei sano.
Kirjoituksesi puhuvat niinsanotusti puolestasi. Meillä on toki ymmärrystä. Kirjoitusvirheet olivat minimaalinen haitta, mutta hauska ja paljon kertova lisäpiirre teksteissäsi.
...minä se en fyysistä laiskuutta arvosta vaan en tuomitsekaan jos on laiskan letkiä, niin mikä häntä, ellää kuten ellää.
Henkisestä laiskuudesta en tiijä mittää kun täällä korvessa on niin rikas ja antoisa henkinen elämä, jotta se siitä.
Täytyy muistaa että meistä kaikista jää jäljelle vain purkillinen tuhkaa tai maan matoset kaluavat kaiken syömäkelpoisen luiden ympäriltä kun taivalluksemme täällä maan päällä loppuu. Kukaan näistä jäämistömme syöjistä ei kysele suu täynnä maistuvaa ruokaa, onko juuri tämä yksilö elänyt henkisesti miten.
Ainakaan minun mielestäni. En minä halua elää - ihan sama, olenhan vain madonruokaa - asenteella.
Jokaisella on oikeus suhtautua jopa "ylimielisesti" joihinkin asioihin, katsoa asioita omasta näkökulmastaan.
Sietämisestä puhuttaessa, erilaisuuden ja erilaisten näkemysten sietäminen olisi juuri tällaisella keskustelupalstalla tarpeen. Kun pysyy yleisellä tasolla, miksei voisi arvostella?
>>Ilta puolella mennään ja henkinen laiskuus rehottaa.
Vaikka mitäs se mulle kuuluu jokainenhan kirjoittaa omalla aivo kapasiteetillaan. Pienet on ympyrät.
erityisemmin suvaitsevaisuutta, en tosin suvaitsemattomuuttakaan. Enkä oikein haukkumistakaan siinä näe. Onhan siinä tottakin, suureen porukkaan mahtuu varmasti henkisesti laiskojakin, minä esimerkiksi.
Minä näen aloituksessa muutaman, ehkä tahallisen kirjoitusvirheen. Ja halun herättää "keskustelu". Riitelyn tapainen keskusteluhan tällaisella aloituksella on odotettavissa.
Aloitus ei minussa herätä juurikaan tunteita, jos joku asia siinä ärsyttää, niin ehkä tuo "pienet ympyrät" hieman. Mutta hänhän kirjoittaa omalla aivokapasiteetillaan.
Kakanväriselle: tuossa taaempana julistat, että et ole erään kirjoittajan ystävä. Eikö se ole vähän lapsellista? Nyt huudat suvaitsevaisuuden perään? Jospa aloittaisit itsestäsi, sillä kovin suvaitsevainen et tosiaankaan ole.
aika lapsellinen?
En viitsi edes lukea uudestaan, mutta tuskin olen mitään julistanut. Taisin vastata kummalliseen viestiin aiheettomine syytöksineen ja todeta, etten edes halua kirjoittajaa ystäväkseni. Kirjoittaja muistaakseni mainitsi, ettei koe kirjoituksiani ystävän kirjoittamiksi. Halusin hänen tietävän, ettei se minua haittaa.
Eikä haittaa sekään, jos hän tai sinä olette jopa vihamiehiäni, vaikka ette nyt kovin häävejä ole siinäkään.
Olenko suvaitsevaisuuden peräänkin huutanut? Minulla on varmasti ollut joku pimeä hetki, sillä kovin suvaitsevainen en tosiaankaan ole. Enkä kovin suvaitsematonkaan. En siis nyt viitsi aloittaa itsestäni.
on saanut sanan kirpoamaan.
Olisi mukava saada aloittajan arvostelu kentjun antamasta henkisestä tilassata, "laikuuesta"
Miun mielestä täällä on mukavaa huumorintajuista kirjoittajakuntaa,
kökkösyydestä ei tietoakaan.
Tunnustan, itsellenikin tulee kirjain virheitä paljonkin, ja kielioppi on hukassa. En tiedä onko se lukihäiriön syytä , vai vanhuuden. Ennen vanhaan ei ollut edes käsitettä "lukihäiriö" . Konekkin ollut vasta toista vuotta, siis opetellut vanhoilla päivilläni kirjoitteleen kaikenmoista "roskaa" kuten runoja , ja kauheesti mielipiteitä kaikista elämän kiemuroista.
Nyt on siipi maassa, suru kulkee vierelläin, kirjoittelu helpottaa hieman.
Eipä ny muuta.
oikein iskevät tajuntaan tämän alottajan sielunelämästä.
On kirjoittanut pienessä ympyrässä juuri omalla aivokapasiteetillaan omantasoista tarinaansa.
Hän ei keskustele keskustelutaitoisten kanssa, ellei ehkest nikittömänä hyökkien??
tuossa viestissäsi teet, hahahahaaa
Minä en ole laittanut tuollaista avausta, siinä ero!!
niin tänään tahdon olla henkisesti laiska.
Kuin kaikkina muinakin päivinä.
Pienet pikkuruiset olemattomat asiat vievät mukanaan.
Niissä on paljon.
Keskustella en osaa ja vierastan suuria ympyröitä.
Mutta se ei haittaa.
Täällä keskusteluun voi osallistua myös riveillä niitä näitä.
Elämänmakuinen arki on iloni ja työni.
Surujeni ja murheitteni hautausmaata hoidan lempeällä unohduksella.
Eväspussini on täynnä sitä sun tätä, mistä itse pidän.
Köykäiseksi joku voi sen mainita mutta...
Asenne on tärkeää.
Aivokapasiteetti taas jo niin kiemurainen sananakin, olkoon.
Ruusut kukkivat nyt niin kauniisti.
Ei voi kuin ihailla ja nauttia tuoksuista tyyninä iltoina.
Kohta pionit avaavat kukkansa, kukkailo senkun jatkuu.
Taidankin tästä lähteä kerämään harakankelloja ja päivänkakkaroita lasipurkkiin.
Kesä tulee näin tähän pöydällekin.
mutta olen huomannut yksinkertaisuutta paljonkin tällä palstalla.Eli siis basic-tyyppejä lähestulkoon kaikki.Joku oli ystävällisesti "päivystävä lääkäri"-nimimerkillä kirjoittanut tietoa ja tuolla Marshall protokollalla yrittänyt saada virikkeitä ja tietopuolista keskustelua aikaan.Tuliko keskustelua?Toistaiseksi tuosta asiasta on tämä palstaporukka ollut hiljaa ja kaikenlisäksi ei edes Englannin kielen taitoisia.Elämme hei globalisoituneessa maailmassa.Joku pyysi suomentamaan tekstit.Voi voi teitä onnettomia.Ottakaa kantaa ja keskustelkaa ja perustelkaa asioita,jos olette eri mieltä.
Koko netti on täynnänsä tietoa.
Täällä kirjoittelee 60v likimain 70v ikäisiä henkilöitä. Alkupään ikäiset ovat saaneet mahdollisuudet opiskeluihinsa ihan eri tavalla kuin tuolla loppupäässä.
Silti palsta on kaikille sama.
Kun ei kiinnosta, ei kiinnosta. Jatkahan sinä sitä keskustelua!
On paljon ihmisiä jotka eivät ole kieliä opiskelleet, ja silti työskentelevät vaativissakin työtehtävissä, ken vielä työelämässä ovat.
Olisiko sinun muistutettava itseäsi, millä ikäsektorilla olet?
Jotenkin naurattaa , suo anteeksi :)
briljeerata, ainakaan ilman alkeellista oppia oikeinkirjoituksesta.
Fyysinen kunto tuo tullessaan henkisen kunnon. 5km sauvalenkki joka päivä,niin jaksaa illalla lukea Kurosen Matin kirjoja ja nauttia omista suosikki teeveeohjelmista. Sanon siis vielä kerran: lenkille joka päivä,jos jalat ym ovat siinä kunnossa. Mielummin aamulla,varsinkin näin kesäkuumalla. Tänäänkin 07.00 oli lähtö ja "maaliin"tullessa noin tunnin päästä oli jo todella kuuma. USKOKAA liikunnan voimaan. Muistakaa UKK.
Jos on sairas ja ei pysty,niin se on harmi ja sille ei voi mitään. Ja onhan niitä sairaitakin jopa tässä ikäluokassa paljon.
lenkkikaveri, niin sauvakävelykin oisi paljon mukavampaa, mutku täällä maalla ketään ole..:(
En ole koskaan kaivannut kaveria lenkille. Peterin kanssa joskus kävellään yhdessä, mutta silloin se on kävelyä. Lenkillä minulla on sen verran hivakka tahti, että yksin saa parhaan hien pintaan.
Moni sauvakävelijähän se vasta hullu onkin. He menevät kylänraittia tai lenkkipolkua rivakasti kopsuttaen äkäisesti koko tien leveydellä. He tulla köpittävät kauppaan sauvoinensa, istuvat kuppilassa keppinensä päiväkaljalla ja nousevat bussiin ikäänkuin hiihtäen. Jopa kauppakeskuksessa ostoksissa heitä vaatteita sovittamassa olen heitä ihmetellyt.
Olis kyllä ihan mukava lenkkikaveri tiedossa.
huhkin mielellään, mutku oisi kiva jutellakin samalla jonkun kanssa, olen sosiaalinen eläin :)
Käynhän minä yhen hoidokin kanssa, mutta se on työmatka sillon :)
ei oo lenki kaveria, olen aina yksin pyyhältäny, milloin pyörällä, milloin sauvojenkaa, milloin autolla, suuntaan jos toiseen.
Ois mukava löytää oikea ystävä , niinkuin ennen.
Muistatteko kuinka lapsena paras ystä oli ihana , juteltiin kaikkia salaisuuksia, ja hauskaa oli.
kohteliaisuudesta :)
Juoksu loppui alkoi sauvakävely.Näin sotaväessä.
Mene ostamaan se jakkupuku Prismasta.
mitä on "henkinen laiskuus", olisko väsymystä, masennusta, kuinka torjut henkisen laiskuuden?
Mulla on nuoresta asti ollut valtavasti erilaisia harrastuksia, mutta nyt on iskenyt "henkinen laiskuus" . En jaksa taistella sitä vastaan, tai taistelen mutta väsymys ei väisty, Nyt kehotat lääkäriin -- juu -- olen hoidossa, verikokeita otetaan tuon tuostaki, ei auta.
Verikokeitten perusteella kaikki on jokseenkin kunnossa, väsymys vaan jatkuu.
Tietenkin on järkevä selityskin, sydämmen vajaa toiminta, mutta tieto ei lohduta, eikä piristä.
Kaikesta huolimatta liikun mahdollisuuksien rajoissa päivittäin, mutta väsymys ei väisty, vihaatko ja kuinka paljon mua, kun oon henkisesti laiska??
En tarvitse myötätuntoa enkä ymmärrystä sairauteni vuoksi, mutta iloinen olisin jos saisin HYVÄN neuvon, jolla saisin jaksamista.
ja ehkä koska minulla on monet fyysiset vaikeat krooniset sairaudet mutta olen monesti huomannut kuinka jaksan paljon paremmin kun otan aamupuuron kanssa C-vitamiinia reippaan annoksen ts. 1gr poretabletin vesilasissa. Bevitabsia otan myös melkein päivittäin.
Juuri niinä päivinä jolloin olen ottanut tuon C-poreen tunnen jaksavani paljon paremmin. Mutta jatkuvasti en sitä voi käyttää koska se nostaa vatsahapot liian ylös. Jos sinulla on vatsaongelmia niin kysy lääkäriltä tuosta C-vitam. käytöstä.Toivottavasti löydät apua väsymykseen!
Kyselee asiasta kiinn ostunut.
Ymmärrän tuon henkisen laiskuuden, vaikka minulla ei noita sairauksia ole. Mutta yleinen väsymys ja viitseliäisyys vaivaa, kun kaikki oleellinen on valmista. En ole enää niin innostunut asioista, eikä minusta ole kiva väkisin pakertaa tai touhottaa sinne tänne. Yritän aina kuitenkin 'innostua' jostakin asiasta, jos ei muuta niin mieleisestä lukemisesta, ristisanojen ratkomisesta, jotain käsillä tekemisestä tai vaikkapa ulkoilemisesta ja lenkkeilystä ja hyvän ystävän tapaamisesta. Olo sitten kohentuu hieman ja taas jaksan jatkaa. Olen iloinen kuitenkin aika hyvästä terveydestäni ja taloudellisesti minulla on kaikki hyvin, joten niitä asioita en turhaan murehdi).
Ymmärsin aloittajan suvaitsemattomuuden kohdistuvan hen kises ti laiskoihin kanssaihmisiin.
Itsehän jokainen päättää tekemisistään joten sitä tilitystä on turha täällä julkistaa.
Siis mitä aikoo tehdä suvaitsemattomuudelleen?
taulun maalaus, materiaalia olen kerännyt valtavan määrän, ongelmana onkin , "henk.laiskuus", kuinka jaksaisin aloittaa uuden työn, tai jatkaa entistä keskeneräistä?
Jokin salainen saamattomuus piilee sisälläni.
Kuitenkin olen toiveikas itseni suhteen, ajattelen että "kyllä vielä jonan päivänä otan taas pensselit esiin". Vanhuus tietenkin on yksi syy saamattomuuteeni, mutta varmaan jokin muukin.
Ainakin jaksan haaveilla , ja kerätä aiheita, sekin on mielenkiintoista, mutta harmittaa kuitenkin liianpitkä paussi itse työhön tarttumisen suhteen.
Jos on hyviä neuvoja mistä saa intoa vielä pensselin heiluttamiseen kaikki neuvot otan kiitollisena vastaan. (Mitkään kurssit ei enään kiinnosta). Nyt lähden matkalle, vietän hauskan sunnuntaipäivän.
ja huvitus monelle. Voit aivan vapaasti loikata yli, ei kukaan pakota lukeen tyhjänpäiväisyyksiä. Oma valintasi, jos luet. Sinun sietämisestäsi tuskin kukaan välittää.
Tekee hyvää olla silloin tällöin tyhjäpäänä, ehkä sinullekin.
Pruuittian ksäken stu sriitnyy otseille plasatlle. Lää elo otsikko ja blondeillahan on aina hauskaa. Klart!
kiitos
Suomennos: Piruuttain käsken sua siirtyyn toiselle palstalle. Älä ole tosikko jne.
En kyllä kirjoittanut alkuperäistä. Saapas näkee, mitä kenkä tekee...
jos tuota ei osaa tai ymmärrä kääntää edes kökäsesti.
on. Ilta saapuu, yö yllättää. Laiskuus rehottaa , niin ethän sinä sille mitään voi.
Ympyrä on kovin pienet, niin täällä kuin sielläki.
Mistä saataisiin fiksuja kirjoittajia, hymm, en tiiä..
Jospa sinä aloittaisit, jotain henkevää, sivistävää, meidän taviksien iloksi. Jos mä kirjoitan, niin kaikki muuttuu laiskoiksi ja tyhmiksi, tyhmyys tiivistyy. Parree ku pysyn poikkee..
Kattelen vuaan sivusta..
ovat kaikkien jutut. Joku purkaa pahaa oloaan, joku toinen kertoilee iloistaan, joku vain lueskelee. Eihän tämän sen kummosempaa tarvitse olla. Hyvää kesäyötä kaikille.
voi nähdä missä haluaa, jos vain on halu arvostella toisia.
Kuten sanot, kaikkien jutut ovat mielenkiintoisia, kukin purkaa sydäntään, tai kätkee sinne kipeimmät asiat.
Olemme niin erilaisia, kiitos siitä.
Joku ehkä sanailee, joku sanoo asiat, kuin ne ovat, siihen meillä on oikeus.
Jotakin helpottaa puhua kipuilustaan, joku tulee tänne saadakseen hetken lohkaista huumorin helmiä, jos niitä sattuu löytämään.
Henkistä ahkeruutta meiltä vaaditaan, ihan jokaiselta, oikeassa elämässä.
Minä ainakaan en ole oikeutettu ketään laiskuudesta syyttämään, missään asiassa.
Kesäyötä, ruusuntuoksua, tällä hetkellä!
http://www.youtube.com/watch?v=T_UxhPbMyy8&feature=popular
Mitähän osaavatkaan aikuisena? *hymy*
(Ijättömännaisen ) kertoa omasta henkisestä vireys kapasiteetista.
Aloituksesta ei tullut ilmi muuta kuin , suvaitsemattomuus.
Lukijat ei tulleet hullua hurskaammaksi aloittajan henkisestä kapasiteetista.
Kerro ihmeessä, lukijat ovat kovin kiinnostuneita sinun elämästä.
Täällä oli kaikkeamuuta kuin henkistä laiskuutta potevia kirjoittajia, todella mielenkiintoinen ihmisten kirjo, huumotin kera höystettynä, eri persoonallisuuksista, kaikki oli OIKEITA ihmisiä.
Tiedän sinunkin olevan aivan mukava ihminen, kunhan uskaltaisit vain kirjoittaa aitoja tuntemuksiasi ulos meidän kaikkien iloksi, muutakin kuin vain tuon aloituksen, josta tuli pienen pien siivu ilmi "suvaitsemattomuudesta", mutta en oikein usko tuota aloitusta.
Nyt tulee ihana päivä ja pankaamme henkinen vireys koetukselle , mitä kaikkea tänään saammekaan aikaan. -- Odotan Ijättömännaisen kirjallista antia tällepäivälle.
Sinulla on oikeus omaan mielipiteeseesi ja kirjoitustyyliisi mutta niin on toisillakin ilman että joku on nokkimassa ja mitätöimässä.
Juuri eilen kuulin eräältä tuttavalta että hänkin lopetti palstojen lukemisen koska siellä on niin hävyttömiä kirjoittajia eli ei edes jaksa niitä enää lukea.
Mikä tekee toisista ihmisistä toisia paremman?
Milloin se parempi tipahtaa ryminällä siltä liian korkealla keikkuvalta jakkaralta?
Minun puolesta voi jokainen kirjoittaa mitä haluaa.
Ymmärtää luetun tekstin miten haluaa.
Tähän ikään mennessä on elämä jo opettanut että ei kaikki mene niinkuin olettaa.
Teiltä taitaa puuttua kohde kenelle agressionsa ja pahan olonsa purkaa.
Hetken täällä heilutaan ja yksin ei pärjää kukaan.
Elämä on kieli peliä.
Katsokaa nyt miten taloudelliset epä kohdat esim. hoidetaan maassamme.
Me vain tyydymme mitä muka ylemmällä tasolla päätetään.
tarpeksi iso rinki on äijiä päättämässä miten raha asioita hoidellaan.
Nuoret naiset tietämättömyydessään sinunaavat kaiken.
Aivan valitsit oikeat sanat !
Tulee fiilis kuin Keisarilla ei olisikaan vaatteita, keisarinnasta puhumattakaan.
Uskalletaako puhua suoraan asioista niinkuin ne oikeasti ovat?
niin mene hyvä ihminen kurssille opettelemaan oikeinkirjoitusta jonka jälkeen toiset ymmärtää mitä yrität sanoa täällä. Laikuus ja kökäset on minulle ainakin tuntemattomia käsitteitä. Yhdyssanoissa näyttäis myös olevan korjaamista.
Mutta hyvää kesää sinullekin.
en haluuu suuria ympyröitä,, pienet on parempia, hyvää yötä.
Harvoin on tullut vastaan tylsempää aloitusta/provosointia. Edes tällä meidän kuuskymppisten palstalla (ja hymiö tähän ;-D ettei kukaan harmistu).
Tuskin tästä ketjusta kenellekään - sen paremmin aloittajalle, kantaa ottaneille sen paremmin kuin lukijoillekaan - on yhtään mitään "evästä" matkaan tarttunut. Hyvää yötä.
kanta. Valitsen itse evääni. Hyvää päivänjatkoa.
aloitus, jossa ei ole mitään tähdellistä asiaa saa toista sataa vastausta.
Olen samaa mieltä kanssasi tämän ketjun "eväistä".
ihmisluonne. Lähinnä koko ketju meni huumorin puolelle.
Aloittaja ei varmaankaan huumoria tavoitellut, joten siltäkannalta hän epäonnistui.
Aloittajan luonne tuli hyvin ilmi, "suvaitsematon", mutta kirjoittajat ottivat asian kevyesti, kirjoittelivat huumorin varjolla asiaakin, jonka voi lukea rivien välistä.
Erittäin hyvä aloitus!
Olipa hauska tietää, sinun mielipiteesi.
Suvaitsemattomaksi en taida oikein istua.
Vääryyttä ja joukko tyhmyyttä karsastan.
Tyhmä ja typerä ainakin olet, hengen köyhyys paistaa jo nimimerkissäsikin.
vallan yksinkertainen, jos täältä, useimpien ajanvietteeksi mieltämältä palstalta, muutaman sanan ja lauseen viesteistä voisi tehdä diagnooseja kirjoittajien mielentilasta ja henkisestä hyvin/pahoinvoinnista.
Minulle tämä on arjen pieni välitunti, jolloin lueskelen muitten kirjoituksia, jopa joskus innostuen vastaamaan johonkin niistä. Muualla joudun teroittamaan aivonystyröitäni älyllisiin mittelöihin, täällä olen ja relaan.
Tämähän on yleinen keskustelupalsta. On suomi24:ssa tiedepalstojakin, jonne voi mennä väittelemään vaikka kuinka korkealentoisista aiheista, jos rahkeet riittää.
Mitä on joukkotyhmyys? Itse en hännystele ketään, tääälläkään. On ihan omat aivot ajatella.
Tietenkin, jos haluaa mielistellä, joku voi langeta perässäjuoksijaksi, mutta se hälle suotaneen. Heikkouttahan se vain on, säälittävää.
Toistaa osaa jokainen toisen perässä.
Täällä on omituinen tapa alkaa arvostelemaan jostain kirjoitus virheistä.
Aivan kuin sillä asialla olisi mitään tekemistä ihmisen persoonan ja henkisen kapasiteetin kanssa.
Lukea ja ymmärtää olennainen, keskittyä olennaiseen onkin jo eri juttu.
Missähän on ne niin sanotut vanhat ja viisaat ihmiset?
pareminkin " pikkusielusta" ajatus maailmaa, suvaitsemattomuutta.
Jos aloittaja olisi halunnut avarakatseista keskustelu foorumia, sen olisi pitänyt tulla ilmi aloituksesta.
mielestäni, väsähtänyt hetken mielipide, joka on kirjaistu pahalla päällä.
Omaa isosieluisuuttaan voi julkistaa ihan vapaasti, silloin toisten sieluntiloihin ei ole tarvetta puuttua. Muutenkin se tullee ilmi paremmin muualla, kuin anonyyminä kirjoittaen.
täällä on eronneita ja muuten yksinäisiä enemmistö,
mistäpä he oikean sivistyksen saisivat, jokainen on aina vain omasta mielestään fiksu,
kuten minä ja sinäkin.
"Henkistä laikuutta en siedä", lienet siten eronnut,
montako kertaa vois vaan kysyä.
Lapsellista. Kerro vapaasti omilla sanoilla, miten sinä ymmärrät henkisen laiskuuden?
aamulla anivarhain haamu vai uninen unelma?
Sinun työn karheuttama kätesi uumallani sai ihoni värisemään kuin ennen.
Hieron unet silmistäni ja halaan sinua lujasti.
Juuri silloin huomaan puristavani sinun tyhjäksi jättämääsi tyynyä.
Oh, oliko uni pelkää henkistä laiskuutta vai luovaa hulluutta?
ottanut?????????
Tosi hyvä alku putsata mielensä murheista myrttiä.
henkinen laiskuus on välinpitämättömyyttä muusta kuin omasta itsestään,
sitten kun jää yksin, menettää omankin itsensä pitämistä kunnossa.
eikä rakasta itseään niin ei voi rakastaa muitakaan.
Enkä suinkaan tarkoita tällä itserakkautta.
Ihminen voi jäädä yksin niin monenlaisista syistä.
Aivan itsestä riippumattomista. Suru on yksi mikä jättää ihmisen usein yksin.
Ihmiset eivät uskalla kohdata oikeasti surevaa ja murheellista ihmistä.
olisin tuon kirjoittanut, onko sinulla suru, minulla on "raastava suru" , se täytyy yksin kantaa.
Mielestäni suru on aina yksityinen, henkilökohtainen.
Tietenkin saan lohduttavia sanoja, ne ei vie surua pois, suru kulkee aina ihmisen mukana, loppu elämän, se kyllä vuosien myötä lievittyy, ei unohdu koskaan.
Olen ja jään edelleenkin olemaan.
Minua on ärsyttänyt ihmisissä sellainen että kun puuhuu surustaan niin joku viisaana ehdottaa etta elämän on jatkuttava.
Jatkuuhan se tietenkin mutta jokaisella on oikeus puhua oikeista tuntemuksistaan. Muutenhan ei elämä olisi elämisen arvoista.
Aika moni puhuessaan paljastaa omat pelkonsa, puhumattomuudellaan.
Jos ihminen patoo sisälleen kaiken, silloin sairastuu fyysisesti tai katkeroituu.
Joskus ne käsittelemättömät asiat on kuitenkin edessä.
vallan paljon, kun joku uskaltautuu puhumaan vastoinkäymisistään, sairauksistaan, tulee joku heti viskaamaan kapulan "ota itseäni niskasta kiinni", ja tee sitä ja tätä.
Jos itsellä sattuu silla hetkellä olemaan kaikki OK, kannattaisi silti paneutua hetkeksi miettimään toisenkin kohtaa, eikä vain leveillä omalla ylemmyydentunteellaan, ja kaikkitietäväisyydellään.
Miettiä hieman pitempään, mitä ja miten vastata, ettei tallaisi pahasta olosta kärsivää vielä pahemmin murheen alhoon.
Enkä nyt puhu itsestäni, vaan yleisestä havainnoinnistani.
surevaa ihmistä aivan yksinäisyyteen.
Surua kantava ihminen voi vaikerta murhettaan, mutta siihen ei tarvitse välttämättä vastata, kuunnelle vain, kulkea rinnalla.
Surut ja murheet helpottaa aikanaan, ystävät on hyvin tärkeitä elämän kaikissa tuulissa, myrskyissä, sekä ilon hetkinä.
Nykyään kun ihminen vanhenee, yhteydenpito vähenee, se on jokaisen meidän vahinko, jos jaksaisimme hitusen enemmän pitää yhteyttä toisiimme , se olis henkistä rikkautta.