Venelehden ja myös Venemestarin tilaajana alan kääntyä paremmuudessa Venemestarin kannalle. Eilen postilaatikosta tipahtanut lehti oli varsin kannesta kanteen luettavaa tavaraa.
Kenties parin vuoden välein irtisanottava ja uudelleen messuilla tilattava (litos järjettömän kesttilaushinnan ja tarjoushinnan eron) Vene lehti jäänee ensi messuilla -10 omalta osaltani tilaamatta.
Mitä mieltä muut ovat?
Kenties parin vuoden välein irtisanottava ja uudelleen messuilla tilattava (litos järjettömän kesttilaushinnan ja tarjoushinnan eron) Vene lehti jäänee ensi messuilla -10 omalta osaltani tilaamatta.
Mitä mieltä muut ovat?
Vastaukset 17
Vanhimmat
äärimmäisen vähän muutosta lehden olemukseen. En pysty sanomaan, mentiinkö parempaan vai huonompaan suuntaan. Minulla on Venelehtien vuosikerrat kansioissa vuodesta 1975 lähtien. Olen siis kestotilaaja.
Niitä 80 ja 90 luvun Venelehtiä on mukava lueskella synkkinä talvi-iltoina.
Venemestari tulee myös kestona. Sen sisältö on kiinnostavaa. Hieman ihmetyttää kuitenkin nuo "englantilaisten pikkupursien remonttijutut". Ne on kai sitä kv-yhteistyötä? Peräsimen korjausjuttu oli superia. Mitä se tulisi maksamaan, jos omalle skandilleni sellaisen remontin joutuisi teettämään?
Oikeita koepurjehduksia kaipaisin sekä Venelehdeltä että Venemestarilta. Ei siis mitään maahantuojaa hyssytteleviä vene-esittelyjä.
Itsekin lukisin mielelläni tasokkaampia koepurjehdusjuttuja. Ymmärrän, että maahantuojilta on vaikea saada venettä koepurjehdusta varten, jos sitä ei kehuta.
Minun puolestani voidaan kertoa lähinnä ne positiiviset asiat, mutta purjehtisivat nyt edes asiallisissa keleissä niitä veneitä. Muutamat koepurjehdukset on tehty lähes tyynellä säällä, joten purjehdusominaisuuksista ei ole pystytty sanomaan oikeastaan mitään. Pääpaino on sisustuksen esittelyllä. Ne tiedot voi jokainen lukea tehtaan esitteestä. Sopivassa kelissä saatuja nopeuksia voisi sitten verrata valmistajan polaareihin. Itsekin parin vuoden kokemuksella pääsen hyvin lähelle valmistajan antamia lukemia, joten uskoisin toimittajien osaavan paremmin ja pystyvän tekemään mielenkiintoisia vertailuja.
Lisäksi amiraali vai mikä kommodori F toistaa joka kerta, ettei pidä keulassa olevasta ankkuritelineestä. Hän ei ole kuitenkaan lukemissani jutuissa perustellut sitä mitenkään. Ihan mielenkiintoista olisi tietää, mikä siinä ärsyttää. Itse koen ankkuritelineen ihan tarpeelliseksi ja käteväksi käyttää.
... miksi Vene-lehti toistuvasti mainitsee "amiraali" Finellin? Miksi juuri amiraali? Onko se jotain lehden sisäpiirihuumoria, vai onko lehti rähmällään Finellin suuntaan? Ärsyttävää joka tapauksessa.
Toinen vaihtoehto on kokonaan ruostumattomasta teräksestä rakennettu ontto peräsin, se saattaa jopa olla kevyempi kuin alkuperäinen muovinen ja taatusti kestävämpi.
Jossakin venelehdessä oli esittely tällaisesta projektista vähän aikaa sitten, muistaakseni Porvoosta löytyy.
Mielestäni venemestarin koepurjehdukset ovat huomattavasti parempia kuin venelehden. Venemestari kirjoittaa KÄYTTÖKOKEMUKSISTA, siitähän koepurjehduksessa on (tai ainakin pitäisi olla) kysymys. Esim. nyt tämä asia, että ruorin takaa kyllä ylettyi skuuttiin, mutta sen aukaiseminen oli käytännössä hankalaa. Venelehti jätti asian siihen, että skuutti on kipparin käsillä. Olen purjehtinut ko venettä ja tiedän, että tässä asiassa venemestari on oikeassa ja venelehden jutusta saa väärän kuvan. (Asiaan on saattanut vaikuttaa se, että venemestari testasi kovemmassa kelissä kuin venelehti.)
Venelehden tietynlainen etu on systemaattisuus, mutta ongelma on se, etteivät he juuri koskaan kirjoita yhtään mitään tuon systemaattisen "ominaisuusluettelon" ulkopuolelta. Venelehti vetää pitemmän korren myös joissain testausasioissa tehdessään yhteistyötä esim. VTT:n kanssa.
Mutta koepurjehduksissa venemestarin jutuissa on ollut paljon enemmän asiaa. Kyllä ne pöntön poikittaisuudet näkee ihan jo esitteestä, ilman että venelehden tarvitsisi sitä joka kerta mainita. Joku skuutin avaamisen hankaluus (tms. vain kokeilemalla havaittavissa oleva asia) on taas juuri sitä, mitä koepurjehdusartikkelin pitäisi käsitellä.
Muutamia ulkomaisia koepurjehdusjuttuja luettuani voin sanoa, että osa niistä (ei kaikki) ovat aivan ylivertaisia kumpaankaan kotimaiseen verrattuna.
Itselleni tulee Venemestari mutta täytyy sanoa, että laatu vaihtelee. Lehden asialinja- ja tee-se-itse-asenteesta pidän, hifistelyä ei ole ehkä siinä määrin kun pahimmillaan voisi olla. Toki koeajettavat purjeveneet on hiukka sieltä täältä napsittuja kun uusia järkeviä veneitä on niin vähän (siis lehden "asenteeseen" sopivia käyttöveneitä). Moottoriveneiden esittelyissä käytännöllisyyteen kiinnitetään paljon huomiota (poislukien tämän uusimman Chris Craft-koeajo mutta nätti pelihän sekin on) ja usein koeajot ovat monikäyttöisiin veneisiin jolla ei välttämättä alaan perehtymättömien rispektiä marinoissa irtoa.
Venemestarissa häiritsee hiukan tuo kv-touhu. Esim. meneillään sähköremonttisarjan purjevene taitaa olla juuri noita paatteja joita ei ole Suomessa nähtykään. Tanskalainen pullamössö tunkee lehtimarkkinoille joka luukusta mikä hiukan arveluttaa mutta toistaiseksi siitä ei ole juuri haittaakaan ollut. Mitä nyt kokemuksesta tiedän, että se kansa ei ole ihan käytännöllisimmästä päästä joten tietyllä suodattimella joutuu vinkkejä lukemaan.
Vene-lehden taso on noilla kriteereillä myös melko korkealla ja talvella ilmestyneet numerot olivat osittain jopa kiinnostavampia. Lisäksi pitkä julkaisuhistoria ja netissä oleva arkistohaku yhdistettynä kirjastojen hyllyihin (en siis ole tilaaja) löytää kotimaan tuotevalikoimaa vuosien varrelta huomattavasti melko tuoretta venemestaria paremmin. Kotimaisuus on muutenkin kannatettava juttu, mutta Vene-lehdessä se tietää yleensä myös niitä hintavampia venemarkkoja mikäli jotain lähdetään korjailemaan. Tietty hintakriittisyys mielestäni on vähän höllempi, voi olla mutu-tuntumaakin.
Joka tapauksessa, Venemestarin uusin numero vakuutti ja taidan jatkaa sen perusteella tilaamista edelleen toistaiseksi.
Minä olen hieman eri mieltä Venemestarista. Lehtihän on täynnä käännöskamaa ja siitä puuttuu "paikallisuus" kokonaan. Toki niksinurkka-tyyppistä lehteä tarvitaan, koska veneilijöissä on poikkeuksellisen paljon tee-se-itse-ihmisiä. Katsoin kuitenkin, ettei minun kannata tilata lehteä, vaan käyn lehtimyyjän luona selaamassa, olisiko syytä ostaa irtonumero. Tilaukseni päättymisen jälkeen en ole ostanut yhtään irtonumeroa. Toimittajat kuitenkin tuntuvat olevan henkeen ja vereen innostuneita! "Filosofin" artikkelisarja lehden loppupuolella on täysin turha.
Vene-lehden taso on tosiaan minunkin mielestäni laskenut. Siitä huolimatta lehti on vielä Suomen mittakaavassa numero yksi. Toimituskunnan pitäisi kyllä katsoa peiliin...
Navigaresta ei pidä puhua tässä yhteydessä lainkaan - niin luokattoman surkea mainosläpyskä se on.
ProSail puolestaan räpiköi edelleen mielikuvillaan. Ihme, että lehti ylipäätään on vielä pystyssä! Asiaa lehdessä ei ole nimeksikään.
On selkeästi ainoa tavallisen veneilijän lehti tässä maassa, siispä reilu voitto sille minun mielestäni...
jopa siinä määrin, että olen kestotilaaja, vaikka pätkissä saisikin halvemalla. Epäilen, ettei tarjouksissa ole niin paljon katetta, että lehti pysyisi hengissä.
Nuo tee-se-itse jutut ovat eri maiden Practical Boat Owner -lehdistä, mutta kuitenkin pyritty lokalisoimaan esim. mitä tarvikkeet täällä maksavat jne. Alkupään jutut olivat aika hupaisia, brittihuumoria käännöstoimisto käännöksia, mutta mielestäni nykyiset ovat varsin OK.
Yhtä venemaillia on maailmanlaajuisestekin tehty sen verran rajallisia määriä (vertaa automerkkien vs. venemerkkien lukumääriä), että teko-ohjeet tulee aina mieltää vinkeiksi, kuinka soveltaa omaan veneeseen.
Hyvä esimerkki detaljitiedosta lienee uusimmassa lehdessä sivulla 62 ollut tietoikkuna jossa kerrottiin faktaa 230 voltin asennuksista ja kuka niitä saa tehdä. Näillä palstoilla on riidelty asiasta toistuvasti. Jos sähköturvallisuusviraston kanta kiinnostaa ostakaa lehti.
Suomessa ei ole sähköturvallisuusvirastoa vaan Tukes. Teksti on suora käännös Praktiskt Båtäganden viime vuoden yhdestä numerosta ja se kertoo ruotsalaisista määräyksistä. Tietoikkunassa mainittuja määräyksiä ja standardeja ei noudateta Suomessa. Meillä 230V asennuksia saa tehdä ainoastaan sähköalan ammattihenkilö. poislukien nk kaikille sallitut sähkötyöt, jotka on erikseen määritelty.
Tuon tietoikkunan asiasisällön tarkastamatta jättäminen on mielestäni lehdeltä erittäin edesvastuutonta.
Venelehtihän on irtaantunut todellisuudesta totaalisesti 90-luvun puolivälin jälkeen. En tiedä kenelle sitä tehdään, ehkä niille, jotka haaveilevat kotona jostain mitä eivät sitten koskaan toteuta.
Detalji- ja käytännön tieto on sitä luokkaa, että siitä ei ole veneilyssä mitään hyötyä. Jutut tyhjänpäiväisiä ja sisällöltään onttoja. Yli puolet sellaista soopaa joka ei oikeasti kiinnosta suurinta osaa lukijoista. Testit ja koepurjehdukset ihan yhtä tyhjän kanssa. Onhan veneissä ominaisuuksien suhteen melkoisia eroja käsiteltävyyden ja merikelpoisuuden suhteen, mitä väliä sillä on onko pentterin pöytä 5 cm väärässä kohti. Sen kanssa tulee toimeen, mutta jos vene ei meinaa pysyä puuskilla käsissä sen kanssa onkin jo sitten vaikeampi elää - tai ainakin perheen on. Tai jos vene on selkeästi alirikattu, miksi sitä ei voi sanoa suoraan?
Koko toimitus joutaisi vaihtaa - tai ei sentään tehkööt lehteään, eihän minun sitä tarvitse ostaa.
yli 40 jalkaisten koepurjehduksista tositarkoituksella kiinnostuneiden suomalaisten joukko ei ole suuren suuri. Varmaankin promillen osia lehtien levikeistä.
jauhantaa vuodesta toiseen. Minun mielestäni lehdet on on suunnattu wanna bee veneilijöille - minuakin ne kiinnostivat silloin kun omaa venettä ei vielä ollut tullut hankituksi. Nykyisin kaikki minulle oleellinen löytyy wepistä. Mutta pohjanoteraus kaikista on tämä surkeistakin surkein osittain kai minunkin jäsenmaksuilla kustannettu Navigare. Täyttää merimetson ulostetta. Pääsisältönä olevia mainoksia ei erota suurennuslasillakaan "artikkeleista". Kaikki jutut ilmeisesti mainostoimiston täydellisten amatöörien ja idioottien laatimia. Pinnallisuus, asiantuntemattomuus ja steriilisyys todellakin kohdillaan. Mikähän on liian kalliisti painetun läpyskän ajateltu kohderyhmä - minulle putoilee postilaatikkoon kaksin kappalein vaikka ensimmäisestäkään en olisi kiinnostunut. Eikä yhtään auttanut vaikka annoin jo kolme vuotta sitten venenäyttelyssä navigaren standillä suoraa asiakas/rahoittajapalautetta. Päinvastoin lehti huononee jatkuvasti.
Olen täysin samaa mieltä Navigaresta! Miten ihmeessä liitto ei lukuisista vihjeistä huolimatta korjaa linjaansa? Lehti on erittäin huonoa mainosta SPL:n tominnasta. Ja miksi ihmeessä lehdessä pitää aina olla se pakollinen ruotsinkielinen "osasto"! Pitääkö osoittaa, että purjehdus on perinteisesti ruotsinkielisten heiniä...
Olen kuullut, että esim. vene-esittelyn saa Navigareen maksamalla siitä. Niinpä jutut ovat kuin suoraan myyntiesitteestä kopitoituja, ei välttämättä yhtään kriittistä huomiota.
Tuollaiset myyntijutut huomaa helposti ja ovat todella tylsää luettavaa. Niissä kun ei ole mitään sisältöä ja pelkkää kehumista.
Monet eri alojen lehdet tuntuvat Suomessa olevan juuri tätä tasoa. Halutaan tehdä lehteä ilman sisällöllistä kunnianhimoa.