AmmaTtikorkeakoulu

yliopisto,näin minulle kerrottiiin ja kuulemma todella vaikeata siellä,ajattelin jos vaikka silti pyrkisi sinne joutsenon yliopistoon lääkärilinjalle tai sitten johonkin pohjoiseen vähemmän suositelulle yliopistolinjalle tai ammattikorkeaan...no sama asia,o nko kokemusta tuosta joutsenon setistä,kovat bileet jne....

T: setti make
702200
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 70

Vanhimmat

Niinpä, jotkut väittävät ihan vakavissaan, että AMK vastaa yliopistoa. APUVA!!!

Tuo Joutsenon yliopisto ja sen lääkärilinja oli hyvä.

En ymmärrä, miksi tavalliseen ammattiin valmistuvan pitää tehdä leikkiopinnäytteitä ja kuvitella sitten olevansa korkeakoulututkinnon suorittanut. Varmaan jonkun demaripoliitikon keksintö aikoinaan, että Suomi saataisiin näyttämään kansainvälisissä vertailuissa hyvältä kansalaisten opiskelumielessä.

Yliopisto on ainoa akateeminen vaihtoehto. Uskokaa jo. Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu, mistä valmistuu huonoja duunareita.

Äänestä
  • "Varmaan jonkun demaripoliitikon keksintö aikoinaan, että Suomi saataisiin näyttämään kansainvälisissä vertailuissa hyvältä kansalaisten opiskelumielessä."

    Ei, kyllä se oli kokoomuslainen opetusministeri Esko Ahon (kesk.) hallituksen aikana. Syynkin ymmärtää, sillä enemmistö AMKeista valmistuneista sijoittuu työelämässä toimihenkilöksi (vaikka kuinka kuuluisi Akavaan ja käyttäisi ylempien tessiä), joita tilastollisesti huomattava osa kokoomuksenkin kannattajista on. Ei mikään ihme, jos porvarit porskuttaa suosion huipulla, vaikka laman aikana se on yleensä ollut toisin.

    Demareille edullisempaa äänestyskuntaa olisivat amiksen käyneet perusduunarit.

    Äänestä

  • tuo ensimmäinen! Joku yrittää aina aika ajoin epätoivoisesti saada aikaiseksi vääntöä yliopiston ja ammattikorkeakoulun arvostuksen tiimoilta... Typerää, mutta taas joku nappasi kiinni... Ps.AMK EI ole ammattikoulu, vaikka et siitä pitäisikään...

    Äänestä

  • Kyllä huomaa että olet nenänvarren-kautta-maailmaa-katsova-yliopisto-opiskelija. Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta se ei ole korkeakoulu. En ymmärrä näitä yliopisto nööpeleitä joille se on niin tärkeätä (elämää tärkeämpää) valistaa ihmisiä tästä asiasta, mikä tulee todennäköisesti muuttumaan. Tuokin ''Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu'' minkä takia täytyy tulla tänne amk puolelle dissaamaan amk:ta? Olet typerä mulkku. Akateemiset _munapäät_ eivät tiedä käytännön töistä yhtään mitään ja se näkyy työkkärissä

    Äänestä

  • Hieno mies kirjoitti:

    Kyllä huomaa että olet nenänvarren-kautta-maailmaa-katsova-yliopisto-opiskelija. Ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta se ei ole korkeakoulu. En ymmärrä näitä yliopisto nööpeleitä joille se on niin tärkeätä (elämää tärkeämpää) valistaa ihmisiä tästä asiasta, mikä tulee todennäköisesti muuttumaan. Tuokin ''Ammattikorkeakoulu on ammattikoulu'' minkä takia täytyy tulla tänne amk puolelle dissaamaan amk:ta? Olet typerä mulkku. Akateemiset _munapäät_ eivät tiedä käytännön töistä yhtään mitään ja se näkyy työkkärissä

    Menkääs nyt trollit viettämään vähän laatuaikaa puolisonne/seurustelukumppanin kanssa, elkääkä tällää möykätkö :)

    Äänestä

  • voi teitä kirjoitti:

    Menkääs nyt trollit viettämään vähän laatuaikaa puolisonne/seurustelukumppanin kanssa, elkääkä tällää möykätkö :)

    Älkää vetäkö herneitä nenäänne, ammattikorkeassa opiskelevat, jos koulumuotoanne joskus arvostellaan.

    Suomessa mentiin metsään, kun perusammattilaisten koulutus väkisin muokattiin muka-akateemisiin kuoriin. Rakennuspuoli on tästä hyvä esimerkki. Entisaikojen mestarit huolehtivat siitä, että talot tehtiin hyvin ja äijät raksoilla paiskivat töitä. Insinöörit ovat valkokaulustyöläisiä eikä heitä kiinnosta perushommat siellä, missä taloja oikeasti tehdään.

    Onneksi rakennusmestareita on alettu taas kouluttaa. Jospa hometaloista päästään kohta eroon.

    Ei siinä ole mitään hävettävää, että on hyvä perustyöntekijä ilman akateemista loppututkintoa. Minusta koulutusjärjestelmä pitäisi muuttaa takaisin vanhaan kuosiin, missä ammattiin valmistuttiin opistoista ja amiskoista ja yliopistoissa saatiin perusteet eri tieteenaloista ja valittin joko tutkijan tai opettajan ala. Lääkärit ovat sitten kokonaan oma lukunsa eikä siitä kannata puhua tässä yhteydessä.

    Äänestä

  • Huh-hah-hei kirjoitti:

    Älkää vetäkö herneitä nenäänne, ammattikorkeassa opiskelevat, jos koulumuotoanne joskus arvostellaan.

    Suomessa mentiin metsään, kun perusammattilaisten koulutus väkisin muokattiin muka-akateemisiin kuoriin. Rakennuspuoli on tästä hyvä esimerkki. Entisaikojen mestarit huolehtivat siitä, että talot tehtiin hyvin ja äijät raksoilla paiskivat töitä. Insinöörit ovat valkokaulustyöläisiä eikä heitä kiinnosta perushommat siellä, missä taloja oikeasti tehdään.

    Onneksi rakennusmestareita on alettu taas kouluttaa. Jospa hometaloista päästään kohta eroon.

    Ei siinä ole mitään hävettävää, että on hyvä perustyöntekijä ilman akateemista loppututkintoa. Minusta koulutusjärjestelmä pitäisi muuttaa takaisin vanhaan kuosiin, missä ammattiin valmistuttiin opistoista ja amiskoista ja yliopistoissa saatiin perusteet eri tieteenaloista ja valittin joko tutkijan tai opettajan ala. Lääkärit ovat sitten kokonaan oma lukunsa eikä siitä kannata puhua tässä yhteydessä.

    Käykää katsomassa kirjoitus numero 20 seuraavassa ketjussa:

    opiskelu/yliopistot/kauppakorkeakoulu ja kauppatieteet/pankinjohtajaksi.


    Siinä amk kontra kauppatieteellinen tiedekunta on tiivistetty tyhjentävästi.

    Äänestä

  • Huh-hah-hei kirjoitti:

    Älkää vetäkö herneitä nenäänne, ammattikorkeassa opiskelevat, jos koulumuotoanne joskus arvostellaan.

    Suomessa mentiin metsään, kun perusammattilaisten koulutus väkisin muokattiin muka-akateemisiin kuoriin. Rakennuspuoli on tästä hyvä esimerkki. Entisaikojen mestarit huolehtivat siitä, että talot tehtiin hyvin ja äijät raksoilla paiskivat töitä. Insinöörit ovat valkokaulustyöläisiä eikä heitä kiinnosta perushommat siellä, missä taloja oikeasti tehdään.

    Onneksi rakennusmestareita on alettu taas kouluttaa. Jospa hometaloista päästään kohta eroon.

    Ei siinä ole mitään hävettävää, että on hyvä perustyöntekijä ilman akateemista loppututkintoa. Minusta koulutusjärjestelmä pitäisi muuttaa takaisin vanhaan kuosiin, missä ammattiin valmistuttiin opistoista ja amiskoista ja yliopistoissa saatiin perusteet eri tieteenaloista ja valittin joko tutkijan tai opettajan ala. Lääkärit ovat sitten kokonaan oma lukunsa eikä siitä kannata puhua tässä yhteydessä.

    On niitä hometaloja tehty jo ennen amkeihin siirtymistä, systeeminä se on kuitenkin vielä aika nuori. Samat opet niissä amkien raksaosastolla ovat kuin opistoissa aikoinaan.

    Tosin muuttuihan se opetuksen sisältö hieman, kun Insinööriliitto vaati, että ns. mesu -suuntauksen valinneet AMK insinööriopiskelijoiden tuli suorittaa tietty määrä matikkaa, fysikkaa, kemiaa ym. perusopinnoissaan, jotta olisivat oikeutettuja insinööri -nimikkeeseen. Nyt mesut kun ovat taas tutkintonimikkeeltään mesuja, saavat he rauhassa keskittyä opinnoissaan siihen olennaiseen. Mutta tuskin se rakennusvirheitä mihinkään poistaa. Minkäs teet, jos suunnittelijat suunnittelevat huonoja taloja, insinööri laskee rakenteet päin veetä ja urakoitsija vielä siihen päälle päättää pihistää laadusta.

    Äänestä

  • Noin se taitaa olla kirjoitti:

    Käykää katsomassa kirjoitus numero 20 seuraavassa ketjussa:

    opiskelu/yliopistot/kauppakorkeakoulu ja kauppatieteet/pankinjohtajaksi.


    Siinä amk kontra kauppatieteellinen tiedekunta on tiivistetty tyhjentävästi.

    Sori nyt, etten jaksanut löpinöitäsi jaksanut lähteä muista ketjuista hakemaan ja laskemaan. Et millään viitsisi copy-pastettaa sitä tänne? Kiitos.

    Äänestä

  • otit tuon aloitusviestin... Osoittaa kyllä todellakin jotakin sinusta, kun tuollaisesta provosoidut!!!

    Äänestä

Kyllä se kuulkaa on niin, kyllä työ tekijäänsä opettaa ei siinä mitkään tittelit tai todistukset auta kun töitä pitäisi ruveta tekemään.

Aivan sama mitä koulua käyt, voit päästä sen suuryrityksen johtoon myös pelkillä peruskoulun tai lukion papereillakin (tutkikaas huviksenne vaikka Suomen suuryritysten johtajien koulutustaustoja) ja kuin myös menestyväksi yrittäjäksi myös.

Äänestä
  • Mistäs aloitetaan?

    UPM Pesonen DI
    Stora ENso Karvinen DI
    Metso Eloranta DI, KTM (MBA)
    Finnair Hienonen KTM
    Fortum Lilius dipl.ekon.
    Wärtsilä Johansson dipl.ekon., varatoim.joht. Lind KTM
    Kesko Halmesmäki KTM, varat.
    Nokia Kallasvuo oik.kand.

    Vieläkö jatketaan?

    On niistä oppiarvoista jotain hyötyä. Noin se menee kaikissa yrityksissä.

    Äänestä

  • Ihan huvikseen kirjoitti:

    Mistäs aloitetaan?

    UPM Pesonen DI
    Stora ENso Karvinen DI
    Metso Eloranta DI, KTM (MBA)
    Finnair Hienonen KTM
    Fortum Lilius dipl.ekon.
    Wärtsilä Johansson dipl.ekon., varatoim.joht. Lind KTM
    Kesko Halmesmäki KTM, varat.
    Nokia Kallasvuo oik.kand.

    Vieläkö jatketaan?

    On niistä oppiarvoista jotain hyötyä. Noin se menee kaikissa yrityksissä.

    Aika suppea tuo sinun otoksesi.
    No, mutta hei, eikös tuossa ole juuri lista niistä yrityksiä joilla menee nyt aika huonosti, lukuunottamatta Fortumia, jossa senkin tulos ei todellakaan ole Liliuksen oppien ansiota.
    Tutkipas vielä lisää ja varsinkin niitä joiden talous ei ole kuralla.

    Äänestä

  • Heh kirjoitti:

    Aika suppea tuo sinun otoksesi.
    No, mutta hei, eikös tuossa ole juuri lista niistä yrityksiä joilla menee nyt aika huonosti, lukuunottamatta Fortumia, jossa senkin tulos ei todellakaan ole Liliuksen oppien ansiota.
    Tutkipas vielä lisää ja varsinkin niitä joiden talous ei ole kuralla.

    Yrittäjä puhui suomalaisista suuryrityksistä. Minusta tuo lista sisältää vain suuryrityksiä ja niitähän Suomessa ei ole paljoa. Kaikkien johdossa näyttää olevan yliopistosta valmistuneita. Mutta niinhän sen pitääkin olla.

    Heh heh vaan sinulle.

    Äänestä

  • ????? kirjoitti:

    Yrittäjä puhui suomalaisista suuryrityksistä. Minusta tuo lista sisältää vain suuryrityksiä ja niitähän Suomessa ei ole paljoa. Kaikkien johdossa näyttää olevan yliopistosta valmistuneita. Mutta niinhän sen pitääkin olla.

    Heh heh vaan sinulle.

    Yrityksen kokohan riippuu siitä miten se määritellään, huomioon täytyy ottaa hlöstömäärä, vuositasolla liikevaihto ja taseen loppusumma mm. joten jos käytetään esim. mitä hyvänsä näistä määritelmistä ja otetaan vielä mukaan EU:n mukainen määritelmä niin Suomessa on satoja suuryrityksiä.

    Äänestä

  • Tilastotieteilijänä kirjoitti:

    Yrityksen kokohan riippuu siitä miten se määritellään, huomioon täytyy ottaa hlöstömäärä, vuositasolla liikevaihto ja taseen loppusumma mm. joten jos käytetään esim. mitä hyvänsä näistä määritelmistä ja otetaan vielä mukaan EU:n mukainen määritelmä niin Suomessa on satoja suuryrityksiä.

    Suomessa ei ole satoja suuryrityksiä. Piste.

    Äänestä

  • Vai satoja suuryrityksiä kirjoitti:

    Suomessa ei ole satoja suuryrityksiä. Piste.

    Sinä et näköjään ainakaan ole kouluasi käynyt tuolla tiedolla.

    Äänestä

  • Ihan huvikseen kirjoitti:

    Mistäs aloitetaan?

    UPM Pesonen DI
    Stora ENso Karvinen DI
    Metso Eloranta DI, KTM (MBA)
    Finnair Hienonen KTM
    Fortum Lilius dipl.ekon.
    Wärtsilä Johansson dipl.ekon., varatoim.joht. Lind KTM
    Kesko Halmesmäki KTM, varat.
    Nokia Kallasvuo oik.kand.

    Vieläkö jatketaan?

    On niistä oppiarvoista jotain hyötyä. Noin se menee kaikissa yrityksissä.

    ''On niistä oppiarvoista jotain hyötyä. Noin se menee kaikissa yrityksissä.''

    Kyllä niistä _jotain_ hyötyä onkin, mutta ei niitä töitä tittelillä saada _ikinä_. En tiennytkään, että se menee noin _kaikissa_ yrityksissä, tämä väite on sinänsä sangen kiintoisa, koska sen huumoriarvo on huikea.

    Laitetaan inssi ja diplomi inssi työn hakutilanteeseen. Silloin ei voi sanoa, että sen työn saisi diplomi-insinööri. Ehkä koulutuksen puolesta, mutta siihen valintaan vaikuttaa henkilöiden muut ominaisuudet esim diplomi-insinööri jolla ei ole päiväkään työkokemusta ja inssi jolla on 10v kyseisestä työstä niin sanoisin, että inssi sen työn veis. Haluatko oikeasti lähteä vertailemaan noita johtajia? Insinöörejähän on paljon enemmän, joten tilastollinen todennäköisyys on inssin puolella.

    En ikinä ole tajunnut tuota yliopisto ihmisten (murto-osa heistä) pätemisen tarvetta. Ketä he yrittävät vakuttaa ''ylemmyydestään'' itseään vai muita? Besides it's just education. Who give's a fuck?

    Äänestä

  • ????? kirjoitti:

    Yrittäjä puhui suomalaisista suuryrityksistä. Minusta tuo lista sisältää vain suuryrityksiä ja niitähän Suomessa ei ole paljoa. Kaikkien johdossa näyttää olevan yliopistosta valmistuneita. Mutta niinhän sen pitääkin olla.

    Heh heh vaan sinulle.

    Mutta onhan tuossa mukana myös yksi "pelkkä" kandi, jollaiseksi myös amk:sta valmistuu, siellä se vaatii vaan n. vuoden pitemmät opinnot, eli yliopiston kandi on ehkä opiskellut vähemmän kuin amk:n kandi.

    Äänestä

Tässä tiedoksesi 16.6.2009 eduskunnan hyväksymä yksi muutos ammattikorkeakoululakiin. Eipähän enää tarvitse keskustella siitä, mitä tutkintoja ammattikorkeakouluissa suoritetaan.
18 §
Tutkinnot ja niiden perusteet
Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Äänestä
  • KTM vai tradenomi (vaikka miten hieno sellainen)
    DI vai insinööri (vaikka miten hieno sellainen)

    Kumman tutkinnon suorittaneen luulet loppupeleissä saavan työpaikan, kun täytetään kovat paikat?

    Kaikille löytyy maailmassa paikka ja kaikki koulutus on hyvästä.

    Mutta miksiköhän niin moni tradenomi tai tradenomiopiskelija esimerkiksi hakee jossain vaiheessa kauppakorkeaan? Eikö se alempi tutkinto kuitenkaan riitä vai haluavatko he CV:hen kuitenkin hienomman tutkinnon?

    Turha näistä on täällä riidellä mutta noin se kuitenkin tosielämässä menee.

    Äänestä

  • Kumpi haluaisit olla kirjoitti:

    KTM vai tradenomi (vaikka miten hieno sellainen)
    DI vai insinööri (vaikka miten hieno sellainen)

    Kumman tutkinnon suorittaneen luulet loppupeleissä saavan työpaikan, kun täytetään kovat paikat?

    Kaikille löytyy maailmassa paikka ja kaikki koulutus on hyvästä.

    Mutta miksiköhän niin moni tradenomi tai tradenomiopiskelija esimerkiksi hakee jossain vaiheessa kauppakorkeaan? Eikö se alempi tutkinto kuitenkaan riitä vai haluavatko he CV:hen kuitenkin hienomman tutkinnon?

    Turha näistä on täällä riidellä mutta noin se kuitenkin tosielämässä menee.

    Toivottavasti ette hakeneet opiskelemaan tradenomiksi tai insinööriksi paikkakunnalle, missä valmistuu kooteeämmiä tai dippainssejä. Nimittäin jos satutte joskus opiskelijapippaloissa samoihin paikkoihin niiksi valmistuvien kanssa niin voi sitä vittuilun määrää, jota joudutte kestämään.

    Äänestä

  • Totta totta kirjoitti:

    Toivottavasti ette hakeneet opiskelemaan tradenomiksi tai insinööriksi paikkakunnalle, missä valmistuu kooteeämmiä tai dippainssejä. Nimittäin jos satutte joskus opiskelijapippaloissa samoihin paikkoihin niiksi valmistuvien kanssa niin voi sitä vittuilun määrää, jota joudutte kestämään.

    No tässä elämssä on hyvä oppia kuuntelee v........t

    Äänestä

  • Kumpi haluaisit olla kirjoitti:

    KTM vai tradenomi (vaikka miten hieno sellainen)
    DI vai insinööri (vaikka miten hieno sellainen)

    Kumman tutkinnon suorittaneen luulet loppupeleissä saavan työpaikan, kun täytetään kovat paikat?

    Kaikille löytyy maailmassa paikka ja kaikki koulutus on hyvästä.

    Mutta miksiköhän niin moni tradenomi tai tradenomiopiskelija esimerkiksi hakee jossain vaiheessa kauppakorkeaan? Eikö se alempi tutkinto kuitenkaan riitä vai haluavatko he CV:hen kuitenkin hienomman tutkinnon?

    Turha näistä on täällä riidellä mutta noin se kuitenkin tosielämässä menee.

    Aika harva tradenomi pääsee sisään kauppikseen. En tiedä, mistä se johtuu.

    Ilmeisesti tradenomin koulutus ei käsittele asioita, joita kauppiksen pääsykokeissa kysytään. Jos et valmistaudu kunnolla ja lue kirjoja tarkkaan ja opettele matematiikkaa, et pääse sisään.

    Ne, jotka haluavat tosissaan kauppikseen, jättävät mieluummin menemättä amk:uun tradenomiopintoihin vaan käyttävät senkin ajan mieluummin joko tiiviiseen itseopiskeluun tai kauppiksen valmennuskurssiin.

    Äänestä

  • olisit tradenomi kirjoitti:

    Aika harva tradenomi pääsee sisään kauppikseen. En tiedä, mistä se johtuu.

    Ilmeisesti tradenomin koulutus ei käsittele asioita, joita kauppiksen pääsykokeissa kysytään. Jos et valmistaudu kunnolla ja lue kirjoja tarkkaan ja opettele matematiikkaa, et pääse sisään.

    Ne, jotka haluavat tosissaan kauppikseen, jättävät mieluummin menemättä amk:uun tradenomiopintoihin vaan käyttävät senkin ajan mieluummin joko tiiviiseen itseopiskeluun tai kauppiksen valmennuskurssiin.

    Mitä ne kauppiksen pääsykokeet mittaavatkaan. Muistaakseni ne mittaavat sen mitä pääsykoekirjoissa lukee. Esimerkiksi kansantaloustieteen osiosta ei saa todennäköisesti hyviä pisteitä, jos on opiskellut eri henkilön näkemyksen perusteella jonkun teorian. Kauppakorkeakoulun opiskelijoista noin 70% vaikein tilastotieteen koe on pääsykokeessa

    Äänestä

  • Plunkki kirjoitti:

    Mitä ne kauppiksen pääsykokeet mittaavatkaan. Muistaakseni ne mittaavat sen mitä pääsykoekirjoissa lukee. Esimerkiksi kansantaloustieteen osiosta ei saa todennäköisesti hyviä pisteitä, jos on opiskellut eri henkilön näkemyksen perusteella jonkun teorian. Kauppakorkeakoulun opiskelijoista noin 70% vaikein tilastotieteen koe on pääsykokeessa

    Ainakin ne mittaavat sitä, onko hakijalla mitään edellytyksiä menestyä kauppakorkean opinnoissa ja onko hänestä bisnesalalle. Muuta pääsykokeen ei varmaan tarvitse mitatakaan.

    Äänestä

  • Totta totta kirjoitti:

    Toivottavasti ette hakeneet opiskelemaan tradenomiksi tai insinööriksi paikkakunnalle, missä valmistuu kooteeämmiä tai dippainssejä. Nimittäin jos satutte joskus opiskelijapippaloissa samoihin paikkoihin niiksi valmistuvien kanssa niin voi sitä vittuilun määrää, jota joudutte kestämään.

    Yhdessäkin kaupungissa tradenomit ja kauppatieteen yo:t juhlivat fuksiaisiaan sulassa sovussa samassa baarissa. Liekö alunperin ollut kyse säästämisestä, kun kahden bilepaikan siaan tarvitaan vain yksi, mutta perinne se nykyään on. Yleensäkkin yliopisto-opiskelijoilla ja sieltä valmistuneilla, joihin olen törmännyt, on päässä pyörinyt muu kuin kusi.

    Äänestä

  • HSE kirjoitti:

    Ainakin ne mittaavat sitä, onko hakijalla mitään edellytyksiä menestyä kauppakorkean opinnoissa ja onko hänestä bisnesalalle. Muuta pääsykokeen ei varmaan tarvitse mitatakaan.

    Minä en vain voi millään ymmärtää sitä miksi tästä asiasta (kumpi on parempi amk vai yliopisto?) täällä jaksetaan jauhaa. Tekeekö esimerkiksi yliopistotasoinen tutkinto jostain ihmisestä paremman kuin Amk tutkinnon omaava henkilö? Maailmalla pärjäävät ihmiset, jotka haluavat pärjätä, siihen ei paljoa koulu vaikuta vaan asenne miten haluaa itseään kehittää ja kuka haluaa pärjätä. Onko tullut mieleen, että jotkut ehkä haluavat olla ihan tavallisia ihmisiä tavallisissa töissä eivätkä yhtään enempää. Ihmiset ovat niin erikoisia olentoja...aina pitää tietää kumpi on parempi..Se mitä kouluja olemme käyneet, synnyimmekö alkoholistin hakattavaksi vai ministerin pojaksi ei ratkaise paremmuutta, tärkeyttä tai asemaa maailmassa. Jokainen tekee mitä haluaa, eikä kellään ole oikeutta tulla jauhamaan siitä miten hänen valintansa ei ollut hyvä tai arvostettu. Missä se arvostuskin mitataan? Teot ratkaisee.

    Äänestä

  • Vihannes kirjoitti:

    Minä en vain voi millään ymmärtää sitä miksi tästä asiasta (kumpi on parempi amk vai yliopisto?) täällä jaksetaan jauhaa. Tekeekö esimerkiksi yliopistotasoinen tutkinto jostain ihmisestä paremman kuin Amk tutkinnon omaava henkilö? Maailmalla pärjäävät ihmiset, jotka haluavat pärjätä, siihen ei paljoa koulu vaikuta vaan asenne miten haluaa itseään kehittää ja kuka haluaa pärjätä. Onko tullut mieleen, että jotkut ehkä haluavat olla ihan tavallisia ihmisiä tavallisissa töissä eivätkä yhtään enempää. Ihmiset ovat niin erikoisia olentoja...aina pitää tietää kumpi on parempi..Se mitä kouluja olemme käyneet, synnyimmekö alkoholistin hakattavaksi vai ministerin pojaksi ei ratkaise paremmuutta, tärkeyttä tai asemaa maailmassa. Jokainen tekee mitä haluaa, eikä kellään ole oikeutta tulla jauhamaan siitä miten hänen valintansa ei ollut hyvä tai arvostettu. Missä se arvostuskin mitataan? Teot ratkaisee.

    Parahin Halinalle (AMK), Pessi ja Illusia täällä vain trollaavat, ei siis hätää. Todellisuudessa vain noin 0,01% ihmisistä on virtsarakko aivojen paikalla.

    Äänestä

  • ''Tässä tiedoksesi 16.6.2009 eduskunnan hyväksymä yksi muutos ammattikorkeakoululakiin. ''

    ''Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.''

    En yritä kyseenalaistaa, mutta onko tälle lähdettä? Tuo on kyllä massiivinen jumbo uudistus. Enään ei tarvitse selitellä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta se ei ole korkeakoulu. Nythän se siis on vai siis mitä hä? Tarkoittaako tämä sitä, että ylemmän amk-tutkinnon jälkeen voi väitellä itsensä tohtoriksi?

    Äänestä

  • Kiinnostunut maalainen kirjoitti:

    ''Tässä tiedoksesi 16.6.2009 eduskunnan hyväksymä yksi muutos ammattikorkeakoululakiin. ''

    ''Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.''

    En yritä kyseenalaistaa, mutta onko tälle lähdettä? Tuo on kyllä massiivinen jumbo uudistus. Enään ei tarvitse selitellä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta se ei ole korkeakoulu. Nythän se siis on vai siis mitä hä? Tarkoittaako tämä sitä, että ylemmän amk-tutkinnon jälkeen voi väitellä itsensä tohtoriksi?

    "Tarkoittaako tämä sitä, että ylemmän amk-tutkinnon jälkeen voi väitellä itsensä tohtoriksi?"

    Tottakai voi! Kunhan ensin käy lukemassa itsensä maisteriksi.

    Äänestä

  • Kiinnostunut maalainen kirjoitti:

    ''Tässä tiedoksesi 16.6.2009 eduskunnan hyväksymä yksi muutos ammattikorkeakoululakiin. ''

    ''Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.''

    En yritä kyseenalaistaa, mutta onko tälle lähdettä? Tuo on kyllä massiivinen jumbo uudistus. Enään ei tarvitse selitellä, että ammattikorkeakoulu on korkeakoulu, mutta se ei ole korkeakoulu. Nythän se siis on vai siis mitä hä? Tarkoittaako tämä sitä, että ylemmän amk-tutkinnon jälkeen voi väitellä itsensä tohtoriksi?

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

    " 18 § (10.6.2005/411)
    Tutkinnot ja niiden perusteet

    Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

    Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä! Tunnustan yliopistojen aseman kun puhutaan korkeimman TIETEELLISEN koulutuksen järjestämisestä mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. Yhtä kaikki amk-tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA. Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille. Jos jollakin on tätä toissitaan eroavaa tehtävää vastaan jotain niin katsokoon peiliin. Amk:ssa opiskelevien tulee hyväksyä, että heidän koulutuksensa on työelämää palvelevaa koulutusta josta valmistutaan johonkin ammattiin/jollekin alalle ja hyvällä tuurilla päästään ylenemään yrityksen keskijohtoon. Akateemisen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut VOI päästä yrityksen ylimpään johtoon asti ja todennäköisesti tulee valituksi vaativiin asiantuntijatehtäviin nopeammin valmistumisensa jälkeen. Tässäkin asiassa tulee muistaa se, että he myös opiskelevat pidempään eli on todennäköistä ja täysin ymmärrettävää, että he kohoavat paremmille oksille nopeammin. Mielenkiintoista olisi tietää miten olisi tilanteessa jossa esim. tradenomi (joka valmistuu 3,5 vuodesa amk:sta) ja on ollut työelämässä esim. 8 vuotta kun ekonomi, joka on pitkittänyt opintojaan ja ollut työelämässä vasta sanotaan vaikka neljä vuotta hakevat samaa työpaikka alata jolta tradenomilla on jo 8 vuotta työkokemusta ja ekonomilla vain 4 kumpi tulisi valituksi. Veikkaan haastattelemieni AKATEEMISESTI ERITTÄIN korkeastikoulutettujen mielipiteiden perusteella tradenomia. Tärkeää ei vain ole tutkintonimike vaan kentälät saatu kokemus tietämys kilpailijoista! KUMMAN ITSE PALKKAISITTE JOS ITSE OLISITTE PALKKAAJAN PALLILLA JA TAVOITTEENA TIENATA PALJON RAHAA JA HAUSSA MUKAUTUVAINEN JA JOUSTAVA TYÖNTEKIJÄ EI YRITYSJOHTAJA EIKÄ KOULUTUSTAUSTAAN PERUSTUVAA LOJALITETTIA HUOMIOIDA? KUMPI ON TÄRKEÄMPI KOULUTUS 2 VUOTTA KTM:N HYVÄKSI VAI HYVÄ PERUSTIEDOT ANTAMA KOULUTUS JA 4 VUOTTA TYÖKOKEMUSTA TYÖELÄMÄN SUOMAT KOULUTUKSET TRADENOMIN HYVÄKSI?

    Äänestä

  • JA EI EN OLE OPISKELIJA kirjoitti:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

    " 18 § (10.6.2005/411)
    Tutkinnot ja niiden perusteet

    Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

    Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä! Tunnustan yliopistojen aseman kun puhutaan korkeimman TIETEELLISEN koulutuksen järjestämisestä mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. Yhtä kaikki amk-tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA. Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille. Jos jollakin on tätä toissitaan eroavaa tehtävää vastaan jotain niin katsokoon peiliin. Amk:ssa opiskelevien tulee hyväksyä, että heidän koulutuksensa on työelämää palvelevaa koulutusta josta valmistutaan johonkin ammattiin/jollekin alalle ja hyvällä tuurilla päästään ylenemään yrityksen keskijohtoon. Akateemisen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut VOI päästä yrityksen ylimpään johtoon asti ja todennäköisesti tulee valituksi vaativiin asiantuntijatehtäviin nopeammin valmistumisensa jälkeen. Tässäkin asiassa tulee muistaa se, että he myös opiskelevat pidempään eli on todennäköistä ja täysin ymmärrettävää, että he kohoavat paremmille oksille nopeammin. Mielenkiintoista olisi tietää miten olisi tilanteessa jossa esim. tradenomi (joka valmistuu 3,5 vuodesa amk:sta) ja on ollut työelämässä esim. 8 vuotta kun ekonomi, joka on pitkittänyt opintojaan ja ollut työelämässä vasta sanotaan vaikka neljä vuotta hakevat samaa työpaikka alata jolta tradenomilla on jo 8 vuotta työkokemusta ja ekonomilla vain 4 kumpi tulisi valituksi. Veikkaan haastattelemieni AKATEEMISESTI ERITTÄIN korkeastikoulutettujen mielipiteiden perusteella tradenomia. Tärkeää ei vain ole tutkintonimike vaan kentälät saatu kokemus tietämys kilpailijoista! KUMMAN ITSE PALKKAISITTE JOS ITSE OLISITTE PALKKAAJAN PALLILLA JA TAVOITTEENA TIENATA PALJON RAHAA JA HAUSSA MUKAUTUVAINEN JA JOUSTAVA TYÖNTEKIJÄ EI YRITYSJOHTAJA EIKÄ KOULUTUSTAUSTAAN PERUSTUVAA LOJALITETTIA HUOMIOIDA? KUMPI ON TÄRKEÄMPI KOULUTUS 2 VUOTTA KTM:N HYVÄKSI VAI HYVÄ PERUSTIEDOT ANTAMA KOULUTUS JA 4 VUOTTA TYÖKOKEMUSTA TYÖELÄMÄN SUOMAT KOULUTUKSET TRADENOMIN HYVÄKSI?

    "Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. "

    Tradenomi on tradenomi, ei tradenomi amk!

    Äänestä

  • JA EI EN OLE OPISKELIJA kirjoitti:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

    " 18 § (10.6.2005/411)
    Tutkinnot ja niiden perusteet

    Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

    Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä! Tunnustan yliopistojen aseman kun puhutaan korkeimman TIETEELLISEN koulutuksen järjestämisestä mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. Yhtä kaikki amk-tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA. Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille. Jos jollakin on tätä toissitaan eroavaa tehtävää vastaan jotain niin katsokoon peiliin. Amk:ssa opiskelevien tulee hyväksyä, että heidän koulutuksensa on työelämää palvelevaa koulutusta josta valmistutaan johonkin ammattiin/jollekin alalle ja hyvällä tuurilla päästään ylenemään yrityksen keskijohtoon. Akateemisen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut VOI päästä yrityksen ylimpään johtoon asti ja todennäköisesti tulee valituksi vaativiin asiantuntijatehtäviin nopeammin valmistumisensa jälkeen. Tässäkin asiassa tulee muistaa se, että he myös opiskelevat pidempään eli on todennäköistä ja täysin ymmärrettävää, että he kohoavat paremmille oksille nopeammin. Mielenkiintoista olisi tietää miten olisi tilanteessa jossa esim. tradenomi (joka valmistuu 3,5 vuodesa amk:sta) ja on ollut työelämässä esim. 8 vuotta kun ekonomi, joka on pitkittänyt opintojaan ja ollut työelämässä vasta sanotaan vaikka neljä vuotta hakevat samaa työpaikka alata jolta tradenomilla on jo 8 vuotta työkokemusta ja ekonomilla vain 4 kumpi tulisi valituksi. Veikkaan haastattelemieni AKATEEMISESTI ERITTÄIN korkeastikoulutettujen mielipiteiden perusteella tradenomia. Tärkeää ei vain ole tutkintonimike vaan kentälät saatu kokemus tietämys kilpailijoista! KUMMAN ITSE PALKKAISITTE JOS ITSE OLISITTE PALKKAAJAN PALLILLA JA TAVOITTEENA TIENATA PALJON RAHAA JA HAUSSA MUKAUTUVAINEN JA JOUSTAVA TYÖNTEKIJÄ EI YRITYSJOHTAJA EIKÄ KOULUTUSTAUSTAAN PERUSTUVAA LOJALITETTIA HUOMIOIDA? KUMPI ON TÄRKEÄMPI KOULUTUS 2 VUOTTA KTM:N HYVÄKSI VAI HYVÄ PERUSTIEDOT ANTAMA KOULUTUS JA 4 VUOTTA TYÖKOKEMUSTA TYÖELÄMÄN SUOMAT KOULUTUKSET TRADENOMIN HYVÄKSI?

    " Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille."

    Näinhän sen juuri kuuluukin olla ja tämä olisi kaikkien hyvä sisäistää ennen kuin tekee valintansa mitä lähtee opiskelemaan. AMK ei ole se aidan matalampi kohta akateemiseen tutkintoon. Työelämän tasasella taas hyvän inssin ja huonon di:n välinen raja on olematon, mutta kaikkiin paikkoihin inssin papereilla ei yksinkertaisesti pääse vaan pitää olla se diplomi myös alla.

    Äänestä

  • JA EI EN OLE OPISKELIJA kirjoitti:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

    " 18 § (10.6.2005/411)
    Tutkinnot ja niiden perusteet

    Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

    Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä! Tunnustan yliopistojen aseman kun puhutaan korkeimman TIETEELLISEN koulutuksen järjestämisestä mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. Yhtä kaikki amk-tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA. Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille. Jos jollakin on tätä toissitaan eroavaa tehtävää vastaan jotain niin katsokoon peiliin. Amk:ssa opiskelevien tulee hyväksyä, että heidän koulutuksensa on työelämää palvelevaa koulutusta josta valmistutaan johonkin ammattiin/jollekin alalle ja hyvällä tuurilla päästään ylenemään yrityksen keskijohtoon. Akateemisen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut VOI päästä yrityksen ylimpään johtoon asti ja todennäköisesti tulee valituksi vaativiin asiantuntijatehtäviin nopeammin valmistumisensa jälkeen. Tässäkin asiassa tulee muistaa se, että he myös opiskelevat pidempään eli on todennäköistä ja täysin ymmärrettävää, että he kohoavat paremmille oksille nopeammin. Mielenkiintoista olisi tietää miten olisi tilanteessa jossa esim. tradenomi (joka valmistuu 3,5 vuodesa amk:sta) ja on ollut työelämässä esim. 8 vuotta kun ekonomi, joka on pitkittänyt opintojaan ja ollut työelämässä vasta sanotaan vaikka neljä vuotta hakevat samaa työpaikka alata jolta tradenomilla on jo 8 vuotta työkokemusta ja ekonomilla vain 4 kumpi tulisi valituksi. Veikkaan haastattelemieni AKATEEMISESTI ERITTÄIN korkeastikoulutettujen mielipiteiden perusteella tradenomia. Tärkeää ei vain ole tutkintonimike vaan kentälät saatu kokemus tietämys kilpailijoista! KUMMAN ITSE PALKKAISITTE JOS ITSE OLISITTE PALKKAAJAN PALLILLA JA TAVOITTEENA TIENATA PALJON RAHAA JA HAUSSA MUKAUTUVAINEN JA JOUSTAVA TYÖNTEKIJÄ EI YRITYSJOHTAJA EIKÄ KOULUTUSTAUSTAAN PERUSTUVAA LOJALITETTIA HUOMIOIDA? KUMPI ON TÄRKEÄMPI KOULUTUS 2 VUOTTA KTM:N HYVÄKSI VAI HYVÄ PERUSTIEDOT ANTAMA KOULUTUS JA 4 VUOTTA TYÖKOKEMUSTA TYÖELÄMÄN SUOMAT KOULUTUKSET TRADENOMIN HYVÄKSI?

    ''Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä''

    Tarkoittaako tämä sitä, että joutuu kumminkin menemään sinne yliopistoon maisterin titteliä hakemaan? Tarkoitus olis sitten joskus hakea se tohtorin titteli, sitten joskus. Riittääkö ylempi amk pätevyydeksi?

    Äänestä

  • mitä hä kirjoitti:

    ''Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä''

    Tarkoittaako tämä sitä, että joutuu kumminkin menemään sinne yliopistoon maisterin titteliä hakemaan? Tarkoitus olis sitten joskus hakea se tohtorin titteli, sitten joskus. Riittääkö ylempi amk pätevyydeksi?

    Sitähän se meinaa. Vain ja ainoastaan yliopiston kautta pääsee tohtoriksi, jos rahkeet riittävät.

    "Riittääkö ylempi amk pätevyydeksi?"

    Et voi olla noin tietämätön?!!

    Äänestä

  • Hyvä kiteytys kirjoitti:

    " Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille."

    Näinhän sen juuri kuuluukin olla ja tämä olisi kaikkien hyvä sisäistää ennen kuin tekee valintansa mitä lähtee opiskelemaan. AMK ei ole se aidan matalampi kohta akateemiseen tutkintoon. Työelämän tasasella taas hyvän inssin ja huonon di:n välinen raja on olematon, mutta kaikkiin paikkoihin inssin papereilla ei yksinkertaisesti pääse vaan pitää olla se diplomi myös alla.

    kirjoittamaani... AMK:sta ei valmistuta suoraan johtajan pallille eikä sille välttämättä koskaan päästä ja tämä olisi tosiaan hyvä kaikkien muistaa. AMK:sta valmistuneella on kuitenkin valmiuden toimia esimiestehtävissä ja keskijohdon tehtävissä jos on tunnollinen ja OIKEASTI kiinnostunut työstään ja pyrkii eteenpäin jatkuvalla kouluttautumisella ja aktiivisella työotteella. Esimiehen tai keskijohdon tasolle pääseminen edellyttää tradenomilta suhteessa pidempää työssäoloaikaa yrityksessä. Uudet tehtävät vaativat aina kaikilta uuden oppimista. Uskon, että tässä taidossa tradenomit eivät eroa yliopistoverrokistaan. On totta, että yliopistosta valmistunut omaksuu uuden tiedon nopeammin. Tradenomilla on kuitenkin puolellaan käytönnön taidot joita yritysjohtajien mukaan yliopisto-opiskelijalta puuttuu. Hyvät työelämäyhteydet, käytännönläheinen ajattelutapa ja yrityksen tuntemus tasoittavat oppimisnopeutta. Näin yrityksellä on valita kahdesta eri tyyppisestä tietotaidosta paremmin kulloistakin tehtävää palveleva osaaminen. Ihmettelen miksi tradenomia aina verrataan maisteriin. Kuten ammattikorkeakoululaista selviää tradenomin tutkinto on yksiselitteisesti alempi korkeakoulututkinto kun KTM taas ylempi korkeakoulututkinto. Olisikin syytät verrata tradenomia ennemmin KTK:n eli lain mukaan saman tasoiseen tutkintoon. Eikö olisi huolestuttavaa jos tradenomi tosiaan voittaisi KTM:n tutkinnon? Silloinhan kenenkään ei kannattaisi opiskella kuin KTK:ksi tai tradenomiksi! Ennen kuin KTM:ksi opiskelevat haukkuvat tradenomitutkintoa heidän kannattaisi miettiä tätä asiaa samoin kuin tradenomien jotka vertaavat itseään KTM:hin! Ja tradenomin tutkintoon johtava ylempi amk -tutkinto on TRADENOMI (YLEMPI AMK) jos joku ei usko niin katso vaikka täältä http://turkuamk.fi/public/default.aspx?nodeid=7629&culture=fi-FI&contentlan=1 tai lue edellinen finlexin pätkä!

    Äänestä

  • Palatakseni ennen... kirjoitti:

    kirjoittamaani... AMK:sta ei valmistuta suoraan johtajan pallille eikä sille välttämättä koskaan päästä ja tämä olisi tosiaan hyvä kaikkien muistaa. AMK:sta valmistuneella on kuitenkin valmiuden toimia esimiestehtävissä ja keskijohdon tehtävissä jos on tunnollinen ja OIKEASTI kiinnostunut työstään ja pyrkii eteenpäin jatkuvalla kouluttautumisella ja aktiivisella työotteella. Esimiehen tai keskijohdon tasolle pääseminen edellyttää tradenomilta suhteessa pidempää työssäoloaikaa yrityksessä. Uudet tehtävät vaativat aina kaikilta uuden oppimista. Uskon, että tässä taidossa tradenomit eivät eroa yliopistoverrokistaan. On totta, että yliopistosta valmistunut omaksuu uuden tiedon nopeammin. Tradenomilla on kuitenkin puolellaan käytönnön taidot joita yritysjohtajien mukaan yliopisto-opiskelijalta puuttuu. Hyvät työelämäyhteydet, käytännönläheinen ajattelutapa ja yrityksen tuntemus tasoittavat oppimisnopeutta. Näin yrityksellä on valita kahdesta eri tyyppisestä tietotaidosta paremmin kulloistakin tehtävää palveleva osaaminen. Ihmettelen miksi tradenomia aina verrataan maisteriin. Kuten ammattikorkeakoululaista selviää tradenomin tutkinto on yksiselitteisesti alempi korkeakoulututkinto kun KTM taas ylempi korkeakoulututkinto. Olisikin syytät verrata tradenomia ennemmin KTK:n eli lain mukaan saman tasoiseen tutkintoon. Eikö olisi huolestuttavaa jos tradenomi tosiaan voittaisi KTM:n tutkinnon? Silloinhan kenenkään ei kannattaisi opiskella kuin KTK:ksi tai tradenomiksi! Ennen kuin KTM:ksi opiskelevat haukkuvat tradenomitutkintoa heidän kannattaisi miettiä tätä asiaa samoin kuin tradenomien jotka vertaavat itseään KTM:hin! Ja tradenomin tutkintoon johtava ylempi amk -tutkinto on TRADENOMI (YLEMPI AMK) jos joku ei usko niin katso vaikka täältä http://turkuamk.fi/public/default.aspx?nodeid=7629&culture=fi-FI&contentlan=1 tai lue edellinen finlexin pätkä!

    Mielenkiintoinen väite: "On totta, että yliopistosta valmistunut omaksuu uuden tiedon nopeammin. "

    Mihinkä perustat väitteesi?

    Äänestä

  • JA EI EN OLE OPISKELIJA kirjoitti:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

    " 18 § (10.6.2005/411)
    Tutkinnot ja niiden perusteet

    Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

    Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä! Tunnustan yliopistojen aseman kun puhutaan korkeimman TIETEELLISEN koulutuksen järjestämisestä mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. Yhtä kaikki amk-tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA. Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille. Jos jollakin on tätä toissitaan eroavaa tehtävää vastaan jotain niin katsokoon peiliin. Amk:ssa opiskelevien tulee hyväksyä, että heidän koulutuksensa on työelämää palvelevaa koulutusta josta valmistutaan johonkin ammattiin/jollekin alalle ja hyvällä tuurilla päästään ylenemään yrityksen keskijohtoon. Akateemisen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut VOI päästä yrityksen ylimpään johtoon asti ja todennäköisesti tulee valituksi vaativiin asiantuntijatehtäviin nopeammin valmistumisensa jälkeen. Tässäkin asiassa tulee muistaa se, että he myös opiskelevat pidempään eli on todennäköistä ja täysin ymmärrettävää, että he kohoavat paremmille oksille nopeammin. Mielenkiintoista olisi tietää miten olisi tilanteessa jossa esim. tradenomi (joka valmistuu 3,5 vuodesa amk:sta) ja on ollut työelämässä esim. 8 vuotta kun ekonomi, joka on pitkittänyt opintojaan ja ollut työelämässä vasta sanotaan vaikka neljä vuotta hakevat samaa työpaikka alata jolta tradenomilla on jo 8 vuotta työkokemusta ja ekonomilla vain 4 kumpi tulisi valituksi. Veikkaan haastattelemieni AKATEEMISESTI ERITTÄIN korkeastikoulutettujen mielipiteiden perusteella tradenomia. Tärkeää ei vain ole tutkintonimike vaan kentälät saatu kokemus tietämys kilpailijoista! KUMMAN ITSE PALKKAISITTE JOS ITSE OLISITTE PALKKAAJAN PALLILLA JA TAVOITTEENA TIENATA PALJON RAHAA JA HAUSSA MUKAUTUVAINEN JA JOUSTAVA TYÖNTEKIJÄ EI YRITYSJOHTAJA EIKÄ KOULUTUSTAUSTAAN PERUSTUVAA LOJALITETTIA HUOMIOIDA? KUMPI ON TÄRKEÄMPI KOULUTUS 2 VUOTTA KTM:N HYVÄKSI VAI HYVÄ PERUSTIEDOT ANTAMA KOULUTUS JA 4 VUOTTA TYÖKOKEMUSTA TYÖELÄMÄN SUOMAT KOULUTUKSET TRADENOMIN HYVÄKSI?

    Suoraan kysymykseen suora vastaus: Palkkaisin kauppatieteiden maisterin.

    Perusteluiksi käyvät monipuolisempi ja parempi kaupallisen alan koulutus ja yritykseni imago.

    Tradenomi-opintoihin hyväksytään käytännössä kuka tahansa toisin kuin kauppatieteelliseen tiedekuntaan. Pelkästään tämä lähtökohtainen tilanne puoltaa valintaani.

    Äänestä

  • JA EI EN OLE OPISKELIJA kirjoitti:

    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030351

    " 18 § (10.6.2005/411)
    Tutkinnot ja niiden perusteet

    Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja. Tutkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään sen nojalla ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

    Ammattikorkeakoulussa suoritettuun tutkintoon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi sekä tutkintonimike ja ammattikorkeakoulututkinnon osalta tarvittaessa lyhenne AMK ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osalta lyhenne ylempi AMK. Tutkinnoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella."

    Ja tämän perusteella amk:n suorittanut VOI opiskella itsensä vaikka tohtoriksi. Tie ei ole suora mutta eihän se ole edes yliopiston käyneillä! Tunnustan yliopistojen aseman kun puhutaan korkeimman TIETEELLISEN koulutuksen järjestämisestä mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon. Nimike tutkinnolle on yllä esitetyssä muodossa joko esim. tradenomi amk tai ylempi amk. Yhtä kaikki amk-tutkinnot ovat KORKEAKOULUTUTKINTOJA. Amk:ssa EI suoriteta tieteellistä korkeakoulututkintoa vaan hankitaan KORKEAKOULUtasoinen AMMATILLINENosaaminen! EI SIIS TIETEELLISTÄ "OSAAMISTA" VAAN AMMATILLINEN OSAAMINEN. Mielestäni tämä on tärkein asia kaikkien muistaa. Yliopistot eivät ole suunnattu työelämää palveleviksi tutkinnoiksi vaan paino on tieteellisen tiedon tuottamisessa ja tieteellisen koulutuksen turvaaminen kun amk:den tulee puolestaan palvella elinkeinoelämää ja tuottaa niiden tarvitsemaa HENKILÖKUNTAA JA OSAAMISTA markkinoille. Jos jollakin on tätä toissitaan eroavaa tehtävää vastaan jotain niin katsokoon peiliin. Amk:ssa opiskelevien tulee hyväksyä, että heidän koulutuksensa on työelämää palvelevaa koulutusta josta valmistutaan johonkin ammattiin/jollekin alalle ja hyvällä tuurilla päästään ylenemään yrityksen keskijohtoon. Akateemisen ylemmän korkeakoulututkinnon yliopistossa suorittanut VOI päästä yrityksen ylimpään johtoon asti ja todennäköisesti tulee valituksi vaativiin asiantuntijatehtäviin nopeammin valmistumisensa jälkeen. Tässäkin asiassa tulee muistaa se, että he myös opiskelevat pidempään eli on todennäköistä ja täysin ymmärrettävää, että he kohoavat paremmille oksille nopeammin. Mielenkiintoista olisi tietää miten olisi tilanteessa jossa esim. tradenomi (joka valmistuu 3,5 vuodesa amk:sta) ja on ollut työelämässä esim. 8 vuotta kun ekonomi, joka on pitkittänyt opintojaan ja ollut työelämässä vasta sanotaan vaikka neljä vuotta hakevat samaa työpaikka alata jolta tradenomilla on jo 8 vuotta työkokemusta ja ekonomilla vain 4 kumpi tulisi valituksi. Veikkaan haastattelemieni AKATEEMISESTI ERITTÄIN korkeastikoulutettujen mielipiteiden perusteella tradenomia. Tärkeää ei vain ole tutkintonimike vaan kentälät saatu kokemus tietämys kilpailijoista! KUMMAN ITSE PALKKAISITTE JOS ITSE OLISITTE PALKKAAJAN PALLILLA JA TAVOITTEENA TIENATA PALJON RAHAA JA HAUSSA MUKAUTUVAINEN JA JOUSTAVA TYÖNTEKIJÄ EI YRITYSJOHTAJA EIKÄ KOULUTUSTAUSTAAN PERUSTUVAA LOJALITETTIA HUOMIOIDA? KUMPI ON TÄRKEÄMPI KOULUTUS 2 VUOTTA KTM:N HYVÄKSI VAI HYVÄ PERUSTIEDOT ANTAMA KOULUTUS JA 4 VUOTTA TYÖKOKEMUSTA TYÖELÄMÄN SUOMAT KOULUTUKSET TRADENOMIN HYVÄKSI?

    Kirjoitit:

    "mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon."

    Voisitko kertoa MISSÄ tuossa siteeraamassasi lainkohdassa noin sanotaan?

    Vastaus: EI MISSÄÄN.

    Siellähän sanotaan (18§), että:

    "Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa AMMATTIkorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja."

    Tuolta osin tilanne ei siis muuttunut millään lailla:

    EDELLEENKIN siis
    # Ylempiä ja alempia korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa.
    # Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain AMMATTIkorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja.

    Jos kerran lakiteksti on sinulle liian vaikeaa, katso kuvasta - Opetushallitus on laittanut nettiin selventävän kuvan juuri sinun kaltaisiasi uuslukutaidottomia varten:
    http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

    Mitä tohtoriksi väittelemiseen amk-pohjalta tulee, niin... höpöhöpö!!! :D Tohtorin (tai lisensiaatin) tutkinto on virallisesti TIETEELLINEN jatkotutkinto - luuletko todella, että TIETEELLISTÄ jatkotutkintoa pääsee suorittamaan AMMATTIkorkeakoulutututkinnolla, ilman TIEDEkorkeakoulussa (yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja vastaavat) suoritettua perustutkintoa? Opetetaanko siellä amissurkeassa ajattelemaan järjellä ollenkaan - vai vain unelmoimaan?
    Jollet usko, niin kokeilepa ensin kirjautua yliopistolle jatko-opiskelijaksi (= opiskelemaan tohtoriksi) amk-pohjalta, ja tule sitten kertomaan mitä vastattiin - jos vielä kehtaat. :)

    Äänestä

  • Heräähän jo! kirjoitti:

    Kirjoitit:

    "mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon."

    Voisitko kertoa MISSÄ tuossa siteeraamassasi lainkohdassa noin sanotaan?

    Vastaus: EI MISSÄÄN.

    Siellähän sanotaan (18§), että:

    "Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa AMMATTIkorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja."

    Tuolta osin tilanne ei siis muuttunut millään lailla:

    EDELLEENKIN siis
    # Ylempiä ja alempia korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa.
    # Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain AMMATTIkorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja.

    Jos kerran lakiteksti on sinulle liian vaikeaa, katso kuvasta - Opetushallitus on laittanut nettiin selventävän kuvan juuri sinun kaltaisiasi uuslukutaidottomia varten:
    http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

    Mitä tohtoriksi väittelemiseen amk-pohjalta tulee, niin... höpöhöpö!!! :D Tohtorin (tai lisensiaatin) tutkinto on virallisesti TIETEELLINEN jatkotutkinto - luuletko todella, että TIETEELLISTÄ jatkotutkintoa pääsee suorittamaan AMMATTIkorkeakoulutututkinnolla, ilman TIEDEkorkeakoulussa (yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja vastaavat) suoritettua perustutkintoa? Opetetaanko siellä amissurkeassa ajattelemaan järjellä ollenkaan - vai vain unelmoimaan?
    Jollet usko, niin kokeilepa ensin kirjautua yliopistolle jatko-opiskelijaksi (= opiskelemaan tohtoriksi) amk-pohjalta, ja tule sitten kertomaan mitä vastattiin - jos vielä kehtaat. :)

    Amkilaiset vertaavat jostain syystä itseään yliopisto-opiskelijoihin ja tutkintojaan yliopistotutkintoihin. Moni on yrittänyt selittää, että kyseessä on kaksi täysin eri asiaa mutta viestit eivät mene perille.

    Kokonaan toinen juttu on se, että mihin kukakin hakeutuu opiskelemaan ja millä perusteella. Mikään opiskelu ei ole turhasta ja kaikkia tarvitaan yhteiskunnassamme. Huvittaa vaan tämä jatkuva kinastelu päivänselvästä asiasta.

    Äänestä

  • Heräähän jo! kirjoitti:

    Kirjoitit:

    "mutta tästä huolimatta amk:ssa annettu opetus johtaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon."

    Voisitko kertoa MISSÄ tuossa siteeraamassasi lainkohdassa noin sanotaan?

    Vastaus: EI MISSÄÄN.

    Siellähän sanotaan (18§), että:

    "Ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa AMMATTIkorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja."

    Tuolta osin tilanne ei siis muuttunut millään lailla:

    EDELLEENKIN siis
    # Ylempiä ja alempia korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistoissa.
    # Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain AMMATTIkorkeakoulututkintoja ja ylempiä AMMATTIkorkeakoulututkintoja.

    Jos kerran lakiteksti on sinulle liian vaikeaa, katso kuvasta - Opetushallitus on laittanut nettiin selventävän kuvan juuri sinun kaltaisiasi uuslukutaidottomia varten:
    http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot

    Mitä tohtoriksi väittelemiseen amk-pohjalta tulee, niin... höpöhöpö!!! :D Tohtorin (tai lisensiaatin) tutkinto on virallisesti TIETEELLINEN jatkotutkinto - luuletko todella, että TIETEELLISTÄ jatkotutkintoa pääsee suorittamaan AMMATTIkorkeakoulutututkinnolla, ilman TIEDEkorkeakoulussa (yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja vastaavat) suoritettua perustutkintoa? Opetetaanko siellä amissurkeassa ajattelemaan järjellä ollenkaan - vai vain unelmoimaan?
    Jollet usko, niin kokeilepa ensin kirjautua yliopistolle jatko-opiskelijaksi (= opiskelemaan tohtoriksi) amk-pohjalta, ja tule sitten kertomaan mitä vastattiin - jos vielä kehtaat. :)

    Sinulle haluaisin sanoa: Haista sinä ylimielinen mulkku pitkä paska .

    En kyllä mitenkään tajua sitä yliopistossa opiskelevien ylemmyyden tunnetta. Itse olen yliopistossa, mutta en silti tunne itseäni paremmaksi tai ylivertaiseksi muihin ihmisiin verrattuna. En tajua, minkä takia muille pitäisi vastailla alentuvaan sävyyn muille ihmisille, vain koska on korkeammin koulutettu tai, minkä takia pitäisi vittuilla ''amissurkeassa'' opiskeleville. Meitä on moneen junaan. Ikävä kyllä monilla ihmisillä on itsetunto ongelmia ja yrittävät kohottaa omaa itsetuntoaan painamalla muita ihmisiä alaspäin.

    Äänestä

  • kuitenkaan kirjoitti:

    Amkilaiset vertaavat jostain syystä itseään yliopisto-opiskelijoihin ja tutkintojaan yliopistotutkintoihin. Moni on yrittänyt selittää, että kyseessä on kaksi täysin eri asiaa mutta viestit eivät mene perille.

    Kokonaan toinen juttu on se, että mihin kukakin hakeutuu opiskelemaan ja millä perusteella. Mikään opiskelu ei ole turhasta ja kaikkia tarvitaan yhteiskunnassamme. Huvittaa vaan tämä jatkuva kinastelu päivänselvästä asiasta.

    Itse olen AMK:ssa ja vertaan itseäni Kauppakorkeakoulussa opiskeleviin. En kylläkään maistereihin vaan kandeihin. Jossakin vaiheessa tässä viestiketjussa on unohdettu se, että perus AMK tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Verrattaessa KTM ja tradenomeja kannattaa muistaa, että puhutaan eri tasoisista tutkinnoista. YAMK tutkinnoja ei kannata tällä hetkellä verrata maistereihin, koska vertailupohjaa on vasta vähän.

    Äänestä

  • Plunkki kirjoitti:

    Itse olen AMK:ssa ja vertaan itseäni Kauppakorkeakoulussa opiskeleviin. En kylläkään maistereihin vaan kandeihin. Jossakin vaiheessa tässä viestiketjussa on unohdettu se, että perus AMK tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Verrattaessa KTM ja tradenomeja kannattaa muistaa, että puhutaan eri tasoisista tutkinnoista. YAMK tutkinnoja ei kannata tällä hetkellä verrata maistereihin, koska vertailupohjaa on vasta vähän.

    "Jossakin vaiheessa tässä viestiketjussa on unohdettu se, että perus AMK tutkinto on alempi korkeakoulututkinto."

    Ei se ole unohtunut - se vain ei ole totta.

    AMK-tutkinto EI ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Katso aiemmin linkitetystä laista tai niin ikään edellä linkitetystä OPH:n kaaviosta. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistossa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

    Äänestä

  • Yliopistossa... kirjoitti:

    Sinulle haluaisin sanoa: Haista sinä ylimielinen mulkku pitkä paska .

    En kyllä mitenkään tajua sitä yliopistossa opiskelevien ylemmyyden tunnetta. Itse olen yliopistossa, mutta en silti tunne itseäni paremmaksi tai ylivertaiseksi muihin ihmisiin verrattuna. En tajua, minkä takia muille pitäisi vastailla alentuvaan sävyyn muille ihmisille, vain koska on korkeammin koulutettu tai, minkä takia pitäisi vittuilla ''amissurkeassa'' opiskeleville. Meitä on moneen junaan. Ikävä kyllä monilla ihmisillä on itsetunto ongelmia ja yrittävät kohottaa omaa itsetuntoaan painamalla muita ihmisiä alaspäin.

    Haistattelet täällä, vaikka sanot, että et ymmärrä ihmisiä, jotka vastaavat toisille alentuvaan sävyyn.

    AMK-tutkinto ei ole alempi eikä ylempi korkeakoulututkinto VAAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Millaisesta rautalangasta tuo itsestäänselvyys pitää oikein vääntää?

    Se on ihan hyvä tutkinto niihin tehtäviin, joissa se vaaditaan mutta on naurettavaa rinnastaa liiketaloutta amkissa opiskeleva kauppakorkeakouluopiskelijaan. Miksi haluat pettää itseäsi?

    Äänestä

  • Kaksi eri asiaa kirjoitti:

    Haistattelet täällä, vaikka sanot, että et ymmärrä ihmisiä, jotka vastaavat toisille alentuvaan sävyyn.

    AMK-tutkinto ei ole alempi eikä ylempi korkeakoulututkinto VAAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Millaisesta rautalangasta tuo itsestäänselvyys pitää oikein vääntää?

    Se on ihan hyvä tutkinto niihin tehtäviin, joissa se vaaditaan mutta on naurettavaa rinnastaa liiketaloutta amkissa opiskeleva kauppakorkeakouluopiskelijaan. Miksi haluat pettää itseäsi?

    ''Haistattelet täällä, vaikka sanot, että et ymmärrä ihmisiä, jotka vastaavat toisille alentuvaan sävyyn.''

    Missasit pointtini. Tottakai voi haistatella kusipäille ihmisille, mutta syynä ei saisi olla vain ja ainoastaan se, että on korkeammin koulutettu.

    ''AMK-tutkinto ei ole alempi eikä ylempi korkeakoulututkinto VAAN AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO. Millaisesta rautalangasta tuo itsestäänselvyys pitää oikein vääntää?

    Se on ihan hyvä tutkinto niihin tehtäviin, joissa se vaaditaan mutta on naurettavaa rinnastaa liiketaloutta amkissa opiskeleva kauppakorkeakouluopiskelijaan. Miksi haluat pettää itseäsi?''

    Joo oma postaus meni aivan ohi aiheesta. Sinänsä ihan hauskaa, koska en edes kertonut omaa mielipidettäni asiasta, vaan eräästä vastailijasta.

    ''naurettavaa rinnastaa liiketaloutta amkissa opiskeleva kauppakorkeakouluopiskelijaan''

    Höpöhöpö ihan samaa sontaa siellä opiskellaan. Ainoastaan yliopistot ovat oikeita korkeakouluja. Taidat olla tässä asiassa samaa mieltä kanssani ja huomaan kuinka se vanne otsallasi kiristyy. ''Miksi haluat pettää itseäsi?'' Tämä kysymys taitaa olla sinulle aika henkilökohtainen

    Äänestä

  • kuitenkaan kirjoitti:

    Amkilaiset vertaavat jostain syystä itseään yliopisto-opiskelijoihin ja tutkintojaan yliopistotutkintoihin. Moni on yrittänyt selittää, että kyseessä on kaksi täysin eri asiaa mutta viestit eivät mene perille.

    Kokonaan toinen juttu on se, että mihin kukakin hakeutuu opiskelemaan ja millä perusteella. Mikään opiskelu ei ole turhasta ja kaikkia tarvitaan yhteiskunnassamme. Huvittaa vaan tämä jatkuva kinastelu päivänselvästä asiasta.

    KORKEAKOULUTUTUKINTOA! Suuri osa TIEDEkorkeakoulussa opiskelevista ei vain suostu tätä tosiasiaa hyväksymään. Eivät vaikka se tässäkin viestiketjussa on todettu todeksi ja suoraan laista oikeaksi osoitettu! Tiedekorkeakouluissa opiskelevien itsetunto ei kestä sitä, että kaikki korkeakoulutus ei ole tieteellistä vaan Suomessa on käytössä nk. duaalimalli! Ammattikorkeassa opiskellaan AMMATILINEN K-O-R-K-E-A-KO-U-L-U-T-U-T-K-I-N-T-O! Yhtä kaikki suomessa on neljä mahdollista korkeakoulututkintoa (jos yliopistoissa suoritettavat jatkotutkinnot jätetään huomiotta) 1. alempi korkeakoulututkinto 2. ylempi korkeakoulututkinto 3. ammattikorkeakoulututkinto tai 4. ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Tänä päivänä tradenomiksi kouluttautuneen on mahdollista suorittaa tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Tradenomin täytyy hakea ja päästä ensin suorittamaan ylempi korkeakoulututkinto eli KTM:n tutkinto ja vasta sen jälkeen yliopistojen jatkotutkintojen suoritus on mahdollista. KTM tutkintoa suorittaessaan tradenomin on yliopiston vaatimuksesta suoritettava ns. lisäopintoina maks. 60 op. saavuttaakseen TIETEELLISESTI riittävät valmiudet KTM:n tutkinnon suorittamiseen. Lisäopintojen määrä riippuu paljon yliopistosta ja esim. tradenomitutkinnon sisällöstä tai siis mihin tradenomi on opinnoissaan suuntautunut (taloushallinto, juridiikka, markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta jne.). Haku KTM:n tutkintoon tapahtuu yliopiston erillisvalinnalla. Esim. Tukk:ssa vaatimuksena on lisäksi se että, tradenomin tutkinnon tulee olla suoritettu liiketalouden koulutusohjelmassa eli esim. myyntityön ko. Turun amk:ssa suoritettuna ei kelpaa!

    Kuten aiemmin tässä viestiketjussa joku on todennut, tulisi keskittyä opintopisteissä saman tai lähes saman laajuisten tutkintojen vertaamiseen eikä verrata esim. tradenomia KTM:iin. Vertailussa tulisi myös muistaa eri tyyppisten korkeakoulujen toisistaan poikkeavat tehtävät korkeakoulukentällä. Kauppakorkeakouluille ja kauppatieteellistä koulutusta tarjoaville yliopistoille tulee antaa niiden ansaitsema arvostus ja tunnustus TIETEELLISESTÄ korkeakouluopetuksesta ja vastaavasti amk:lle tulee osoittaa (myös yliopistojen tasolta) arvostusta niiden tarjoamasta AMMATILLISESTA korkea-asteen koulutuksesta.

    Lopuksi kiitos niille harvoille jotka ymmärtävät amk:ssa suoritettujen tutkintojen aseman nykymaailmassa ja tunnustavat niille kuuluvan statuksen käytännönläheisinä AMMATILLISINA korkeakoulututkintoina! Arvostuksen osoitus ei vähennä yliopistojen koulutuksen arvostusta vaan osoittaa yhteistyökykyä ja halua eri tasoisten ja eri tyyppisten korkeakoulujen ja niiden opiskelijoiden välillä! Eikö juuri YHTEISTYÖTÄ tänä päivänä työelämässä vaadita? Entä miten luulevat tiedekorkeakouluissa opiskelevat tulevat johtajat, esimiehet ja asiantuntijat voivansa työskennellä tradenomien kanssa kun opiskeluaikanakin halveksunta on noin voimakasta? Miten paljon faktaan perustuvaa tietoa suurimmalla osalla tiedekorkeakouluissa opiskelevista on ammattikorkeakouluopinnoista, niiden haastavuudesta tai todellisesta sisällöstä? Nimittäin kaikkea mitä kursseilla käsitellään ei välttämättä mainita opetussuunnitelmassa!

    Äänestä

  • Mistä näitä sikiää? kirjoitti:

    "Jossakin vaiheessa tässä viestiketjussa on unohdettu se, että perus AMK tutkinto on alempi korkeakoulututkinto."

    Ei se ole unohtunut - se vain ei ole totta.

    AMK-tutkinto EI ole alempi korkeakoulututkinto vaan ammattikorkeakoulututkinto. Katso aiemmin linkitetystä laista tai niin ikään edellä linkitetystä OPH:n kaaviosta. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja voi suorittaa vain yliopistossa. Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa vain ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja.

    Hän, joka sanoi ettei sitä lukisi laissa, valehtelee ihan täysin. Se lukee siellä, vieläpä samassa momentissa. Heti seuraava virke!

    18§ ensimmäinen momentti.
    "... Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."

    Kyseinen kuva on selvästi vanhentunut. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan molemmissa. Itse suoritan tällä hetkellä alempaa AMKissa.

    Äänestä

Menkää nyt pennut hiukan itseenne. Siinä vaiheessa kun akateeminen kusipäisyys, joka iskee yllättävän moneen, väistyy elämän todellisten realiteettien edestä niin tämänkaltaiset keskustelut menettävät merkityksensä.

Äänestä
  • Tätä samaa jankutusta on kuultu jo kymmen vuotta, että kumpi on parempi yliopisto vai AMK ja onko AMK amis vai ei. Silloin kun itse opiskelin oli vielä käsite Teknillinen Korkeakoulu ja sieltä valmistui dippainssejä joilla oli korkeakoulututkinto. Eka kädenvääntö oli siitä saako AMK tutkintoa sanoa korkeakoulututkinnoksi. Sitten oli vääntöä siitä onko DI ja AMKI samalla viivalla töitä hakiessa.

    Käytännössä on yks hailee saako sanoa onko AMK tutkinto korkeakoulututkinto vai ei, koska ei kukaan täysjärkinen voi rinnastaa AMK-tutkintoa nykyiseen yliopistotutkintoon. Tosin korkeakoulutkin halusivat nimeen hieman hajurakoa ja vetäytyivät yliopisto nimikkeen taakse Otaniemeä lukuunottamatta, jolla on oli perinteikäs nimi TKK.

    Työelämässä inssit ja DI:t saattavat kilpailla joissain tapauksissa samoista paikoista, mutta työhönottaja viimekädessä ratkaisee. Mielestäni tämä kolme koulutusluokkaa DI, AMK ja AMIS ovat ihan hyviä, koska DI harvoin on kiinnostunut kenttä- ja työnjohtohommista ja AMIS tekee mieluummin sen lopullisen työn ilman paperisotaa, kunhan joku sitä työtä hieman valvoo ja vastaa työstä. Kaikki eivät voi olla johtavassa asemassa olevia vaan sitä väliporrastakin tarvitaan.

    Äänestä

  • AMK inssi kirjoitti:

    Tätä samaa jankutusta on kuultu jo kymmen vuotta, että kumpi on parempi yliopisto vai AMK ja onko AMK amis vai ei. Silloin kun itse opiskelin oli vielä käsite Teknillinen Korkeakoulu ja sieltä valmistui dippainssejä joilla oli korkeakoulututkinto. Eka kädenvääntö oli siitä saako AMK tutkintoa sanoa korkeakoulututkinnoksi. Sitten oli vääntöä siitä onko DI ja AMKI samalla viivalla töitä hakiessa.

    Käytännössä on yks hailee saako sanoa onko AMK tutkinto korkeakoulututkinto vai ei, koska ei kukaan täysjärkinen voi rinnastaa AMK-tutkintoa nykyiseen yliopistotutkintoon. Tosin korkeakoulutkin halusivat nimeen hieman hajurakoa ja vetäytyivät yliopisto nimikkeen taakse Otaniemeä lukuunottamatta, jolla on oli perinteikäs nimi TKK.

    Työelämässä inssit ja DI:t saattavat kilpailla joissain tapauksissa samoista paikoista, mutta työhönottaja viimekädessä ratkaisee. Mielestäni tämä kolme koulutusluokkaa DI, AMK ja AMIS ovat ihan hyviä, koska DI harvoin on kiinnostunut kenttä- ja työnjohtohommista ja AMIS tekee mieluummin sen lopullisen työn ilman paperisotaa, kunhan joku sitä työtä hieman valvoo ja vastaa työstä. Kaikki eivät voi olla johtavassa asemassa olevia vaan sitä väliporrastakin tarvitaan.

    Itse lähdin opiskelemaan AMK inssikksi koska ALA OLI KIINNOSTAVA! Olisin voinut valita yliopistonkin, mutta alaa jota opiskelen, ei ole yliopistossa, tai lähin olisi kai kemisti tai kemiantekn. DI, mutta laboratoriotekniikan tutkinto AMK:ssa on monipuolihen ja juuri sellainen mitä olen aina halunnut,paljon teoriaa, mutta paljon myös käytäntöä.

    Minä en edes halua miksikään johtajaksi tms., palkka ei ole pääasia, tai korkea asema, vaan pääasia on se että nautin työstäni ja ilo että siitä maksetaan vielä palkkaakin:D

    Työharjoittelun kautta pääsen tod. näk. juuri sinne minne haluankin, ja päätin, kunhan on tehnyt vaikka muutaman vuoden töitä, niin jos kiinnostaa, voi sitä taas lukea ja sivistää itseään vaikka sitten siellä yliopistossa ja lukea DI:ksi j a tohtoriksi.
    EI suinkaan minkään palkan tai "arvostetun" aseman vuoksi, vaan siksi että pääsen käsiksi mielenkiintoiseen aiheeseen ja yliopisto-opiskelijana minulla on pääsy sellaisiin tietoihin ja paikkoihin mihin ei ilman opiskelu-oikeutta pääse...

    Eli tiedonnälkä ja rakkaus tieteisiin ja mielenkiinto kaikkea kohtaan saa minut opiskelemaan, ei "asema", "arvostus" ja varsinkaan PALKKA. Toivottavasti tämä meni perille näille kinaajille, tärkeää ei ole se MITÄ ja MISSÄ opiskelee, vaan se ETTÄ OPISKELEE!

    Äänestä

ohitse ensimmäisen viestin, mutta kuitenkin laitampa nyt itsekin jotain tähän. Opiskelin itse amk:ssa tekniikan alalla todella kuivaa alaa, joka ei ollut alun pitäenkään mikään kutsumus ala, mutta kunhan nyt roikuin ja hain sitä omaa alaa ja sitten parin "intessiivisen" opiskeli vuoden jälkeen nyt sitten uskoakseni löysin oman alan yliopiston puolelta eli insinööriopintoja joka tapauksessa edelleen. Syitä on lukemattomia miksi vaihdoin yo:lle ja enkä ole katunut hetkeäkään. Varmaan se päällisenä oli, että ei vaan saanut tarpeeksi irti amk:n puolelta ja haastetta halusin enemmän ja nyt sain ja motivaatio on kohdillaan. On todella turhauttavaa opiskella sellaista alaa joka ei kiinnosta yhtään tai oikessa paikassa.

Erona voisin sanoa vaikka kuinka paljon, mutta tähän asti suurin ero lienee juuri se itse ydin eli opetus ja järjestelmällisyys. Homma vain toimii,kaikki turha on jätetty pois ja keskitytään olennaiseen mitä taas amk:ssa ei todellakaan harrastettu,ei sinne päinkään. Jos vertaan oman kokemuksen mukaan niin voisin nostaa kandin jopa paremmaksi vaihtoehdoksi kuin amk:inssin opinnot. Joo ja toi työkokemus voidaan jättää ihan suoraan laskuista pois, mitä amk:n puolella nyt on enemmän, mutta se enempi säännöllinen on sen mitä 2 kk.....jotain ja tähtää käytännöllisyyteen..hmm.

Kaikki opetus on joka tapauksessa tärkeää ja eikä mene hukkaan. Joten en todellaakaan häpeä että olen opiskellut amk:ssa, päinvastoin nyt tiedän mitä on sekin laitos ja tulipahan jotain oppia siltäkin alalta mitä opin,eikä siellä nyt kaikki kurssit todellaakaan mitään puuta heinää ole, että ei amk mikään turha paikka ole kuiteskaan. Kokonaisuus mättää todella pahasti vaan ja yleinen opetussuunnitelma amk inssin opinnoissa ei oikein natsaa, turhaa opiskelua varmaan jotain 100 op,enkä valehtele yhtään. Panostaisivat senkin siihen KÄYTÄNNÖLLISYYTEEN mitä niin mainostavat niin,on sitten edes jossain hyvä.

Kandin opinnoissa tuo työkokemus taitaa olla vaadittavat säälittävät 2 op tai jotain vastaavaa eli ei juurikaan yhtään mitään, mutta ei kait kukaan nyt mene kesätöihin vaan tuon 2 op takia heh, ja sitten lopettaa. Juu mut pointtina se, että mikäli mahdollista niin suosin suoraan vaihtoehtoa yliopistolle ja panostaa niihin kesätöihin kunnolla niin hyvä tulee.

Äänestä

missä opiskelee, jos on oman alansa löytänyt. Se on pääasia. Itse olen amk:ssa, koska opiskelen alaa, johon haluan. Jos se olisi ollut yliopistossa tai ammattikoulussa, olisin silti hakeutunut koulutukseen. se, minkä tasoisen koulutuksen on käynyt tai mikä titteli tulevaisuudessa työelämässä on, ei varmaankaan suurimmalle osalle ole elämän tärkein asia. Joillekin toki saattaa olla.

Äänestä
  • Oivoivoioivoi teitä. Sillä ei nyt ole paskaakaan väliä oletko KTM,DI,insinööri (amk) vai tradenomi. Jos osaat tehdä työsi hyvin ja todella tuotat yritykselle voittoa/tuottoa on se aivan sama mikä olet koulutukseltasi. Niin monet kerrat on nähty tilanne jossa insinööri (amk) on huomattavasti pätevämpi työtehtävissään kuin DI, johtuen ko. työntekijän itsenäisestä opiskelusta,motivaatiosta ja halusta kehittää itseään jatkuvasti. Se on asia joka ratkaisee. Vaikka olet kuinka korkealle kouluttautunut mutta jämähdät paikallesi, varmasti alempi koulutettu kirii ohitse innokkuudella, itsensä kehittämisellä ja motivaatiolla. Tosin on myönnettävä että yliopisto-koulutus on antaa huomattavasti laajemman teoreettisen pohjan kuin amk-koulutus sekä kurssien vaativuus on ihan eri luokkaa. Mutta työkokemusta ja henk.koht ominaisuuksia ei korvaa mikään teoreettinen pohja. Joten opiskelkaa, kehittäkää itseänne ja olkaa korvaamattomia yritykselle.

    Äänestä

  • niinpä se on kirjoitti:

    Oivoivoioivoi teitä. Sillä ei nyt ole paskaakaan väliä oletko KTM,DI,insinööri (amk) vai tradenomi. Jos osaat tehdä työsi hyvin ja todella tuotat yritykselle voittoa/tuottoa on se aivan sama mikä olet koulutukseltasi. Niin monet kerrat on nähty tilanne jossa insinööri (amk) on huomattavasti pätevämpi työtehtävissään kuin DI, johtuen ko. työntekijän itsenäisestä opiskelusta,motivaatiosta ja halusta kehittää itseään jatkuvasti. Se on asia joka ratkaisee. Vaikka olet kuinka korkealle kouluttautunut mutta jämähdät paikallesi, varmasti alempi koulutettu kirii ohitse innokkuudella, itsensä kehittämisellä ja motivaatiolla. Tosin on myönnettävä että yliopisto-koulutus on antaa huomattavasti laajemman teoreettisen pohjan kuin amk-koulutus sekä kurssien vaativuus on ihan eri luokkaa. Mutta työkokemusta ja henk.koht ominaisuuksia ei korvaa mikään teoreettinen pohja. Joten opiskelkaa, kehittäkää itseänne ja olkaa korvaamattomia yritykselle.

    mutta henkilöstä on kiinni hyödyntääkö hän sitä. Yliopistonkin voi läpäistä ilman, että kovin paljoa jää käteen. Jutuista päätellen myös amk:ssa on porukkaa, joita opiskelu ei varsinaisesti kiinnosta, kunhan jotenkin läpäisee. Viimeistään syventävien aineiden kohdalla pitäisi tajuta se omatoiminen opiskelu, mutta jos aihe ei yhtään kiinnosta niin ala on pakostakin väärä. Silloin ei kannata ryhtyä insinööritieteisiin.

    Äänestä

  • niinpä se on kirjoitti:

    Oivoivoioivoi teitä. Sillä ei nyt ole paskaakaan väliä oletko KTM,DI,insinööri (amk) vai tradenomi. Jos osaat tehdä työsi hyvin ja todella tuotat yritykselle voittoa/tuottoa on se aivan sama mikä olet koulutukseltasi. Niin monet kerrat on nähty tilanne jossa insinööri (amk) on huomattavasti pätevämpi työtehtävissään kuin DI, johtuen ko. työntekijän itsenäisestä opiskelusta,motivaatiosta ja halusta kehittää itseään jatkuvasti. Se on asia joka ratkaisee. Vaikka olet kuinka korkealle kouluttautunut mutta jämähdät paikallesi, varmasti alempi koulutettu kirii ohitse innokkuudella, itsensä kehittämisellä ja motivaatiolla. Tosin on myönnettävä että yliopisto-koulutus on antaa huomattavasti laajemman teoreettisen pohjan kuin amk-koulutus sekä kurssien vaativuus on ihan eri luokkaa. Mutta työkokemusta ja henk.koht ominaisuuksia ei korvaa mikään teoreettinen pohja. Joten opiskelkaa, kehittäkää itseänne ja olkaa korvaamattomia yritykselle.

    JÄRKEVÄ kommentti!

    Äänestä

  • niinpä se on kirjoitti:

    Oivoivoioivoi teitä. Sillä ei nyt ole paskaakaan väliä oletko KTM,DI,insinööri (amk) vai tradenomi. Jos osaat tehdä työsi hyvin ja todella tuotat yritykselle voittoa/tuottoa on se aivan sama mikä olet koulutukseltasi. Niin monet kerrat on nähty tilanne jossa insinööri (amk) on huomattavasti pätevämpi työtehtävissään kuin DI, johtuen ko. työntekijän itsenäisestä opiskelusta,motivaatiosta ja halusta kehittää itseään jatkuvasti. Se on asia joka ratkaisee. Vaikka olet kuinka korkealle kouluttautunut mutta jämähdät paikallesi, varmasti alempi koulutettu kirii ohitse innokkuudella, itsensä kehittämisellä ja motivaatiolla. Tosin on myönnettävä että yliopisto-koulutus on antaa huomattavasti laajemman teoreettisen pohjan kuin amk-koulutus sekä kurssien vaativuus on ihan eri luokkaa. Mutta työkokemusta ja henk.koht ominaisuuksia ei korvaa mikään teoreettinen pohja. Joten opiskelkaa, kehittäkää itseänne ja olkaa korvaamattomia yritykselle.

    "Niin monet kerrat on nähty tilanne jossa insinööri (amk) on huomattavasti pätevämpi työtehtävissään kuin DI, johtuen ko. työntekijän itsenäisestä opiskelusta,motivaatiosta ja halusta kehittää itseään jatkuvasti."

    Niin monet kerrat on nähty tilanne, jossa insinööri (amk) on päätynyt sorvin ääreen, missä ammattikoulun käyneet työtoverit ovat osoittautuneet huomattavasti pätevämmämmiksi johtuen heidän OIKEASTI käytännön taidot antavasta koulutuksestaan, motivaatiostaan, realismistaan, rehellistä työtä karttamattomasta asenteestaan, motivaatiostaan ja halustaan kehittää itseään jatkuvasti.

    Niin monet kerrat on nähty tilanne, jossa insinööri (amk) on päässyt ryhmätöissä siivellä ja tenteissä rimaa hipoen amk:sta läpi, ja täysin taidottomana päätynyt suorittavan tason tehtäviin, joita ei niitäkään ole viitsinyt hoitaa kunnolla odotellessaan suuren valkoisen johtajan paikkaa. Insinööri (amk) ei viitsi hoitaa halpa-arvoisemmiksi katsomiaan työtehtäviä, koska hänellä on vanhojen kunnon opistoinssien aikanaan herättämän arvostuksen jäljiltä epärealistisia unelmia siitä miten insinööri (amk) muka automaattisesti saisi johtajan paikan ja pääsisi herrahissiin. Niin monet kerrat on nähty, että insinööri (amk) on sitten saanut potkut ("saneerattu") sorvin äärestäkin, syrjäytynyt, katkeroitunut, alkoholisoitunut ja päätynyt joko sillan alle tai työttömien pajalle virkkaamaan pannulappuja.

    Niin monet kerrat on nähty, miten tradenomi on päätynyt Siwan kassalle, missä merkonomit ovat oikeasti käytännönläheisen koulutuksensa, paremman asenteensa, työhön paneutumisensa ja motivaationsa johdosta edenneet tradenomin esimiehiksi.

    Niin monet kerrat on nähty, miten tradenomit ovat päätyneet suoraan kortistoon ja merkonomit vieneet työpaikat heidän nenänsä edestä, johtuen siitä, että työnantajat eivät kaipaa nokka pystyssä kulkevia, johtajanpaikasta unelmoivia ja oikeita töitä väheksyviä muka-korkeakoulutettuja tradenomeja suurine kuvitelmineen vaan haluavat töille TEKIJÖITÄ.

    Kysymys: mikä vika on kaikissa edellä esitetyissä väitteissä - sinulta siteeramassani yhdessä ja neljässä omassani?
    Vastaus: Ne ovat perustelemattomia. "Niin monet kerrat jne." ei perustele eikä todista yhtään mitään. Se on vain koominen yritys luoda vakuuttavuutta täysin hatusta tempaistuille väitteille. Sinun tapauksessasi komiikka oli ilmeisesti tahatonta, minun väitteissäni taas ironiaa, tahallista piruilua, jonka tarkoitus oli osoittaa "niin monien kertojen" onttous yritettäessä perustella urbaaneja legendoja tai silkkaa MuTuilua.

    Tarkoitatko "niin monilla kerroilla" yhtä tai kahta MAHDOLLISESTI tosielämässä kohtaamaasi tapausta, niitä monia kertoja jolloin amk:n tupakkapaikalla on pönkitetty omaa egoa kertomalla tuollaisia urbaanitarinoita vai niitä monia kertoja joina amk-opettajasi ovat moisia satuja kertoneet, ilman lähdettä tietysti hekin...
    Olisiko sinulla mainita jotakin omaa MuTuiluasi tai amk-opettajiesi propagandapuheita luotettavampaa lähdettä? Vaikkapa jotakin tilastoa, josta kävisi ilmi, että insinöörit (amk) todella kirivät työelämässä D-insinöörien ohi niin usein, että yleistäminen olisi edes jossain määrin totuudenmukaista?
    Lähtökohdaksi vähän faktaa:
    Diplomi-insinöörien keskipalkka oli 4 500 e/kk (mediaani 4100) jo vuonna 2007. Vuonna 2008 D-insinöörien keskipalkka oli 4800 e/kk , kun taas insinöörien keskipalkka oli 3700 e/kk (mediaani 3400).
    Ekonomien (KTM, TTM) keskipalkka oli 5000 e/kk (vuonna 2007), tradenomien 2900 e/kk (vuonna 2008). [Tradenomien palkkatiedot perustuvat Tradenomiliitto TRAL:n jäsenkyselyyn, eikä niissä ole huomioitu esim. sitä, että mainituista ryhmistä tradenomeilla on kaikkein suurin työttömyysaste. Keskipalkka on laskettu niiden perusteella, jotka 1) ovat saaneet töitä, 2) ovat TRAL:n jäseniä ja 3) ovat halunneet ilmoittaa palkkansa kyselyssä.]

    Noista keskipalkoista (ja erityisesti mediaaneista) huomannet, että mikään tavanomainen ja yleistettävä kuvaamasi tilanne, jossa insinööri muka kirisi työelämässä ohi D-insinööristä (tai tradenomi KTM:sta), ei todellakaan ole.

    Siinä olet oikeassa, että itsensä kehittämisellä ja uutta oppimalla sitä edetään. Sen sijaan tunnut varsin koomisesti kuvittelevan tiedonhankintavalmiuksien ja oppimiskyvyn olevan amk-väen omin laji, jota yo-väki ei hallitse...


    Lähteet:

    D-insinöörien keskipallka:
    Taloussanomat 21.1.2009
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/01/21/diplomi-insinoori-tienaa-4-772-euroa/20091736/139
    Tekniikka & Talous 14.2.2008
    http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article59862.ece

    Insinöörien keskipalkka: Tekniikka & Talous 18.12.2008
    http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article199214.ece

    Ekonomien keskipalkka: Taloussanomat 23.1.2008
    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/01/23/ekonomi-tienaa-jo-liki-5000-euroa/20082197/12

    Tradenomien keskipalkka: Taloussanomat 4.2.2009
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/02/04/tradenomi-tienaa-lahes-kolme-tonnia/20093129/139
    (Per. TRAL:n jäsenkyselyyn)

    Äänestä

  • ..."ne monet kerrat". kirjoitti:

    "Niin monet kerrat on nähty tilanne jossa insinööri (amk) on huomattavasti pätevämpi työtehtävissään kuin DI, johtuen ko. työntekijän itsenäisestä opiskelusta,motivaatiosta ja halusta kehittää itseään jatkuvasti."

    Niin monet kerrat on nähty tilanne, jossa insinööri (amk) on päätynyt sorvin ääreen, missä ammattikoulun käyneet työtoverit ovat osoittautuneet huomattavasti pätevämmämmiksi johtuen heidän OIKEASTI käytännön taidot antavasta koulutuksestaan, motivaatiostaan, realismistaan, rehellistä työtä karttamattomasta asenteestaan, motivaatiostaan ja halustaan kehittää itseään jatkuvasti.

    Niin monet kerrat on nähty tilanne, jossa insinööri (amk) on päässyt ryhmätöissä siivellä ja tenteissä rimaa hipoen amk:sta läpi, ja täysin taidottomana päätynyt suorittavan tason tehtäviin, joita ei niitäkään ole viitsinyt hoitaa kunnolla odotellessaan suuren valkoisen johtajan paikkaa. Insinööri (amk) ei viitsi hoitaa halpa-arvoisemmiksi katsomiaan työtehtäviä, koska hänellä on vanhojen kunnon opistoinssien aikanaan herättämän arvostuksen jäljiltä epärealistisia unelmia siitä miten insinööri (amk) muka automaattisesti saisi johtajan paikan ja pääsisi herrahissiin. Niin monet kerrat on nähty, että insinööri (amk) on sitten saanut potkut ("saneerattu") sorvin äärestäkin, syrjäytynyt, katkeroitunut, alkoholisoitunut ja päätynyt joko sillan alle tai työttömien pajalle virkkaamaan pannulappuja.

    Niin monet kerrat on nähty, miten tradenomi on päätynyt Siwan kassalle, missä merkonomit ovat oikeasti käytännönläheisen koulutuksensa, paremman asenteensa, työhön paneutumisensa ja motivaationsa johdosta edenneet tradenomin esimiehiksi.

    Niin monet kerrat on nähty, miten tradenomit ovat päätyneet suoraan kortistoon ja merkonomit vieneet työpaikat heidän nenänsä edestä, johtuen siitä, että työnantajat eivät kaipaa nokka pystyssä kulkevia, johtajanpaikasta unelmoivia ja oikeita töitä väheksyviä muka-korkeakoulutettuja tradenomeja suurine kuvitelmineen vaan haluavat töille TEKIJÖITÄ.

    Kysymys: mikä vika on kaikissa edellä esitetyissä väitteissä - sinulta siteeramassani yhdessä ja neljässä omassani?
    Vastaus: Ne ovat perustelemattomia. "Niin monet kerrat jne." ei perustele eikä todista yhtään mitään. Se on vain koominen yritys luoda vakuuttavuutta täysin hatusta tempaistuille väitteille. Sinun tapauksessasi komiikka oli ilmeisesti tahatonta, minun väitteissäni taas ironiaa, tahallista piruilua, jonka tarkoitus oli osoittaa "niin monien kertojen" onttous yritettäessä perustella urbaaneja legendoja tai silkkaa MuTuilua.

    Tarkoitatko "niin monilla kerroilla" yhtä tai kahta MAHDOLLISESTI tosielämässä kohtaamaasi tapausta, niitä monia kertoja jolloin amk:n tupakkapaikalla on pönkitetty omaa egoa kertomalla tuollaisia urbaanitarinoita vai niitä monia kertoja joina amk-opettajasi ovat moisia satuja kertoneet, ilman lähdettä tietysti hekin...
    Olisiko sinulla mainita jotakin omaa MuTuiluasi tai amk-opettajiesi propagandapuheita luotettavampaa lähdettä? Vaikkapa jotakin tilastoa, josta kävisi ilmi, että insinöörit (amk) todella kirivät työelämässä D-insinöörien ohi niin usein, että yleistäminen olisi edes jossain määrin totuudenmukaista?
    Lähtökohdaksi vähän faktaa:
    Diplomi-insinöörien keskipalkka oli 4 500 e/kk (mediaani 4100) jo vuonna 2007. Vuonna 2008 D-insinöörien keskipalkka oli 4800 e/kk , kun taas insinöörien keskipalkka oli 3700 e/kk (mediaani 3400).
    Ekonomien (KTM, TTM) keskipalkka oli 5000 e/kk (vuonna 2007), tradenomien 2900 e/kk (vuonna 2008). [Tradenomien palkkatiedot perustuvat Tradenomiliitto TRAL:n jäsenkyselyyn, eikä niissä ole huomioitu esim. sitä, että mainituista ryhmistä tradenomeilla on kaikkein suurin työttömyysaste. Keskipalkka on laskettu niiden perusteella, jotka 1) ovat saaneet töitä, 2) ovat TRAL:n jäseniä ja 3) ovat halunneet ilmoittaa palkkansa kyselyssä.]

    Noista keskipalkoista (ja erityisesti mediaaneista) huomannet, että mikään tavanomainen ja yleistettävä kuvaamasi tilanne, jossa insinööri muka kirisi työelämässä ohi D-insinööristä (tai tradenomi KTM:sta), ei todellakaan ole.

    Siinä olet oikeassa, että itsensä kehittämisellä ja uutta oppimalla sitä edetään. Sen sijaan tunnut varsin koomisesti kuvittelevan tiedonhankintavalmiuksien ja oppimiskyvyn olevan amk-väen omin laji, jota yo-väki ei hallitse...


    Lähteet:

    D-insinöörien keskipallka:
    Taloussanomat 21.1.2009
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/01/21/diplomi-insinoori-tienaa-4-772-euroa/20091736/139
    Tekniikka & Talous 14.2.2008
    http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article59862.ece

    Insinöörien keskipalkka: Tekniikka & Talous 18.12.2008
    http://www.tekniikkatalous.fi/tyo/article199214.ece

    Ekonomien keskipalkka: Taloussanomat 23.1.2008
    http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/01/23/ekonomi-tienaa-jo-liki-5000-euroa/20082197/12

    Tradenomien keskipalkka: Taloussanomat 4.2.2009
    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/02/04/tradenomi-tienaa-lahes-kolme-tonnia/20093129/139
    (Per. TRAL:n jäsenkyselyyn)

    Hauskaahan tätä viestiketjua on lukea, mutta välillä kyllä pistää huolestumaan:

    "Kirjoittanut: ..."ne monet kerrat". / Tänään / klo 04:29"

    Siis puoliviisi aamulla!? Varmaan mediaanien ja keskiarvojen mukaan tavallisten ihmisten, olivat sitten kuinka koulutettuja vaan, pitäisi olla nukkumassa tuohon aikaan, eikä googlamassa linkkejä johonkin b-luokan foorumeihin.

    Äänestä

  • Hankkikaa nyt se elämä! kirjoitti:

    Hauskaahan tätä viestiketjua on lukea, mutta välillä kyllä pistää huolestumaan:

    "Kirjoittanut: ..."ne monet kerrat". / Tänään / klo 04:29"

    Siis puoliviisi aamulla!? Varmaan mediaanien ja keskiarvojen mukaan tavallisten ihmisten, olivat sitten kuinka koulutettuja vaan, pitäisi olla nukkumassa tuohon aikaan, eikä googlamassa linkkejä johonkin b-luokan foorumeihin.

    Imiömäinen kyky sinulla löytää tekstistä oleellinen. Analyysisi nimimerkin '...ne monet kerrat' viestin asiasisällöstä ja vasta-argumenttisi olivat pistämättömiä. Teet oikeutta amkkien maineelle uskottavina korkeakouluina. :)

    Äänestä

  • Oleellista? kirjoitti:

    Imiömäinen kyky sinulla löytää tekstistä oleellinen. Analyysisi nimimerkin '...ne monet kerrat' viestin asiasisällöstä ja vasta-argumenttisi olivat pistämättömiä. Teet oikeutta amkkien maineelle uskottavina korkeakouluina. :)

    Oleellisinta tekstissä oli, että hän oli peraattessa samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Lisänä oli sitten ne normaalit tunteisiin vetoamiset ja linkeillä elvistelyt. Vähän kyllä huolestuttaa millainen ihminen käyttää puoli su-ma yötä moisen viestin kyhäilyyn. Kyllä elämässä muutakin tekemistä on, ainakin siihen aikaan yöstä.
    4:30... voi elämä teidän kanssanne.

    Äänestä

  • b9h07 kirjoitti:

    Oleellisinta tekstissä oli, että hän oli peraattessa samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Lisänä oli sitten ne normaalit tunteisiin vetoamiset ja linkeillä elvistelyt. Vähän kyllä huolestuttaa millainen ihminen käyttää puoli su-ma yötä moisen viestin kyhäilyyn. Kyllä elämässä muutakin tekemistä on, ainakin siihen aikaan yöstä.
    4:30... voi elämä teidän kanssanne.

    Mitä tuohon voi enää lisätä? Uskon, että linkkien tieto pitää paikkansa mm. palkkojen suhteen.

    Palkan pitää seurata koulutusta, ja sen ainakin nuo linkit osoittavat oikeaksi. KTM- ja DI-tutkinnon suorittaneiden palkka on lähes kaksinkertainen AMK-tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Se on ihan oikein. Ero vaan kasvaa palveluvuosien ja vastuiden kasvaessa. Sekin on ihan oikein.

    Äänestä

  • Faktat ovat faktoja kirjoitti:

    Mitä tuohon voi enää lisätä? Uskon, että linkkien tieto pitää paikkansa mm. palkkojen suhteen.

    Palkan pitää seurata koulutusta, ja sen ainakin nuo linkit osoittavat oikeaksi. KTM- ja DI-tutkinnon suorittaneiden palkka on lähes kaksinkertainen AMK-tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. Se on ihan oikein. Ero vaan kasvaa palveluvuosien ja vastuiden kasvaessa. Sekin on ihan oikein.

    Uskon minäkin noiden linkkien tiedot suunnilleen oikeiksi. Se, mikä tässä taas mättää, on vertailukelpoisuus.

    Tuossa verrataan molemmissa tapauksessa alemman korkekoulututkinnon suorittanutta (insinööri, tradenomi) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta, (DI ja KTM) keskenään.

    Paljonko DI tienaa kandivaiheessa? Paljonko KTK tienaa?

    Tai paljonko AMKista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet tienaavat keskimäärin?
    Näitähän tässä pitäisi verrata.

    Äänestä

täähän lähti ihan lapasesta koko ketju,hahahaha. Viestissäni ei ollut mitään järkeä eikä tarkoitusta ja etenkään en olisi uskonut että voi aiheuttaa tällaisen taistelun jostain koulutustitteleistä ja muusta roskasta. Se oli vaan ihan totaalinen läppä.....mitä pellejä. Voin vaan päätellä sen, että jonkin sortin ongelma teillä varmaan on olemassa. Muuta en lähde spekuloimaan.

T: setti make

Äänestä
  • Minusta oli hyvä, että täällä käytiin taas vaihteeksi kunnollista ajatusten vaihtoa asiassa amk/liiketalous vs. kauppakorkea/ktm ja muuta vastaavaa.

    Eivät nämä amkilaiset muuten ymmärrä sitä, että heidän tutkintojaan ei voi rinnastaa yliopistojen tutkintoihin. Lisää tätä.

    Haluan minäkin tähän loppuun ties monennenko kerran todeta, että kaikki koulutus on hyvästä ja eri tutkintoja suorittaneet pystyvät ja joutuvat tekemään töitä yhdessä. Aina kuitenkin tulee olemaan esimiehiä ja alaisia ja sillehän me emme mitään voi. Jokainen kuitenkin voi itse valita koulusalansa ja -tasonsa.

    Äänestä

  • Tämä oli hyödyllistä kirjoitti:

    Minusta oli hyvä, että täällä käytiin taas vaihteeksi kunnollista ajatusten vaihtoa asiassa amk/liiketalous vs. kauppakorkea/ktm ja muuta vastaavaa.

    Eivät nämä amkilaiset muuten ymmärrä sitä, että heidän tutkintojaan ei voi rinnastaa yliopistojen tutkintoihin. Lisää tätä.

    Haluan minäkin tähän loppuun ties monennenko kerran todeta, että kaikki koulutus on hyvästä ja eri tutkintoja suorittaneet pystyvät ja joutuvat tekemään töitä yhdessä. Aina kuitenkin tulee olemaan esimiehiä ja alaisia ja sillehän me emme mitään voi. Jokainen kuitenkin voi itse valita koulusalansa ja -tasonsa.

    Jossain ketjussa väitettiin että yliopistoväki halveksii amkkilaisia ja siksi yhteistyön tekeminen ei onnistu työelämässä.

    Minusta tuntuu siltä että tradenomeja ovat täällä halveksineet eniten ne tradenomit jotka ovat päässeet opiskelemaan ktmiksi ja haluavat näin karistaa vanhat epäonnistumisensa ja väärät valintansa mielestään.

    Äänestä

  • Tämä oli hyödyllistä kirjoitti:

    Minusta oli hyvä, että täällä käytiin taas vaihteeksi kunnollista ajatusten vaihtoa asiassa amk/liiketalous vs. kauppakorkea/ktm ja muuta vastaavaa.

    Eivät nämä amkilaiset muuten ymmärrä sitä, että heidän tutkintojaan ei voi rinnastaa yliopistojen tutkintoihin. Lisää tätä.

    Haluan minäkin tähän loppuun ties monennenko kerran todeta, että kaikki koulutus on hyvästä ja eri tutkintoja suorittaneet pystyvät ja joutuvat tekemään töitä yhdessä. Aina kuitenkin tulee olemaan esimiehiä ja alaisia ja sillehän me emme mitään voi. Jokainen kuitenkin voi itse valita koulusalansa ja -tasonsa.

    Älä viitsi sanoa kauppa''korkeakoulua'' YLIOPISTOKSI se on korkeakoulu, eikä yliopisto. Kauppakorkeakoulu on saman arvoinen kuin entinen teknillinen korkeakoulu eli ei lähellekkään yliopstotasoa, siis ihan samanlainen töttöröö koulu kuin AMISkorkea. Kaikkihan sen nyt tietää, että vain älykkäät ihmiset pääsevät yliopistoon ja ne ei niin älykkäät menevät amikseen esim. kauppa''korkeakouluun'' tai ammatti''korkeakouluun''.

    Äänestä

  • tieteen puolesta kirjoitti:

    Älä viitsi sanoa kauppa''korkeakoulua'' YLIOPISTOKSI se on korkeakoulu, eikä yliopisto. Kauppakorkeakoulu on saman arvoinen kuin entinen teknillinen korkeakoulu eli ei lähellekkään yliopstotasoa, siis ihan samanlainen töttöröö koulu kuin AMISkorkea. Kaikkihan sen nyt tietää, että vain älykkäät ihmiset pääsevät yliopistoon ja ne ei niin älykkäät menevät amikseen esim. kauppa''korkeakouluun'' tai ammatti''korkeakouluun''.

    Hauska! Jollei tuolla provolla saa flamewaria aikaiseksi, ei sitten millään. Taidat olla sotakorkeakoulussa? ;)

    Äänestä

  • tieteen puolesta kirjoitti:

    Älä viitsi sanoa kauppa''korkeakoulua'' YLIOPISTOKSI se on korkeakoulu, eikä yliopisto. Kauppakorkeakoulu on saman arvoinen kuin entinen teknillinen korkeakoulu eli ei lähellekkään yliopstotasoa, siis ihan samanlainen töttöröö koulu kuin AMISkorkea. Kaikkihan sen nyt tietää, että vain älykkäät ihmiset pääsevät yliopistoon ja ne ei niin älykkäät menevät amikseen esim. kauppa''korkeakouluun'' tai ammatti''korkeakouluun''.

    Älykkyydellä ja viisaudella on SUURI ero.

    Äänestä

  • Tämä oli hyödyllistä kirjoitti:

    Minusta oli hyvä, että täällä käytiin taas vaihteeksi kunnollista ajatusten vaihtoa asiassa amk/liiketalous vs. kauppakorkea/ktm ja muuta vastaavaa.

    Eivät nämä amkilaiset muuten ymmärrä sitä, että heidän tutkintojaan ei voi rinnastaa yliopistojen tutkintoihin. Lisää tätä.

    Haluan minäkin tähän loppuun ties monennenko kerran todeta, että kaikki koulutus on hyvästä ja eri tutkintoja suorittaneet pystyvät ja joutuvat tekemään töitä yhdessä. Aina kuitenkin tulee olemaan esimiehiä ja alaisia ja sillehän me emme mitään voi. Jokainen kuitenkin voi itse valita koulusalansa ja -tasonsa.

    kunnolliseksi ajatusten vaihdoksi... Mielestäni tämän palstan kannanotot ovat kaukana siitä!

    Äänestä

  • pöhpöhpöh kirjoitti:

    Älykkyydellä ja viisaudella on SUURI ero.

    Niin on ja vain älykkäät pääsevät yliopistoon. Viisautta voi oppia, älykkyyttä ei.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sama asia kuiin kirjoitti:

yliopisto,näin minulle kerrottiiin ja kuulemma todella vaikeata siellä,ajattelin jos vaikka silti pyrkisi sinne joutsenon yliopistoon lääkärilinjalle tai sitten johonkin pohjoiseen vähemmän suositelulle yliopistolinjalle tai ammattikorkeaan...no sama asia,o nko kokemusta tuosta joutsenon setistä,kovat bileet jne....

T: setti make

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu