Pidginsavo - englanti
Eurooppalaistuminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille.
Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli sitten muistuttaisikin koppuraista lörtsyä.
1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
VÖT MAET PII TÖ NIÄRIÄST WEEI TO TYÖ REILVÄISTAISSION?
(On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena).
2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
AE TONNOU MEÄ AE TELLJUU TÄT TAEREKTII.
(On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö).
3. Mittee se mahtaa se kello olla?
VÖT IT MEÄ PII TÖH TAEM?
(Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää).
4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
IT MEÄ PII MEEPII TEN PAAST TRII OR MEEPII TRII PAST TEN, TEPENTIN TOTA HUUS AESKING.
(Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)
5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
VEÖR KUTAI MEEPII PAI SOME NJUUS SUUS?
(Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö).
6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
MEEPII AE TELJUU, PUT VERI OPVIOOSLU NOT.
(Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi).
7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
MAET TÖH HOUPOU NOU VEÖR KUTAI KET VISH INÖ COCK?
(Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa).
8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä muurinpohojalettuja?
JYY MAET NOT NOU VEÄR AAR TÖH VOOL-POTOM-SPAMS?
(Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi).
9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
VÖT IT MAET PII TÖH NEEM JYÖR KOOLT?
(Huomaa taas ehdollistus).
10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
AE NEVER TELJUU MAE OUN.
Eurooppalaistuminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille.
Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli sitten muistuttaisikin koppuraista lörtsyä.
1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
VÖT MAET PII TÖ NIÄRIÄST WEEI TO TYÖ REILVÄISTAISSION?
(On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena).
2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
AE TONNOU MEÄ AE TELLJUU TÄT TAEREKTII.
(On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö).
3. Mittee se mahtaa se kello olla?
VÖT IT MEÄ PII TÖH TAEM?
(Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää).
4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
IT MEÄ PII MEEPII TEN PAAST TRII OR MEEPII TRII PAST TEN, TEPENTIN TOTA HUUS AESKING.
(Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)
5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
VEÖR KUTAI MEEPII PAI SOME NJUUS SUUS?
(Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö).
6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
MEEPII AE TELJUU, PUT VERI OPVIOOSLU NOT.
(Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi).
7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
MAET TÖH HOUPOU NOU VEÖR KUTAI KET VISH INÖ COCK?
(Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa).
8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä muurinpohojalettuja?
JYY MAET NOT NOU VEÄR AAR TÖH VOOL-POTOM-SPAMS?
(Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi).
9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
VÖT IT MAET PII TÖH NEEM JYÖR KOOLT?
(Huomaa taas ehdollistus).
10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
AE NEVER TELJUU MAE OUN.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ae mait iiven sei ae intsoit tis. Tänks oo samting to tät ifekt.