Mitä tästä opimme

Taisi olla motskarimies, joka oli hankkinut tikullisen veneen esteettisistä syistä. Vissiin liikkui koneella kun kiersi ympyrää? Purjehtijahan ei tipu veneestään.

Juuri tämän takia olen kovasti yrittänyt opettaa puolisolleni mm. miten vene laitetaan piihin. Vielä emme lähde koviin keleihin sillä en ole ihan takuuvarma että tämä onnistuu häneltä silloin. Perushommat muut alkavatkin häneltä olla jo hanskassa.

Katsastusluokasta (ja itse katsastamisesta) riippuen veneessä olisi pitänyt olla mm. elämänlangat/kiinnityspisteet ja purjehtijalla liivit yllään kelin vuoksi. Sen myönnän, että langoista tulee tingittyä, liiveistä ei yleensä. Jo liivitkin olisivat yksinkertaistaneet ainakin pelastustoimia vaikka puomista päähän olisikin tullut.

Voi trauman määrää naispoloisella kun ei ollut tullut oppineeksi miten toimitaan. Pyöriä nyt siinä avuttomana hukkuneen miehensä ympärillä.. Hyytävä syyllisyys painaa varmasti pitkään vaikka ei onnettomuuksille oikein mitään voi ellei niitä ole etukäteen tiennyt pelätä tapahtuvaksi.

Oma oppimääräni on viritellä elämänlangat taas paikoilleen etenkin kun suuntana on uudet vedet ja harjoitella nyt ainakin se mies-yli-laidan uudelleen kaikkine vaiheineen tänäkin kesänä tyttö puikoissa. Kastliinan heittoa pitäisi myös harjoitella ja käydä läpi "mitä tekisit jos..."-listaa seilatessa.

Tämänvuotinen katsastusmies oli asiallinen veikko ja kertoi surullisen tapauksen viime syksyltä Gotlannista jossa kaveri oli parin tunnin ponnistelujen jälkeen käytännössä hukkunut 40-jalkaisen purjeveneen viereen siksi, ettei oltu keksitty miten hänet saataisiin takaisin veneeseen. Tämmöiset tapaukset pistää miettimään itse kunkin "mitäs jos..."-listaa niinkun pitääkin.

Surullinen tapaus tosiaan.

Tuossa ilmeisesti tehtiin ainakin 2 vakavaa virhettä.
Josta
1. ei ollut liivejä päällä. (Olisi pelastanut veteenjoutuneen hukkumasta)
2. Naisella ei ollut hajuakaan mitä tehdä veneessä.

Olen ollut tiukkana omassa veneesä molempien seikkojen suhteen.
Josta on yleensä seurannut se että olen joutunut purjehtunut yksin, kun kumppanit ei vaan halua / osaa / viitsi oppia miten esim ottaa kaasun pois ja laittaa vaihteen vapaalle (mikä ei tod ole vaikeata meikän veneessä, kaasukahva suoraan ylös niin on kaasu pois ja vaihde vapaalla)

Haluavat vain vierasvenesatamassa kellua hyvässä kelissä kannella ja ottaa aurinkoa, heti kun tuuli hieman nousee ja matkanteko taittuu niin ruvetaan kitisemään että heiluu ja keinuu.

Joten lienee parempi että jatkossakin seilaan yksin, ellei sitten joku poikkeus vahvistä sääntöä että on oikesti purjehduksesta pitäviä naisia.