Mitenkäs tässä näin kävi kun pääministeriä myöten on peräänkuulutettu yhteisöllisyyttä lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisijänä.
Hesari A2 tänään:
"Lapsuudenkodin köyhyydellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset ihmisen elämään. Köyhyys näkyy ja leimaa ihmistä. Nyky-yhteiskunnassa tiettyjen tavaroiden ja palvelujen puuttuminen voi aiheuttaa ihmisessä häpeän tunteita. Se voi myös aiheuttaa kiusaamista ja syrjäytymistä yhteiskunnan normaalina pidetystä toiminnasta."
Last.suojelun Keskusliitto on todennyt köyhyyden aiheuttaneen myös huostaanottoja. Kumma juttu, että kunnilla ei silti ole "varaa" lapsiperheiden taloudelliseen tukemiseen, mutta huostaanottoon sen sijaan on, oikein vuosi kausia kestävään, mikä on varmasti kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin taloudellinen tuki lyhyeksi ajaksi perheelle olisi ollut. Ja tänäänkin joku itki täällä, miten huostia ei tehdä t u r h a a n, koska se on niin k a l l i s t a ...
Niinhän ne ovat kalliita, mutta miksi niitä sitten tehdään halvempien avohuollon tukien sijasta?
Ei lapen köyhyydellä omassa kodissaan ole mitään merkitystä, onhan niitä huostasyistä jotenkin saatava paperille aikaan. Sijaisperheeseen sitten tukia yllättäen löytyy, eikä säästellä ollenkaan omaan kotiin verrattuna.
"Taloudellisesti tiukoilla olevat vanhemmat asettavat lastensa tarpeet omien kulutustarpeidensa edelle. Lasten merkitys perheen kulutuksessa alkoi korostua 1990-luvun laman aikana, jolloin aikuisten kulutus väheni enemmän kuin saman perheen alle 18-vuotiaiden."
Näin se menee. Tosin mielestäni tosin ei vielä ole kyse kovin köyhästä perheestä, jos joillain perheen jäsenillä on mahdollisuus vähentää omaa kulutustaan. Silloin kun eletään vain perustarpeet juuri ja juuri tyydyttäen, ei vähentää voi enää mistään.
Hesari mainitsee vielä, miten köyhien lapsiperheiden määrä on kolminkertaistunut viime laman jälkeen. Sekä sen, että köyhimpien ulottumattomissa ovat mm. rahan käyttöä edellyttävä vapaa-ajan vietto, maksulliset harrastukset ja matkailu ja yksityiset lääkäripalvelut.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijat toteavat kirjoituksessaan myös, että köyhimmät joutuvat rahoittamaan jopa peruselämistään korkeakorkoisilla markkinaluotoilla. Tässä toteutuu pari vanhan kansan sanontaa eli köyhyys tulee hyvin kalliiksi, vaikka köyhällä ei olisi nimenomaan halvinta varaa ostaakaan.
Hesari A2 tänään:
"Lapsuudenkodin köyhyydellä voi olla kauaskantoiset vaikutukset ihmisen elämään. Köyhyys näkyy ja leimaa ihmistä. Nyky-yhteiskunnassa tiettyjen tavaroiden ja palvelujen puuttuminen voi aiheuttaa ihmisessä häpeän tunteita. Se voi myös aiheuttaa kiusaamista ja syrjäytymistä yhteiskunnan normaalina pidetystä toiminnasta."
Last.suojelun Keskusliitto on todennyt köyhyyden aiheuttaneen myös huostaanottoja. Kumma juttu, että kunnilla ei silti ole "varaa" lapsiperheiden taloudelliseen tukemiseen, mutta huostaanottoon sen sijaan on, oikein vuosi kausia kestävään, mikä on varmasti kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin taloudellinen tuki lyhyeksi ajaksi perheelle olisi ollut. Ja tänäänkin joku itki täällä, miten huostia ei tehdä t u r h a a n, koska se on niin k a l l i s t a ...
Niinhän ne ovat kalliita, mutta miksi niitä sitten tehdään halvempien avohuollon tukien sijasta?
Ei lapen köyhyydellä omassa kodissaan ole mitään merkitystä, onhan niitä huostasyistä jotenkin saatava paperille aikaan. Sijaisperheeseen sitten tukia yllättäen löytyy, eikä säästellä ollenkaan omaan kotiin verrattuna.
"Taloudellisesti tiukoilla olevat vanhemmat asettavat lastensa tarpeet omien kulutustarpeidensa edelle. Lasten merkitys perheen kulutuksessa alkoi korostua 1990-luvun laman aikana, jolloin aikuisten kulutus väheni enemmän kuin saman perheen alle 18-vuotiaiden."
Näin se menee. Tosin mielestäni tosin ei vielä ole kyse kovin köyhästä perheestä, jos joillain perheen jäsenillä on mahdollisuus vähentää omaa kulutustaan. Silloin kun eletään vain perustarpeet juuri ja juuri tyydyttäen, ei vähentää voi enää mistään.
Hesari mainitsee vielä, miten köyhien lapsiperheiden määrä on kolminkertaistunut viime laman jälkeen. Sekä sen, että köyhimpien ulottumattomissa ovat mm. rahan käyttöä edellyttävä vapaa-ajan vietto, maksulliset harrastukset ja matkailu ja yksityiset lääkäripalvelut.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijat toteavat kirjoituksessaan myös, että köyhimmät joutuvat rahoittamaan jopa peruselämistään korkeakorkoisilla markkinaluotoilla. Tässä toteutuu pari vanhan kansan sanontaa eli köyhyys tulee hyvin kalliiksi, vaikka köyhällä ei olisi nimenomaan halvinta varaa ostaakaan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
palvelut. Siinä menivät mukana avohuollon tuet ja jopa osa lapsille kuuluvista perustuslaillisista palveluistakin.
Pähkähulluksi kutsun sellaista säästämistä, joka ei ole oikeaa säästämistä, vaan vääristä asioissa säästämistä ja toisessa paikassa hullua tuhlaamista. Rahankäyttö moninkertaistetaan ja kuluttaminen siirretään toiseen kohteeseen lakien rikkomisen uhallakin.
omasta kulutuksestaan, että lasta ei kiusattaisi "vääränlaisten" vaatteiden, puuttuvien "oikeiden" harrastusten tai nykyisin tarvittavien kulutustarvikkeiden, esim. mp-soitinten tai ipodien hankinnassa. Mutta kaikilla ei ole noihin varaa, koska ei ole enää mahdollisuutta tinkiä omasta kulutuksestaan, koska se on tingitty jo äärimmäisyyteen asti.
Tätä se markkinatalous on, ihmisarvo mitataan rahassa ja huostaanotossahan tämä ajattelu on huipussaan.
Kun raha sijaishuollon kirstuun kilahtaa,
niin lapsi huostaan vilahtaa.
Keskiaikaisen ane-kaupan ja kaksinaamaisen hyväntekeväisyyden ristisiitos:
Suomalaisen lastensuojelun ylläpitämä huostaanottobisnes, markkinatalousajattelua selkeimmillään. Ei tietysti suoraan kuntien talouspolitiikan kannalta, vaan uuden voittoa tuottavan yritystoiminnan, jota sijaishuolloksi kutsutaan.
Tottahan toki esim. seitsemällä lastensuojelulaitoksella on melkoinen piristysvaikutus jonkin pikku kunnan työttömyyslukuihin ja veroeurot maksetaan siihen kuntaan, jossa yritys sijaitsee, samoin ansiotuloverot työntekijöiden palkoista. Ainoa, mikä hiertää kivenä kuntapoliitikon kengässä on se, kun valtio kiristi rahahanoja, eikä peitäkään enää oman kunnan alueelta huostattujen lasten kustannuksia... Mutta pääasia, että raha liikkuu, se on on kuitenkin markkinatalouden kannalta kaikkein edullisin ratkaisu.
Sossuja ohjeistetaan sijoittamaan lapset mahdollisimman kauan vanhemmistaan, mieluiten monen sadan kilometrin päähän, niin silloin heidän olojaan eivät edes vanhemmat pääse paljoa seuraamaan. Mitä sitä nyt taloutta liikaa rasittaa turhilla tarkastuskäynneillä armaaseen voittoa tuottavaan sijaishuoltoon. Laman tullen uusia sijaishuollon paikkoja nousee kuin sieniä sateella, niin eihän niitä voi rueta tyhjänä seisottamaan, kauhistus sentään!
En tiedä yhtään tapausta jossa näin olisi tehty.
Kuullostaa karmealta. Missä näin toimitaan. Onko faktoja heitää?
Sen tiedän sivusta seuranneena, että alkoholistit saavat kiusata lapsiaan aika pitkälle ennenkuin huostaanotetaan ja senkin jälkeen alkaa lapsen pallottelu ees taas kun vanhempi/vanhemmat valehtelevat, että nyt ovat raittiina ja sitten sama meno jatkuu.
faktoja löytyy, sen kuin vain alat perehtymään, mitä lastensuojelussa tapahtuu.
Onpa kauheaa, jos alkoholistit vielä oikein kiusaavat lapsiaan! Mihin faktaan perustat väitteesi siitä, että sossun toiminta perustuu vanhempien valheisiin tai että lapsia yleensä sen takia pompotellaan? Tätä väitettä kyllä Perhehoitoliitto on vuosien ajan käyttänyt valheellisena tekosyynä saada puhuttua lisää ja lisää korvauksia sijaisvanhemmille. Siis kun raukat joutuvat "kestämään hirveitä vanhempia". Se on aikaan saanut sen, että Perhehoitoliiton myötävaikutuksella lapsia ei vahingossakaan kotiuteta, vaikka vanhempien raittiutta olisi kestänyt jo vuosia, mikä on väärin lasta kohtaan sekin ja vastoin lastensuojelulakia myös.
Itse tiedän vain sellaisia tapauksia, että sijarit ovat rahanahneudessaan halunneet erityislapsia ja kun kyllästyvät tai väsyvät heidän vaikeahoitoisuuteensa, lapset laitetaan kylmästi kiertoon eli pompottelu alkaa siitä. Ja tehdäänhän ns. hoidollisia huostaanottojakin jonkin verran perheisiin, mikä on täysin käsittämätöntä. Neurologisen oireyhtymän lapsi tulee siis perheeseen yleensä ilman diagnoosia psykiatrin suosittaman huostaanoton jälkeen, ja kaikki hänen oireensa nähdään vain huonon kasvatuksen ja hirveän kodin seurauksena. Jatko lapsen kohtalosta vaihtelee, mutta turhan usein seuraus on sama kuin alussa.
Nämä ovat niitä esimerkkejä, joista media ei puhu yleensä ollenkaan, samoin kuin ei siitäkään, miten paljon lasten kaltoinkohtelua sijaispaikoissa tapahtuu ja SIITÄ seuraa tietysti myös lapsen pompotuskierre. Mutta on niin paljon mukavampaa eräiden tahojen silmissä syyttää pompotuksesta aina vain hirveitä vanhempia. Todellisuudessa vanhemmat ovat aikoja sitten menettäneet kaikki oikeutensa lapsiinsa, samoin lasten oikeudet on vaihdettu pelkästään sijaishuollon oikeuksiksi.
Nimittäin omassa kaoottisessa nuoruudessani minut meinattiin huostaanottaa. Jotenkin ihmeellisesti vanhempani pitkän kamppailun tuloksena "saivat pitää" minut. Jälkeenpäin olen aina ihmetellyt miksi PERHETTÄ ei tuettu? Olin nuorena hirveän angstinen ja kapinoiva, kaduttaa välillä NIIN paljon. Vanhempani ovat kuitenkin aina ajatelleet parastani ja varmaankin olisivat kaivanneet hieman apua ja tukea kasvatukseen ja minun murrosiästäni selviämiseen. Syynä huostaanottoon olivat minun kotoa karkaamiset: vanhemmat huolestuivat, soittivat poliisiin ja koululle. Minä karkasin, koska minulla oli hirveän tiukat kotiintuloajat: jaksoin noudattaa niitä jonkin aikaa ja sitten lopulta "myöhästyin" kotiin syystä tai toisesta ja punkkasin kaverilla muutaman yön kun kerran vahinko oli jo tapahtunut. Olin hirveä teini. Tämän takia minut haluttiin huostaanottaa. Tuollainenkin olisi voinut hyvinkin lujittaa perhesiteitä ja auttaa luomaan positiivista kuvaa meidän hyvinvointivaltiosta ja siitä kuinka se tukee kriisitilanteissa olevia lapsiperheitä. Hieman kasvatuksellista apua ja tukea. Mutta ei. Mitäköhän huostaanotto olisi tuossakin tapauksessa auttanut?
Köyhyys voi myöskin olla vain vaihe. Minusta olisi kamalaa jos lapsia oikeasti huostaanotettaisiin pelkästään sen takia, että joutuu hakemaan apua ja tukea elämiseen. Sosiaalitoimistoko näitä köyhien lasten huostaanottoja toteuttaa? Kyllä on hirveä rangaistus koko perheelle...
asiaan, nimittäin köyhyyden takia tehtyihin huostaanottoihin.
Ihan oikeassa olet, että murkkuiän uhma ei huostaanotolla kummene, se menee kyllä ohi aikanaan iän myötä. Mutta huostaanotto tuossa tilanteessa AINOANA "APUNA" on silkkaa nuoren tuhoamista, kun taas oikea tuki olisi vahvistanut vanhempien jaksamista ja auttanut koko perhettä eteen päin.
Onnittelut, että säästyitte huostaanotolta! Oli varmasti onni koko perheelle, että kohdallenne sattuneet sossut eivät olleet kaikkein huostahulluimmasta päästä siinä ammattikunnassa.
tajuaisivat perheiden auttamisen merkityksen, eikä vain puheenjohtaja, niin asiat alkaisivat mennä oikealle mallilleen.
Huostahulluja kun löytyy joka poppoosta ja joka lautakunnasta. Ilmaisesti Perhehoitoliiton jäseniltä pitäisi kieltää kannanotot tuollaisissa tilanteissa täysin, niin pääsisi yhteiskuntakin paljon halvemmalla ja lasten oikeuksista olisi edes haju jäljellä tässäkin yhteiskunnassa.
ym. hyötyminen on kielletty, niin miksi ihmeessä jonkun sijaishuollon edustajan pitäisi olla päättämässä lapsiperheiden eduista, JOTKA ehkäisevät ja vähentävät huostaanottoja! Jäävättävä sellaiset henkilöt pitäisi asian käsittelystä, jotka mielipiteellään hyötyvät itse taloudellisesti kun ensin kieltävät toisilta lakisääteiset edut.
"... varmasti kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin taloudellinen tuki lyhyeksi ajaksi perheelle olisi ollut. Ja tänäänkin joku itki täällä, miten huostia ei tehdä t u r h a a n, koska se on niin k a l l i s t a ...
Niinhän ne ovat kalliita, mutta miksi niitä sitten tehdään halvempien avohuollon tukien sijasta?"
Köyhyys on laiton syy huostaanotolle ja sellaisen kokeneelle on valtion korvattava tapahtunut vääryys jälkeenpäin. Olisikohan taloudellinen tuki oikeaan aikaan kannattanut maksaa kuitenkin... Ainakin Ruotsissa ovat korvaukset olleet ihan kelpo luokkaa vastaavassa tilanteessa.
oikeuksien puolesta, kuin mitä lapsiasiainvaltuutetun toimistosta aikaan saadaan.
saatiin, oli lisätä yhteisöllisyyttä. Kuitenkaan häntä ei ole yhtään häirinnyt se, että köyhien lasten määrä on jatkuvasti lisääntynyt maassamme, vaikka nimenomaan köyhyys vähentää lasten yhteisöllisyyttä.
Ilmeisesti Vanhasta kiinnostaa vain paremmin toimeentulevat ihmiset...
Ai niin, ja kielsihän hän, että ei saa liikaa puhua niistä lapsista, joilla menee huonosti, koska kuitenkin osalla lapsia menee paremmin kuin koskaan ennen.
Jep, jep! Oppi meni perille, herra pääministeri!
Hän vaati muistaakseni miljoonia sikainfluenssan hoitoon, se kun leviää varallisuudesta riippumatta. Samanlaista topakkuutta en ole hänen toimissaan havainnut köyhien perheiden / lasten suhteen.