Kuinka olette aloittaneet tai siirtyneet lypsylehmistä emoihin? Siementämällä liharotuisella lypsylehmät vai ostamalla?
Mitä huomioita olette tehneet? Onko ongelmia esim. jos samalla laitumella molempia?
Mitä huomioita olette tehneet? Onko ongelmia esim. jos samalla laitumella molempia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meillä ensimmäiset oli siemenetty liharotuisella ja vieläpä ostimmekin muutamia risteytyksiä. Luulimme, että niistähän hyviä emoja tulee kun maitoa varmasti riittää. Ja kiville mentiin, että karahti.
Maitorotu näkyy vielä useiden sukupolvien kuluttua. Liharotuisen keskeinen ominaisuus on lihakkuus (ei lihavuus=rasvaisuus), maitorotuisen maitoisuus ja ne eivät kohtaa. Lypsylehmällä on pääsääntöisesti monttu lihaksessa sillä kohtaa, jossa lihaeläimellä patti. Ne lypsävät lihoistaan eikä vasikka siitä huolimatta ole liharotuisen varoinen. Laihtunut emo tiinehtyy huonommin.
Jos kuitenkin päätät siementää liharodulla, ota selvää mihin tarkoitukseen sonni on tarkoitettu. Käsittääkseni Faba tuo kolmen tasoisia annoksia: lypsylehmille (vain poikimaominaisuudet huomioitu), emoille (myös tuotanto-ominaisuudet) ja jalostukseen (huippuaines).
Emo voi ja usein kannattakin olla risteytys, kunhan rodut ovat liharotuja. Tällaiset tuotantoemot tuottavat vasikoita loppukasvatukseen, ei jalostukseen. Hyvä emo on kohtuullisen pieni (pieni ylläpitokustannus) ja hoitaa hyvin vasikkansa. Risteytyksessä saavutetaan heteroosihyöty vasikan hyväksi. Sonni pitää olla puhdasrotuinen ja kannattaa usein valita raskaista roduista. Tarkista teurastamon/välityksen rotuhinnoittelu ja muista, että vasikka saa isänsä rotukoodin.
Meillä oli vuosia molempia. Sonni aiheutti joskus ongelmia, kun karkasi lypsikkien joukkoon jonkun kiiman perässä. Isompi ongelma oli vanha navetta - tyhjillen jäi kun lypsylehmät lähti ja emot ovat uudessa pihatossa.
suositellut aloittajalle, aloita HF emoilla, (miksi), ovat erittäin rauhallisia ja ystävällisiä hoitajalleen, (hyväksyvät), jopa tykkäävät siitä että hoitaja menee poij`jituskarsinaan (jos tarvesta) avustamaan.
Risteytys tuo luonteeseen levottomuutta, sentakia en suosittele risteytysemoa.
No voisihan lypsyrotu menetellä emon-emona, mutta suosittelisin kuitenkin hankkimaan puhdasta liharotua, ei tarvitse välttämättä olla jalostuskarjasta, kunhan karjassa on käytetty hyviä sonneja.
Sonninvalinnasta. Olipa rotu mikä tahansa, "VALITSE", (hinta on sivuseikka), jos olet epävarma,kysy asiantuntijan neuvoa.
löytyihän se rotufanaatikko tännekin ;)
tervetuloa meille poi'ittamaan hf emoa. pelastushelikopterin saa paikalle ihan kymmenissä minuuteissa. on nimittäin ihan hullu puolustamaan vasikkaansa.
ei risteytys tuo levottomuutta, kyllä se on yksilöominaisuus. meillä on sekä puhtaita että risteytyksiä, muttei mitään linkkiä luonteen ja avuntarpeen/-hyväksymisen välillä. hullut on parsittu sitä yhtä hf:ää lukuunottamatta. se on karjassa, koska sekään ei ole tarvinnut poikima-apua ja kasvattaa hyvän vasikan ch-sonnista.
yksi sonni on puolet karjasta. kirjoitin karjasta vaikka perimän puolesta se on puolet vasikoista, mutta käytännössä se on enemmän. poikimisten helppous on suuresti sonnista kiinni.
rotu nousee jotenkin aina esille. minusta tärkeämpi on navetta ja käsittelytilat. niillä on ratkasiseva merkitys (päivittäiseen) työaikaan.
muista, että rotujen sisällä on laatuvaihtelua: jokaista rodusta löytyy huippuja ja luippuja. opettele katsomaan lihaeläimiä, se on lypsylehmien jälkeen haastavinta!
Mikäli haluat pitää maito ja emolehmiä yhtäaikaa, niin mieti sellaista vaihtoehtoa, että siementäisit maitolehmät jollakin liharodun sonnilla, esim. herefordilla, vasikka saa silloin rodun isänsä mukaan ja saat sille pihvilisät myytäessä esim. välitykseen.
Lehmät on kumminkin maitolehmiä ja saat tilin siitäkin.
Muuten ei mielestäni ole mitään hyötyä maito ja liharotujen risteytyksestä, kuin tuo minkä jo mainitsin, liharodut on niin paljon parempia kasvussa, tulevat toimeen köyhemmällä ravinnolla ja ovat terveitä ja helppohoitoisia, sekä huolehtivat vasikoista itse alusta lähtien erittäin hyvin, synnytyksetkin on vaivattomia eikä niihin tarvi yleensä sekaantua.