Kannattaako niin älyttömän monen opiskella jossain yliopistossa? Ison osan tulevaisuus on olla työttömänä ja saada huonoa päivärahaa, tai joutua tavallista huonompiin kakkahommiin. Ei teistä oteta kuin parhaat alaanne vastaaviin töihin, lopuilla tutkinto on rasite, koska tavallisiin töihin ei haluta ottaa lukenutta ihmistä jolla ei ole käytännön kokemusta mistään.
Sitten ne jotka pääsevät tavallisiin töihin, huomaavat olevansa niiden nuoruudesta tuttujen samojen amisnaamojen kanssa samalla pikkupalkalla samoissa kakkahommissa. Varmaan mieltä ylentävää miettiä sitten miksi kävi yliopiston keskinkertaisesti.
Erityisesti nykypäivän trendialat ovat suosittuja, mutta monikaan ei ajattele että näillä trendialoilla koulutetaan moninverroin enemmän kuin on tarpeen. Toki on totta että parhaat yliopistosta pääsevät suklaahommiin, mutta heitä on vain murto-osa. Harvasta valmistuneesta tulee jormaollilaa. Suuri osa valmistuneista tienaa saman mitä tavallinen työläinen.
Itse olen aina ollut sitä mieltä että töissä käydään vain sen takia että sieltä saa rahaa. Lisäksi työpaikka ja ala tulee valita siten että se olisi mahdollisimman tuottoisaa itselle. Itse olen ilman yliopistoa saanut hyvän ammatin jossa tienaan enemmän mitä moni yliopiston käynyt tuttuni, noin 35 000 euroa vuodessa. Itse siis olen lukion jälkeen käynyt ammattikorkeakoulun, ja työskentelen teollisuuden alalla.
Nämä yliopistoon menevät eivät osaa ajatella monesti nenäänsä pidemmälle, on kai siistiä sanoa baarissa että oon yliopistossa ja trendikkäällä alalla, ja kuinka siistiä on kun ei ole kiirettä valmistua. Onhan se siistiä viettää 5-6 vuotta railakasta opiskelijaelämää, kunnes todellisuus napsahtaa valmistumisen jälkeen kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Setäni firmaan otettiin myös eräs yliopistosta valmistunut henkilö joka oli ollut työttömänä. Mies ei osannut tehdä juuri mitään kun seisoa sormi suussa. Toki osa johtuu varmaan siitä että motivaatio työn tekemiseen tällä henkilöllä oli varmaan melko huono, koska pilvilinnat oli rakennettu yliopistoaikoina.
Siellä tämä henkilö tekee nyt sitten paskimpia hommia ja on amisviiksien ja vanhojen äijien naurun kohteena, käy ihan sääliksi. Tuo henkilö tienaa sellaiset 1000 euroa kuussa ja joutuu olemaan vanhojen työntekijöiden juoksupoikana, "hae sitä" "tuo tätä". Ala on siis metalliala, hyvähän se on 26 vuotiaana aloittaa tutustumisen nollapohjalta tällaiseen alaan, muut kun ovat aloittaneet yläasteen jälkeen 16 vuotiaana.
Näitä esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Tämä esimerkki nyt oli tietysti lähin minkä minä tiedän. Voi olla että valmistuneet pääsevät parempiinkin työläishommiin jossa voi tienata jo jopa saman kuin roskakuski, eli semmonen 18000-20000e vuodessa.
Sitten on nämä kaikenmaailman assistentit ja muut jotka pääsevät oman alan töihin, mutta jäävät palkoissa sellaiseen 24000 euroon vuodessa, joka on saman suuruinen kuin nuorella polisilla. Ja kaikkihan tietävät että poliisin palkka on naurettavan pieni työn rasittavuuteen nähden.
Täten haluankin kysyä että käydäänkö yliopisto vain oman "egon" nostattamisen takia? Rahallista hyötyä siitä ei ole suurelle osalle.
Toki on esitetty kaikenmaailman keskiarvoja yliopistoista valmistuneiden palkoista, mutta tämä keskiarvo ei kerro koko totuutta. Keskiarvoa nostaa huomattavasti sellaiset jotka tienaavat tähtitieteellisiä summia rahaa. Todellisudessa jos nämä supertuloiset jätettäisiin pois ja keskityttäisiin suurimpaan osaan, eli "normaalipalkkaisin", olisi keskiarvo melko matala.
Ammattikorkeakouluissa ei ole sama tilanne, vaikka tosin sinnekin menoa kannattaa välttää jos lukeminen ei kiinnosta. Heitä kuitenkin valitaan helpommin työpaikkoihin alaa vastaaviin tehtäviin, myös työläistehtäviin. Tämän takia työttömyys ammattikorkeakoulutasoisilla onkin pienempää kuin yliopistotasoisilla.
-Onneen pääsee lyhempääkin reittiä-
Sitten ne jotka pääsevät tavallisiin töihin, huomaavat olevansa niiden nuoruudesta tuttujen samojen amisnaamojen kanssa samalla pikkupalkalla samoissa kakkahommissa. Varmaan mieltä ylentävää miettiä sitten miksi kävi yliopiston keskinkertaisesti.
Erityisesti nykypäivän trendialat ovat suosittuja, mutta monikaan ei ajattele että näillä trendialoilla koulutetaan moninverroin enemmän kuin on tarpeen. Toki on totta että parhaat yliopistosta pääsevät suklaahommiin, mutta heitä on vain murto-osa. Harvasta valmistuneesta tulee jormaollilaa. Suuri osa valmistuneista tienaa saman mitä tavallinen työläinen.
Itse olen aina ollut sitä mieltä että töissä käydään vain sen takia että sieltä saa rahaa. Lisäksi työpaikka ja ala tulee valita siten että se olisi mahdollisimman tuottoisaa itselle. Itse olen ilman yliopistoa saanut hyvän ammatin jossa tienaan enemmän mitä moni yliopiston käynyt tuttuni, noin 35 000 euroa vuodessa. Itse siis olen lukion jälkeen käynyt ammattikorkeakoulun, ja työskentelen teollisuuden alalla.
Nämä yliopistoon menevät eivät osaa ajatella monesti nenäänsä pidemmälle, on kai siistiä sanoa baarissa että oon yliopistossa ja trendikkäällä alalla, ja kuinka siistiä on kun ei ole kiirettä valmistua. Onhan se siistiä viettää 5-6 vuotta railakasta opiskelijaelämää, kunnes todellisuus napsahtaa valmistumisen jälkeen kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Setäni firmaan otettiin myös eräs yliopistosta valmistunut henkilö joka oli ollut työttömänä. Mies ei osannut tehdä juuri mitään kun seisoa sormi suussa. Toki osa johtuu varmaan siitä että motivaatio työn tekemiseen tällä henkilöllä oli varmaan melko huono, koska pilvilinnat oli rakennettu yliopistoaikoina.
Siellä tämä henkilö tekee nyt sitten paskimpia hommia ja on amisviiksien ja vanhojen äijien naurun kohteena, käy ihan sääliksi. Tuo henkilö tienaa sellaiset 1000 euroa kuussa ja joutuu olemaan vanhojen työntekijöiden juoksupoikana, "hae sitä" "tuo tätä". Ala on siis metalliala, hyvähän se on 26 vuotiaana aloittaa tutustumisen nollapohjalta tällaiseen alaan, muut kun ovat aloittaneet yläasteen jälkeen 16 vuotiaana.
Näitä esimerkkejä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Tämä esimerkki nyt oli tietysti lähin minkä minä tiedän. Voi olla että valmistuneet pääsevät parempiinkin työläishommiin jossa voi tienata jo jopa saman kuin roskakuski, eli semmonen 18000-20000e vuodessa.
Sitten on nämä kaikenmaailman assistentit ja muut jotka pääsevät oman alan töihin, mutta jäävät palkoissa sellaiseen 24000 euroon vuodessa, joka on saman suuruinen kuin nuorella polisilla. Ja kaikkihan tietävät että poliisin palkka on naurettavan pieni työn rasittavuuteen nähden.
Täten haluankin kysyä että käydäänkö yliopisto vain oman "egon" nostattamisen takia? Rahallista hyötyä siitä ei ole suurelle osalle.
Toki on esitetty kaikenmaailman keskiarvoja yliopistoista valmistuneiden palkoista, mutta tämä keskiarvo ei kerro koko totuutta. Keskiarvoa nostaa huomattavasti sellaiset jotka tienaavat tähtitieteellisiä summia rahaa. Todellisudessa jos nämä supertuloiset jätettäisiin pois ja keskityttäisiin suurimpaan osaan, eli "normaalipalkkaisin", olisi keskiarvo melko matala.
Ammattikorkeakouluissa ei ole sama tilanne, vaikka tosin sinnekin menoa kannattaa välttää jos lukeminen ei kiinnosta. Heitä kuitenkin valitaan helpommin työpaikkoihin alaa vastaaviin tehtäviin, myös työläistehtäviin. Tämän takia työttömyys ammattikorkeakoulutasoisilla onkin pienempää kuin yliopistotasoisilla.
-Onneen pääsee lyhempääkin reittiä-
Vastaukset 26
Vanhimmat
No niin. Taas tässä on ammattikorkea vastaan yliopisto. Ehkä ammattikorkeassa on enemmän käytäntöä, mutta kuten juttusi todistaa, että ne jotka käyvät yliopistoa, eivät ehkä tuollaista katkeraa bullshittiä laita palstoille. Vaikka tälle sinun säälisi kohteella ei ole ehkä koulutusta vastaava työtä hän silti tekee sen. Itse tiedän kokemuksesta, että ammattikoekean käyneet jupisevat enemmän siitä, että eivät ole koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Ehkä me yliopistolaiset emme ole heti käytännössä yhtä hyviä kuin te ammattikorkealaiset, mutta olen melko varma, että henkinen puoli on meillä sitäkin parempi.
Ja se miksi ammattikorkeasta työllistytään paremmin johtuu työnantajapuolen säästöistä. Ylemmän korkeakoulututkinnon omaaville maksetaan yleensä korkeampaa palkkaa. Odotappa vain kun tämä ammattikorkean insinööribuumi on huipussaan, niin mistä niille kaikille töitä?
Ei todellakaan työllisty amk:sta paremmin kuin yliopistoista vaikkapa teknillisiltä tai kaupallisilta aloilta. Mediaanipalkat yliopiston käyneillä ~500-1000e kuussa korkeammat kuin amk-tasolla. Esimerkiksi DI:llä luokkaa 4000e, insinöörillä 3000e.
No älä minulle ala kiljumaan, että ei todellakaan. Luulen, että määrällisesti AMK pohjalta työllistyy enemmän, mutta niitähän myös valmistuu huomattavasti enemmän, joten heitä on myös työttömänäkin enemmän. Ja kuten nimimerkistänikin näkyy, itse opiskelen yliopistossa. Omaan alaani kuuluville työpaikoille haetaan usein amk-insinöörejä ja syy on juuri sinun mainitsemasi palkkatasojen ero. Työnantaja siis usein säästää palkkaamalla amk-pohjaisen kaverin määräaikaiseen työsuhteeseen säästääkseen palkkakuluissa.
Mutta pointtini palkoista ja työllisyydestä huolimatta on se, että harvemmin ylemmän korkeakoulututkinnon omaava lähtee kirjoittamaan keskustelun aloittajan mukaista tarinaa....
Menisit jonnekin muualle kerjäämään huomiota.
Opiskelen Turussa psykologiaa. Työllisyys alalla erittäin hyvä. En pelkää jääväni työttömäksi. Palkka ei ole pilviä hipovaa, mutta ei se haittaa, koska olen valinnut minulle oikean alan.
Ei sitten tullut mieleen, että jotkut haluavat tehdä sellaista työtä josta pitävät huolimatta siitä, että jollain muulla työllä tienaisi enemmän? Itse opiskelen yliopistossa päämääränäni ammatti, jonka keskipalkka on huimat 1700 euroa. En todellakaan ole millään jämälinjalla, jolle otetaan kaikki jotka osaa kirjottaa hakupapereihin nimensä, vaan olisin päässyt pelkillä yo-papereillani lukemaan esim. paljon paremman palkan DI:ksi. Raha on kuitenkin pientä verrattuna siihen, että saa työskennellä itseään kiinnostavien asioiden parissa.
No joo, voihan toi osaltaan paikkansakin pitää ainakin jonkun humanistisen tutkinnon kohdalla. Itseäni ei ole kyllä harmittanut pätkääkään että vaihdoin AMKsta yliopistoon. Sen verran huonolaatuista oli AMKssa opetus ja opiskelija-aines, että tuntui ajan haaskaukselta.
En ole kyllä pätkääkään huolissani tulevaisuuden työtilanteessa ja palkassakin pätkin kyllä kaiken maailman tradenomit ja merkonomit. PS. Yliopisto=Tiedekorkeakoulu, että eiköhän ne AMKn käyneet osaa paremmin hitsata, mutta mitenköhän on sitten älyllinen puoli.
Mielikuvamarkkinointia ilman faktaperusteita. Muutama tosiasia, olkaa hyvä.
Yliopistosta, ammattikorkeakoulusta ja ammatillisen koulutuksen kautta voi pätevöityä sellaisiin hommiin, joissa ei hirveästi tee rahaa. KUITENKIN korkeimmin palkattuihin hommiin yliopistokoulutus on käytännössä ainoa mahdollinen tie (pl. yrittäjyys ja jotkin taiteenalat). Yliopistokoulutus maksaa keskimäärin itsensä takaisin jo 30-vuotiaana, jonka jälkeen alkaa jo tulla eroa ammattikoulutuksen käyneeseen, huolimatta huomattavasta erosta työurien kestossa siinä vaiheessa. Lisäksi yliopistokoulutuksen saaneiden työttömyysprosentti on huomattavasti alhaisempi kuin opisto- tai amk-koulutetuilla, puhumattakaan ammatillisen koulutuksen saaneista. Palkkaus on keskimäärin parempaa kuin käytännössä yhtä pitkään kouluttautuvilla AMK:n tai opistokoulutuksen käyneillä. Koulutusala JA koulutustaso vaikuttavat molemmat suoraan palkkaukseen.
Huomauttaisin vielä tuosta työelämälähtöisyydestä, että ainakin meillä koulutus toimii pitkälle työmarkkinoiden ehdoilla, ja tiedekunnalla on tiiviit suhteet yrityselämään. AMK:ssa pakotetaan työharjoitteluun, mutta sellainen yliopistossa opiskeleva, joka ei käytä esim. harjoittelumahdollisuuksia hyväkseen, on mielestäni harvinaisen tyhmä. Ja vielä; AMK- ja yliopistokoulutettujen työkokemuksessa valmistumisvaiheessa ei ole suurta eroa.
Tuo on varmasti totta. Onhan se ihan eri asia esim. opiskeleeko kaupallista alaa YO:ssa vai AMK:ssa. Itse en kumpaakaan ole vielä päässyt opiskelemaan, mutta hakuja on ollut kummallekkin taholle. Kauppakorkean jutut meni suoraan sanottuna ihan yli hilseen, enkä sellasia juttuja jaksaisi lukea tai tehdä työtä tommoisten juttujen parissa. Tuttu opiskelee taas AMK:n liiketaloudessa, ja homma vaikuttaa olevan huomattavasti normaalimmissa rajoissa. Kyllä monet tieteenalat, esim. taidehistoria olisi kiinnostavia, mutta entä työn saanti? Kaupalliselle alalle on tullut jo lähdettyä, niin toki haluan jatkokoulutusta. En kuitenkaan ole niin lukutoukka että YO-tahtia jaksaisin, joten AMK on luultavasti oikea paikka minulle. Mielipiteitä?
Nuo palkkajutut on varmaan vähän sellaisia asioita mistä ei koskaan voi tietää miten käy omalla kohdalla. Itse olen sitä mieltä että kannattaa aika pitkälle ajatella omia kiinnostuksen kohteita, eikä sitä mikä tilastollisesti parhaiten tällä hetkellä työllistää. Luultavasti juuri nuo korkeapalkkaiset joutuvat olemaan pitkää päivää töissä ja kovan stressin alaisina. Minä otan mieluummin sellaisen työn missä palkka on pari sataa huonompi, ja työstressi pienempi. Arvostan YO-koulutusta ja olisihan se hienoa hankkia sellainen itselle, mutta en usko että jaksaisin moista. Hienoa että toiset jaksavat. Kyllä se on ihmisestä kiinni viihtyykö pänttäämässä kirjakaupalla teoriaa vai tekeekö mieluummin asioita ja lukee hieman vähemmän. Samoihin töihin sitä varmaan mennään mutta eri tehtäviin ;)
Sulla on oikein hyvä ja reilu asenne tähän keskusteluun. Harvinaisen fiksu kommentti tällä palstalla!
Jokainen opiskelee resurssiensa ja mielenkiintonsa mukaan, eikä se palkka nyt varmasti elämässä tärkeintä ole pitkässä juoksussa.
Asian vierestä, mielestäni on typerää elää jossain fantasiamaailmassa, jossa suppeampi koulutus takaa paremmat työllistymismahdollisuudet ja korkeamman palkan, niinkuin ketjun aloittaja esittää. Ei sillä pakollisella työharjoittelulla niin suurta merkitystä ole. Se ei vain vastaa sitä todellisuutta, josta eri alojen työllistymisprosentit kertovat, piti siitä tai ei.
No kiitosta vain :)
Minä ainaki haluan tehdä työtä joka on mielenkiintoista, hyvä palkka on noin 2000 euroa. Ja minua kiinnosta sellainen työ, johon pääsee vain yliopistokoulutuksella. En ikinä jaksaisi tehdä työtä joka olisi tylsää ja stressavaa vaikka palkka olisi 5000 euroa/kk
Kuten viesteistä tuli esille, moni teistä yliopistossa opiskelevista on valmis tekemään pikkupalkkaista työtä. Tehkää vaan, älkääkä sitten uneksiko ulkomailla käynneistä ja mökin hankkimisesta.
Toiseksi voisin mainita tuon keskiarvojupakan. Monille teille lukeneille ei näköjään tullut selväksi että keskiarvoa nostaa nämä supertuloiset.
Ja vielä voisin mainita, että parhaat todellakin pääsevät hyviin hommiin, MOLEMMISTA. Puhe oli kuitenkin niistä jotka suorittavat tutkintonsa keskinkertaisesti. Jos verrataan AMK:n ja yliopiston keskinkertaisesti suorittaneiden työllistymistä, niin AMK-ihmiset pääsevät helpommin töihin. Tällöin toki ammatti ei välttämättä vastaa alaa.
ELI TARKKUUTTA LUKEMISEEN!
"Ja vielä voisin mainita, että parhaat todellakin pääsevät hyviin hommiin, MOLEMMISTA. Puhe oli kuitenkin niistä jotka suorittavat tutkintonsa keskinkertaisesti. Jos verrataan AMK:n ja yliopiston keskinkertaisesti suorittaneiden työllistymistä, niin AMK-ihmiset pääsevät helpommin töihin. Tällöin toki ammatti ei välttämättä vastaa alaa. "
Mihinköhän tutkimukseen nämä "tietosi" perustat? Kyllä minun tuttavapiiristäni niitä työllistymisvaikeuksia on ollut nimenomaan amk-koulutetuilla. Monet työllistyvätkin sitten juuri niihin hanttihommiin.
Sä et ota sitä todennäköisyyttä huomioon hyvä 'oink', että on myös monia, joita itse tiede ja opiskelu kiinnostaa. Mä hajoisin pelkästä käytännön pyörittämsestä, siis miksi hemmetissä sitä tyytyisin tekemään. Ei pelkästään 'ammattiin' vaan itsensä sivistämiseen, juu nou.
"Puhe oli kuitenkin niistä jotka suorittavat tutkintonsa keskinkertaisesti. Jos verrataan AMK:n ja yliopiston keskinkertaisesti suorittaneiden työllistymistä, niin AMK-ihmiset pääsevät helpommin töihin. Tällöin toki ammatti ei välttämättä vastaa alaa."
Väitteelläsi ei ole mitään todellisuuspohjaa. Yksilöi lähteesi.
Oletko ajatellut, että keskiarvoja on monenlaisia? Supertuloiset eivät pahasti nosta mediaania, mitä voitaisiin pitää oikeimpana keskiarvona tässä tilanteessa. Mediaanihan on se keskiarvo, minkä luvun kummankin puolin on tasan puolet arvoista. Kauppatieteen maistereiden mediaanipalkka on 3800€ ja keskipalkka (jota ne sinun superrikkaat nostavat) on 4400.
Eli 3800€ tai enemmän tienaa puolet KTM:sta, kerropa, paljonko tradenomit? Ja kerro sen jälkeen, kummaksi kannattaa palkan puolesta opiskella.
Minuakin kiinnostaisi tietää tradenomin mediaanipalkka. Mistähän tuommoisia voisi katsella (joku nettiosoite)?
Palkan puolesta kannattaisi varmaan opiskellä lääkäriksi... Toiset opiskelee palkka mielessä, toiset etsivät ensisijaisesti kiinnostavaa työtä.
www.tradenomiliitto.fi
Oletko tullut ajatelleeksi, että kaikki yliopistossa olevat eivät ole suoraan koulun penkiltä tulleita lukiolaisia? Täällä on iso joukko myös hieman vanhempaa väkeä, joka on ehtinyt jo kokeilla jos jonkinlaisissa töissä tai viroissa ennen yliopistoon pyrkimistä. Itse aloitin ammattikoulusta, muutamia vuosia "duunarina", sitten iltalukio ja nyt yliopisto. Tiedän kyllä, että ilman lukemistakin voi saada hyvin rahaa- kun vain jaksaa painaa pitkää päivää, mutta pelkkä rahan määrä ei olekaan tärkein asia.Jossain vaiheessa huomasin,että koulutus ja sen mukanaan tuoma sivistys ja arvostus ei ainakaan heikennä mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Siksipä minua huvittaakin suuresti tuo ammattikoulu vs. yliopisto kinastelu; siihen juuttuneiden olisi syytä laajentaa omaa ahdasta maailmankuvaansa.
Lapsetko täällä väittelevät? En ketää rupea sormella syyttämään mutta eikö ole niin että korkeakoulututkinto kuin korkeakoulututkinto on arvostettu eikä sillä juurikaan ole väliä mistä opinahjosta valmistuu kunhan kunnialla sen tekee.. Palkka ei ole aina se ratkaiseva tekijä ja jatkokoulutushan on myös keksitty. Voi jopa yhdistellä sekä yo-pohjaisia että amk-pohjaisia tutkintoja! Olet sitten maisteri tai restonomi, kunhan osaat asiasi niin mitä väliä mistä tulet?
eikös tuota eläkeikää ollu juuri nostamassa? eli ihmiset viettävät työelämässä vielä pidemmän ajan elämästään. 40 tuntia viikossa ei ole mikään paha työaika, mutta en ymmärrä ihmisiä, jotka vuodesta toiseen tekevät työtä, joka ei ole itselle mielenkiintoista. kyllä minulla ainakin menisi hermot ja nopeasti.
hyvä palkka ja työn mielenkiintoisuus eivät aina kohtaa, mutta jos jostain pitäisi luopua on järkevämpää luopua hyvästä palkasta kuin työn mielenkiintoisuudesta. jos on mielenkiintoisessa huonompipalkkaisessa duunissa jaksaa luultavasti helpommin ottaa toisen mielenkiinnottoman huonopalkkaisen duunin rinnalle (jolloin koko palkka nousee) kuin tehdä mielenkiinnotonta hyväpalkkaista työtä.
mielestäni ihminen, joka valitsee työnsä tulojen perusteella on vain ja ainoastaan tyhmä!
"Toki on esitetty kaikenmaailman keskiarvoja yliopistoista valmistuneiden palkoista, mutta tämä keskiarvo ei kerro koko totuutta. Keskiarvoa nostaa huomattavasti sellaiset jotka tienaavat tähtitieteellisiä summia rahaa. Todellisudessa jos nämä supertuloiset jätettäisiin pois ja keskityttäisiin suurimpaan osaan, eli "normaalipalkkaisin", olisi keskiarvo melko matala."
Nämä yo:sta valmistuneet "superpalkkaiset" lienevät lähinnä esim. yritysjohtajia, huippulääkäreitä ja vaikkapa juristeja. Koulutusalat joilta tätä porukkaa siis valmistuu ovat kai pääasiassa kauppatieteet, insinööritieteet ja lääketiede, niin ja oikeustiede.
Kutakuinkin vastaavia koulutusaloja amk:ssa ovat sitten liiketalous, tekniikka ja hoitoala. Kukin voi tästä vetää omat pohdintansa ja vertailunsa, kun ei näistä taida olla mitään yksiselitteisiä vertailuja olemassa.
No juu, mutta kun sitten tosiaan keskitytään näihän "normaalipalkkaisiin" ja keskivertopoppooseen, niin enpä usko että suurta palkkakuilua syntyy ammattikoulutuksen tai yo-koulutuksen saaneiden välille mikäli esim. tarkastellaan henkilöitä jotka ovat olleet työelämässä väh. 10 vuotta.
Tässä kannattaa myös ottaa huomioon se, että yo-kouluttaa aika paljon porukkaa myös valtiolle/kunnille töihin. Amk:ssa ei voi esim. opiskella opettajaksi. Ja sehän tiedetään että kunnalla/valtiolla palkat ei päätä huimaa. Toisaalta työtahti voi olla melkoisesti mukavampi kuin yksityisellä ja työn vaatimukset alhaisempia. Ja kuten tässäkin ketjussa on tullut esiin, moni yo-opiskelija opiskelee nimenomaan siksi että ala kiinnostaa, ei tulevan työpaikan ja rahan takia. Tämä on tietysti hieman idealistista, ehkä jopa naivia, mutta toisaalta täysin ymmärrettävää. Ei minustakaan elämän sisältö ole siinä että on kesämökki ja mottorivene. Keskikaupungilla asuvana en itse tarvitse edes autoa. Ja kyllä sitä peruspalkalla kerran vuodessa matkustaa ulkomaille ja toisaalta koulutuksen antama sivityspääoma ja kielitaito on tässäkin mukava juttu, saa niistä matkoista sentään muutakin irti kuin kännäämistä ja tajutonta sekoilua. En silti pidä itseäni mitenkään parempana ihmisenä kuin "perusduunaria." Juuri äskettäin tapasin kirvesmiehen joka oli varsin mukava ja kaikin puolin fiksu ja osasi jutella oikein älykkäästi "sivistysaiheista." Niin ja onpahan erässä proffani taannoin todennut niinkin, että ei yliopistossa oikeasti mitään viisasta porukkaa ole, vaan se todellinen viisaus on aivan muualla, kansan parissa ja yliopistojen ulkopuolella.
Mutta, peruspointti kai tässä ketjussa oli miettiä sitä varsin filosofista ongelmaa että, mitä on hyvä elämä? Yhdelle osa siitä on mielenkiintoinen työ mutta ehkä "kehnohkolla" palkalla, kun taas toiselle se on "kehnohko" työ hyvällä palkalla.
Sellasta.
niin ei kaikki mene yliopistoon pelkästään rahan takia. Osa opiskelijoista on aidosti kiinnostunut lukemastaan aineesta ja elämässä kannattaa kuitenkin tehdä niitä juttuja jotka kiinnostavat. Ja kyllä amislaisia ja ammattikorkeskouluistakin valmistetuneita on melko paljon työttömänä. Tiedän paljon tradenomeja jotka ovat löytäneen itsensä kaupan kassalta valmistuttuaan. He pystyvät vain haaveilemaan omanalan parempi palkkaisista töistä.
Ja jos valmistuu yliopistosta ei se tarkoita,että on peukalo keskellä kämmentä, vaan voi olla taitava käytännön töissäkin ja niistä saattaa olla kokemusta esim.kesätöiden pohjalta ja näin voi työtodistuksilla vakuttaa ammattitaitonsa myös työnantajalle.
kaikki ei opi kirjoittamaan ikinä;)