Hyvät ja myös huonet neuvot otetaan ilolla vastaan.
Olen kirjoittanut kokolailla paljon, siis noin harrastajana, en ole julkaissut mitään eikä minulla ole mielestäni vielä mitä julkaista. Teksti on puolivalmista ja siinä on (muiden ohessa) tämä iso ongelma, jonka myös yksi läheinen aiheellisesti totesi, kun halusi välttämättä lukea yhden luvun.
En osaa oikein kuljettaa sitä juonta niin, että mielenkiinto säilyisi. Kuvailen eikä siinä mitään, mutta sen kuvailun merkitys ...? Tämä ei tarkoita, etteikö tekstissäni "tapahtuisi", ei siinä mitenkään olla paikallaan, ehkä tapahtuu joskus liikaakin. Mutta en osaa pysähtyä ja kirjoittaa niin, että lukijaa kiinnostaa.
Mitä ajatuksia tämä teissä herättää?
Potkua juonen kuljettamiseen
Hetty Mutter
8
512
Vastaukset
- "näytä
älä kuvaile". Älä siis jaarittele että Pekka nousi ylös ja lähti kouluun kello 8 ja ensimmäisellä tunnilla oli matikkaa. Aloita siitä, että Pekka paiskaa oven kiinni perässään ja seuraavaksi opettaja sanoo, että "Pekka, kirjoitatko taululle logarytmilaskun numero kuusi". Lukija ymmärtää mitä tapahtui, mutta ei pitkästy.
Auttoiko yhtään?- Hetty Mutter
Arvostelupalvelusta saadun palautteen perusteella minulla tuo näytä jne toimii.
Mutta kun ollan ihan vieraassa ympäristössä, siis paikoissa jotka on erilaisia kuin meidän kulttuurissa, minulla on kiusaus kuvata niitä. Semmoista tekstiä en ole lähettänyt arvostelupalveluun. - lafutu
Hetty Mutter kirjoitti:
Arvostelupalvelusta saadun palautteen perusteella minulla tuo näytä jne toimii.
Mutta kun ollan ihan vieraassa ympäristössä, siis paikoissa jotka on erilaisia kuin meidän kulttuurissa, minulla on kiusaus kuvata niitä. Semmoista tekstiä en ole lähettänyt arvostelupalveluun.Jospa yrittäisit vähentää kuvailua jättämällä pois kaiken tavanomaisen. Pyri hyvin lyhyisiin kuvauksiin, jotka tiivistävät jonkin keskeisen yksityiskohdan kuvattavasta paikasta/henkilöstä/tilanteesta.
- Hetty Mutter
lafutu kirjoitti:
Jospa yrittäisit vähentää kuvailua jättämällä pois kaiken tavanomaisen. Pyri hyvin lyhyisiin kuvauksiin, jotka tiivistävät jonkin keskeisen yksityiskohdan kuvattavasta paikasta/henkilöstä/tilanteesta.
Minulle on toistuvasti sanottu, että pitää pysähtyä, katsoa enempi yksityiskohtia. Mitä hemmettiä se sitten on ellei kuvailua se pysähtyminen?
- ...minäkin...
Hetty Mutter kirjoitti:
Minulle on toistuvasti sanottu, että pitää pysähtyä, katsoa enempi yksityiskohtia. Mitä hemmettiä se sitten on ellei kuvailua se pysähtyminen?
Muistelen Mika Waltarin kirjoittaneen aiheesta jotakin sellaista, että asioita, joilla ei ole tarinan kanssa mitään tekemistä, ei kannata kuvata. Muistaakseni hän käytti esimerkkinä aidan tolppaa, jota on ihan turha lähteä kuvaamaan, jollei sillä ole tarinassa merkitystä.
Mikä taas on itselleni ongelma, koska kirjoittaessa nään asiat tavallaan kuvina päässäni ja niitä kuvia olisi todella herkullista lähteä kuvaamaan. ...minäkin... kirjoitti:
Muistelen Mika Waltarin kirjoittaneen aiheesta jotakin sellaista, että asioita, joilla ei ole tarinan kanssa mitään tekemistä, ei kannata kuvata. Muistaakseni hän käytti esimerkkinä aidan tolppaa, jota on ihan turha lähteä kuvaamaan, jollei sillä ole tarinassa merkitystä.
Mikä taas on itselleni ongelma, koska kirjoittaessa nään asiat tavallaan kuvina päässäni ja niitä kuvia olisi todella herkullista lähteä kuvaamaan.Toisinaan kuvailu voi tietenkin olla tunnelmanluojaa, mutta keskelle tekstiä sitä ei silloin tietenkään kannata ympätä, vaan esimerkiksi kohtauksen alkuun. Jos huomaa olevansa erityisen ihastunut johonkin tiettyyn maisemaan, sen voi tietenkin yrittää ottaa mukaan. Kyllä minäkin entiseen kotikylään tullessani (jossa asuin melkein kaksi vuosikymmentä) kiinnitän aina huomiota niihin samoihin peltoihin ja nättiin kiemurtelevaan jokeen.
Pääasia lienee osittain se, että maailmaa katsotaan kirjassa olevan henkilön silmin. Ympäristökuvailu kuitenkin pääasiassa kuulunee juonen eteenpäin viemiseen.- Pandorah
QotD kirjoitti:
Toisinaan kuvailu voi tietenkin olla tunnelmanluojaa, mutta keskelle tekstiä sitä ei silloin tietenkään kannata ympätä, vaan esimerkiksi kohtauksen alkuun. Jos huomaa olevansa erityisen ihastunut johonkin tiettyyn maisemaan, sen voi tietenkin yrittää ottaa mukaan. Kyllä minäkin entiseen kotikylään tullessani (jossa asuin melkein kaksi vuosikymmentä) kiinnitän aina huomiota niihin samoihin peltoihin ja nättiin kiemurtelevaan jokeen.
Pääasia lienee osittain se, että maailmaa katsotaan kirjassa olevan henkilön silmin. Ympäristökuvailu kuitenkin pääasiassa kuulunee juonen eteenpäin viemiseen.Minä puolestani en jaksa juurikaan lukea noita alkuun ympättyjä maisemain kuvailuja, mieluummin ne menevät "tunnelmanluojina" keskellä kohtauksia vaikkapa näppärästi yhdistettynä henkilöhahmon mielenmaisemaan.
- utsin
Pandorah kirjoitti:
Minä puolestani en jaksa juurikaan lukea noita alkuun ympättyjä maisemain kuvailuja, mieluummin ne menevät "tunnelmanluojina" keskellä kohtauksia vaikkapa näppärästi yhdistettynä henkilöhahmon mielenmaisemaan.
Luin joskus jostain "kuinka kirjoitat romaanin" -kirjasta, että kuvailun ehdoton maksimipituus on puoli sivua. Tosiaan, jos kuvailu tuosta venyy, niin teksti menettää parhaimman tehonsa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 754321
Purra on kantanut vastuuta täyden kympin arvoisesti
Luottoluokituksen lasku, ennätysvelat ja ennätystyöttömyys siitä muutamana esimerkkinä. Jatkakoon hän hyvin aloittamaans1064039Surullista
Että menetit sen naisen , tosi surullista ja vielä oman tyhmyyden takia ,ymmärrän että se on masentavaa582517Muuttunut käytös
Onko kaivattusi käytös muuttunut? Tiedätkö mistä se johtuu? Haluatko kertoa, mitä tapahtui?672367BOIKOTOIN - Ei mitään Suomi.fi postilaatikoita käyttöön
Ainakaan minulle! Vai että pitäisi alkaa siellä käyädä katselemassa tammikuusta 2026 siis periaatteessa päivittäin että1452270- 1322077
Väkeä oli liikkeellä
Nyt leijutaan pilvissä. Kun eläinpuistossa oli porukkaa 😆😆 Olihan siellä kun ilmaiseksi pääsivät. Eiköhän se juuri sik412074- 491949
Kummallista
Oletteko koskaan ihastuneet ihmiseen, joka ei ulkonäöltään vastaa ollenkaan ihannettanne?541708- 591704