Meillä on vajaa vuoden ikäinen landseer narttu jota käytettiin eläinlääkärillä takajalkojen jäykkyyden takia.
Ell suositteli kääntymään neurologin puoleen, mutta kasvattaja kehoitti menemään ensin ortopedille. Ortopedi tutki ja kuvasi koiran ja totesi molemmat lonkat tosi löysiksi. Hän ehdotti lonkkaproteeseja (liian kalliit) tai reisiluun pään poisto leikkausta.
Haluaisin kuulla kokemuksia tämmösestä leikkauksesta, onko kenenkään koiralle tehty ja auttoiko hyvin? Kävelikö koira normaalisti sen jälkeen ja tarvitsiko myöhemmin jotain lääkkeitä, fysioterapiaa yms? Ja miten leikkauksen jälkeen pitikö lenkkeilyä ja leikkimistä rajoittaa paljon?
Ell suositteli kääntymään neurologin puoleen, mutta kasvattaja kehoitti menemään ensin ortopedille. Ortopedi tutki ja kuvasi koiran ja totesi molemmat lonkat tosi löysiksi. Hän ehdotti lonkkaproteeseja (liian kalliit) tai reisiluun pään poisto leikkausta.
Haluaisin kuulla kokemuksia tämmösestä leikkauksesta, onko kenenkään koiralle tehty ja auttoiko hyvin? Kävelikö koira normaalisti sen jälkeen ja tarvitsiko myöhemmin jotain lääkkeitä, fysioterapiaa yms? Ja miten leikkauksen jälkeen pitikö lenkkeilyä ja leikkimistä rajoittaa paljon?
Vastaukset 16
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6744867
Tässä on yksi linkki aiheeseen, tuli seurattua tätä tarinaa ns tippa linssissä talvella. Itse yrittäisin kaikki muut konstit ja keinot ensin, en ole itse koirien lonkkaleikkausten kannalla, ne on kuitenkin niin isoja operaatioita ja takeita onnistumista ei ole, siksi niitä tehdään luultavasti aika vähän Suomessa.
Jos koiraa ei leikata sille kehittyy nivelrikko ja toinen vaihtoehto on lopettaa koira. :/ Se on kuitenkin niin huono vaihtoehto kun koira on kuitenkin vielä pentu. Nyt se syö lääkkeitä kipuun ja jotain nivelten öljyämis kapseleita, mutta nivelrikko tulee ilman leikkausta. Jos joku keksii jonkun muun keinon välttyä nivelrikolta niin kertokaa ihmeessä! Muuten ei auta kun viedä leikkaukseen ja toivoa parasta.
Onko pentusi lonkat arvioitu D/D vai E/E?
Missä ajassa nivelrikko kehittyy (?) siihen saattaa mennä vielä vuosiakin, ei kai se kaikkilla etene samaa tahtia.
Olen nähnyt koiria jotka pärjää D/D lonkilla jopa sinne 8 vuoteenkin suht oireettomana kunhan koira pidetään hyvässä lihaskunnossa. Tämäkin kyseinen koira on kilpaillut pk-kokeissa hyvin tuloksin aikanaan. Koira on nyt 8 vuotta ja pysynyt kokoajan hyvässä kunnossa lenkkeilee edelleen pehmeällä alustalla 5km päivässä. Ja varmaan samanlaisia tarinoita on muitakin, kannattaa selata nettiä ja etsiä tietoa ennenkuin tuohon operaatioon lähtee.
En tiedä millon nivelrikko tulee mutta koiralla oli kipuja ennen lääkitystä, käveli selkä köyryssä kun varoi jalkoja ja takajalat muutenkin jäykemmät. Ja lääkäri kirjoitti lenkit kävelyttäen max. 30min, mites lihaskunto siinä kehittyy kun liikkumista rajoitetaan.. Kesällä voi kyllä uida, sitä se mielellään tekeekin, ja metsässä vapaana juoksennella. Mutta en tiedä onko jatkuva lääkitys kipujen estämiseksi hyvä vaihtoehto, nivelrikko tulee ell:n mukaan aika äkkiä jos koiralle ei nyt jotain hoitoa tehä. :( Ell ei tietääkseni mitään sanonut onko lonkat D vai E vai mitä, kun en itse ollut lääkärissä kuuntelemassa, täytyy asia vielä iskältä varmistaa se kun siellä oli. Ja sitten että millainen on pehmeä alusta? Vesijuoksumatto? Juoksumatto? Sora-/hiekkatie? Nurmikko? Metsä? Jos sitä pitäis semmosella sitten kävelyttää vaikka taukojen kanssa.. :)
"pehmeä alusta" = metsä, pururata, nurmi, lumi talvella...eli ei koskaan asfaltille lenkittelemään ja karheasta soratiestä harvat koirat edes tykkää ;)
Sulla on kasvuvaiheessa oleva iso pentu, voisiko olla että se olisi satuttanut jalkojaan leikkiessään, riehuessaan ja lonkat olisi siitä kipeytyneet. Kipeillä lonkilla ei tosiaanaan voi lähteä lihaskuntoa kasvattamaan, jospa se kipuilu menisi ohi kuitenkin. Yleensä alle vuoden ikäistä körilästä täytyy muutenkin maltilla lenkittää, ei liian pitkiä lenkkejä liian aikaisin ja ylenpalttista riehumistakin kannattaa varoa esim liukkaalla ruohikolla.
Selkäkyyryssä kulkemiset ja jäykät takajat voi johtua selkävaivoistakin sekin kanttaa ottaa huomioon.
Kannattaisi kuitenkin näyttää lonkkakuvat vielä toiselle eläinlääkärille, mieluiten sellaisella joka oikeesti tietää jotain näistä.
käyttää koira hierojalalla, koira vyöhyketerapiassa ja mitä niitä on varmaan
issias tyyppinen juttu missään nimessä en antaisi leikata
itsellä iso rotu ja kiropraktikko on aina auttanut,kokeile onko selkärangan alueella
kuumempaa kohtaa kun kädellä painat läpeensä selkärangan sen lämpö kohdan kyllä tuntee
Äkkikäännökset liikkuessa voi tehdä ja hierontakin hyvä apu
Jään odottamaan vastausta
toiselle lääkärille, keskustelemaan vaihtoehdoista. On olemassa koiria joilla on nivelrikkoja ja elävät vuosia niiden kanssa ilman sen suurempia ongelmia. Vesi on hyvä liikunta muoto. Koira kannattaa pitää hoikkana ja kiipeilyä on syytä välttää. Ystäväni käyttää nivelille tarkoitettua lisäainetta ruuassaan ja sillä koiralla on niin etu kuin takalonkat. Edes mennyt sakemannini eli d-lonkillaan 8 vuotta.
Lääkärin vaihdolla joskus saattaa sairauden kuva laajentua. Toisaalta kun on noin nuori koira kyseessä, niin ehkä leikkaus on hyvä vaihtoehto.
TÄSTÄ NYT KANNATTAISI MONEN OTTAA OPIKSI JA VIEDÄ KOIRA ORTOPEDILLE JO PENTUNA LONKKIA TUTKIMAAN. Silloin saa parhaimmat avut. olen kuullu että jopa 4 kk ikäiselle koiralle on tehty lonkkiin leikkaus, jotta saisi terveemmät lonkat aikuisena.
Ensin käytiin toisella lääkärillä joka epäili neurologista sairautta, mutta kasvattajan kehotuksesta käytiin ensin ortopedillä, joka siis tutki myös koiran ja kuvasi lonkat. Se kirjoitti että: "Selkeänä löydöksenä voimakasasteinen molempien lonkkien löysyys." Mutta ehkä pitäisi vielä kysyä toisenkin ortopediaan suuntautuneen ell:n mielipidettä niinkun tämä ortopedi sanoi että halutessanne kysykää.
Mutta missä kävitte lääkärissä?
Kannattaa ehdottomasti kuvata selkärankakin (näin tekisin itse). Jos selkä on jumissa, mutta luusto kunnossa niin hierojalle kannattaa ehdottomsti mennä. Moni koira on siitä saanut apua.
Itse myös keskustelisin toisen ortepedin kanssa. Kun kerta puhutaan raskasrotuisesta koirasta, ei toipuminen taatusti ole helppoa verrattuna pieneen koiraan, mutta taas toisaalta koirat toipuvat hirmun nopeasti leikkauksista. Ystävän koiralta poistettiin piilokives vatsaontelosta ja jo seuraava päivänä koiralla oli ihan suunnattomat menohalut. Kyseessä oli saksanpaimenkoira.
Lonkkaleikkauksesta toipui se pentukin parissa päivässä. Koko ero on tietenkin suuri kun vertaa teidän koiraan.
Toivottavsti saatte avun koirallenne ilman leikkausta. Nivelrikkoihin on olemassa vitamiineja, joita meilläkin käytetään ja tiedän muidenkin käyttävän nimenomaan nivelrikkoisille koirilleen, jotka pärjäävät hyvin.
Kyllä uskon että koiramme tutkineet lääkärit ovat ihan päteviä. En tiiä saako nimiä mainita?? Voin kertoa jos joku ensin sanoo että saako, joillain sivuilla kun ei saa mainita nimiä ja paikkoja...Mutta kuitenkin tietääkseemme lähiseudun paras/pätevin ortopediaan suuntautunut ell joka koiramme viimeksi tutki. Ja lääkäri sanoi että oireet selittyvät niillä löysillä lonkilla, uskon sitä ainakin siihen asti kunnes joku pätevämpi muuta todistaa. Ja ell pyytää lausunnon joltain joka tekee niitä lonkkaproteeseja(eli kai lähettää kuvat sinne)ja senkin nimen voin sitten kertoa jos se sallittua on. Selänkin ja polvet se ell kuvasi ja ne oli hyvät, ei mtn vikaa. Ja ell sanoi että noin huonoja lonkkia ei saa tehtyä väärällä ruokavaliolla ja liikunnallakaan, eli synnynnäisesti huonot on... Kyllä meidän koirat tykkää sorallakin lenkkeillä, lapinkoira ainakin ;), lansua ei niin ole soralla lenkitettykkään. Ja joo äitikin mulle jo selventi tota pehmeetä alustaa, metässä me on sitä ulkoilutettukkin ja pihassa saa vapaana loikkia. :) Tehtiinkö saksanpaimenkoiralle sellainen reisiluun pään poisto josta tuossa alussa kyselin vai joku muu lonkkaleikkaus? Kyllä luulen että sille pitää se leikkaus tehdä kun jos se vaan syö lääkkeitä kunnes tulee nivelrikko, sillä on sitten vielä kipeämmät jalat ja pitää syödä enemmän ja enemmän lääkkeitä ja voi tulla kaikenlaisia muitakin nivelrikosta aiheutuvia ongelmia ja joutua sitten lopettamaan. :/ Toivottavasti joku jonka koiralle on tehty tuollainen voisi kertoa siitä.
Mielelläni kuulisin ketä ortopediä olette käyttäneet. Siitä voisi olla apua myös monelle muulle ontuvan koiran omistajalle.
Sana lähtee leviämään ja jokainen joka omistaa ISON KOIRAN vie sen ortopedille jo 3-4 kk ikäisenä tutkimuksiin. Oli sitten kyseessä landseer tai sakemanni. Nopeasti kasvavat rodut ovat erittäin alttiita nivelrikoille.
Nm. monta tonnia olisi säästynyt, JOS olisi vienyt koiran pentuna ortopedille
~Nm. monta tonnia olisi säästynyt, JOS olisi vienyt koiran pentuna ortopedille~
Kuinka niin olisi säästynyt?
^ Samaa mietin minä, kuinka niin olisi säästynyt? Meillä vietiin koira ortopedille pentuna, ontui jo siinä vaiheessa. Todettiin paha lonkkavika ja meillä koira on käynyt läpi reisiluunpään poistoleikkauksen. Kopioin kirjoittamani toipumispäiväkirjan tännekin, jos siitä jollekin on apua!
Päädyimme reisiluunpään poistoleikkaukseen (Mevet/ Perl Axelson, toisesta eläinlääkäristä saimme ensin koiralle lopetustuomion) ja liitän nyt tänne "päiväkirjan", jota kirjoitin leikkauksen jälkeen. Sitä nimittäin olisin itse kaivannut ennen leikkausta. C on sekarotuinen (mm. saksanpaimenkoira, leonberg), 30 kiloinen koira, jolle leikkaus tehtiin 8 kuukauden ikäisenä. Paha lonkkavika havaittiin 5 kuukauden ikäisenä.
Lopputulokseen olemme olleet erittäin tyytyväisiä.
"FHO-leikkauksen jälkeen
1. pvä-1 viikko
Opetellaan liikkuminen liinan avulla, takajaloille ei ollenkaan painoa. Liikkuminen vain pakolliset tarpeilla käynnit. Käy ensimmäisen kerran tarpeillaan vasta n. 12 tuntia leikkauksesta. Korkea kipulääkeannostus morfiinilaastari, jatkuva seuranta. Koira on kipeä. Cn kanssa ollaan _koko_ ajan, myös nukutaan (patjalla olohuoneen lattialla). Silitellään, hoivataan. C nukkuu paljon.
2 viikko
C jaksaa liikkua hieman enemmän, liinan kanssa liikkuminen sujuu hyvin, mennään jo aikamoista vauhtia. Edelleen kipuja, mutta ottaa jo omia askelia. Elämänilo palannut, yrittää hieman leikkiä toisen koiramme kanssa makuuasennossa tassuilla läiskimällä. Leikkaushaavojen teippien poisto sujuu huonosti. C ei anna koskea takapäähän, ei myöskään suihkuttaa. Tuntien liottamisen ja yrittämisen jälkeen luovutetaan -> seuraavana yönä C repii teipit itse pois.
3 viikko
Edelleen jatkuva seuranta. C alkaa kävelemään. Kävelee ovelle, juomaan, vaihtaa paikkaa, jaloittelee. Ulkona edelleen tuki. Aletaan harjoittelemaan yksinolemista, muutamia tunteja kerrallaan yksin. Yksin jäädessään alkaa tekemään tarpeet sisälle. Jaksaa kyllä pidättää normaalisti jos joku kotona. Koirat erotetaan keskenään ollessaan.
4 viikko
Yritetään tiputtaa kipulääkeannostusta lääkärin ohjeiden mukaan. Cn ruokahalu tipahtaa olemattomiin. Kipulääkeannostus palautetaan entiselleen, havaittavissa omituista käytöstä muutenkin, jonka myöhemmin huomasimme johtuvan juoksuista. Clle tuli siis kesken pahimman leikkauksesta toipumisen juoksut. Välillä tuntuu, että toipuminen pysähtynyt, kun alussa huomasi jokainen päivä huimaa kehitystä.
2kk
Päivittäin kolme puolen tunnin lenkkejä, koska lumet teiltä, tuki jätetty pois. Kävelee normaalisti, etenkin nopeatempoisessa vauhdissa, mutta väsyy helposti. Hitaassa kävelyssä kävely hieman kankeaa.
3kk
Kävelee normaalisti, liikkuu paljon. Jaksaa pitkiäkin lenkkejä mutta jos lenkki liian raskas, ontuu lenkin jälkeen. Kipulääkeannostusta pienennetään, ollaan välillä muutama päivä ilmankin. Leikkii toisen koiramme kanssa, on oma riiviö itsensä. Noin kolme kertaa loukkaa takajalkansa niin, että kesken lenkin/toisen koiramme kanssa leikin vinkuu hirveästi, ei pysty kävelemään lainkaan. Joka kerta mennyt kipulääkkeillä yön yli nukkumisella kokonaan ohi, ollut seuraavana aamuna taas oma itsensä, ei tarvinnut lääkärissäkäyntiä.
4kk
Täysin toipunut koira. Juoksee, kävelee, leikkii, ui, hyppää sohvalle, itseluottamus kasvanut hirveästi. Takapäätä saa koskettaa, silittää, rapsuttaa. Antaa harjata. Käydään pitkiä metsälenkkejä, uintilenkkejä, kävellään erilaisissa maastoissa. Kipulääkkeitä ei ollenkaan. Todellinen riiviö, energiaa riittää, kiusaa toista koiraamme jatkuvasti ja leikkii paljon. Kävely ja juoksu sekä hitaassa että nopeassa vauhdissa normaalia.
8kk
Toimivat jalat. Liikkuu normaalisti, rakastaa juosta irti metsässä. Joskus suuren rasituksen jälkee ontuu, mutta menee lepäämällä ohi. Tuolloin annamme usein myös kipulääkkeen (rimadyl). Kävely on normaalia, takajalkoja tarkkaan katsoessa Cn kävellessä hidasta vauhtia, voi huomata takajalkojen asennon olevan hieman normaalia "pihdimmässä" ja hitaassa kävelyvauhdissa hihnassa ollessaan, peitsaa liikkuessaan viistoon. Em. asiat on kuitenkin ainoat, mistä lonkkavian/leikkauksen huomaa. C juoksee metsässä irtiollessaan LUJAA vaikeassakin maastossa (suo, kallioinen maasto, yms.), hyppää vaivattomasti sängylle ja esimerkiksi saunan ylimmälle lauteelle, jaksaa pitkätkin lenkit, ja kaikin puolin iloinen ja terveenoloinen koira :)"
Toivottavasti em. teksti auttaa jotakuta tekemään päätöksen leikkauksesta ja auttaa leikkauksesta toipumisvaiheessa olevan koiran omistajaa, leikkauksen jälkeinen aika ei nimittäin ollut ihan helpointa.