unohdettu

itse se kaveri jonka osottava nainen hylkäsi? Todella harmillista että sinulle kävi näin. Itse olen raskaana ja hakenut ystäviltä tukea ja saanutkin. Raskaus on toisille kyllä tosi vaikeaa aikaa. Toiset jopa kääntyvät sisäänpäin vain tutkiskelemaan itseään ja "unohtavat" muut. Raskaus on koettelemus ystävyyssuhteille. Jotkut ystävät tulevat läheisiksi toiset etääntyvät. Minusta kuitenkin ystävyys on jotain mikä ei muutu 9kk vaikka ei toiseen yhteyttä pitäisikään. Jos olisin sinä yrittäisin pitää kiinni ystävästä vaikka tämä ei enää soittelisi. Viimeistään kun lapsi syntyy ystäväsi ymmärtää mikä helmi hänellä on vierellään :).

Raskausaikana itse ainakin oli herkillä. Muutama kaveri on jäänyt taka-alalle ihan sen takia, ettei heitä tuntunut pahemmin kiinnostavan oma tilanteeni eivätkä he käyneet kylässä tms. Normaalisti olisin varmaan soitellut ja kysellyt mikä mättää, mutta raskausaikana sitä sisuuntui, että olepa sitten itseksesi ***kele. Raskausaikana tulin läheisemmäksi niiden kavereiden kanssa, joilla jo on lapsia tai ovat raskaana.

Synnytyksen jälkeen kannattaa myös muistaa, että äiti on jonkun aikaa ihan vauvan lumoissa. Itse ainakin olen kiitollinen, että ystävät soittavat ja tuppautuvat, itsellä aika menee ihan liian nopeaa vauvaa miettiessä.

Koita vain olla kärsivällinen, jos ystäväsi on hyvä ystävä. Kyllä se ohimenee, kun jännittävä aika on käyty läpi. Ja vielä semmoinen juttu, että raskausaikana nainen on vähän "muissa maailmoissa", joten ihan ajattelemattaan saattanut yhteydenpito jäädä. Ja itsellä ainakin ajatuskin katkesi monesti kesken lauseen ja tuli ihan dementoituneeksi :) Ja kysy siltä kaverilta, että missä hei mättää ja kerro miltä tuntuu. Niin minä olen saanut herätettyä muutaman raskaana olleen (ja ihan ilman raskauttakin) kaverini.

sellainen kaveri, joka on ennen ollut oikeastikin todella hyvä ystävä, mutta jonka kanssa olemme valitettavasti lähteneet jonkin verran eri suuntiin :/. Nyt tämä kaverini tohottaa (silloin kun harvoin sattumalta näemme) kaikkia kummijuttuja, koska hän kuvittelee tulevansa lapseni kummiksi. Itsekin olin niin aina luullut, mutta enää en olisi ihan niin varma :/. Tuntuu, ettei häntä kiinnosta, hän ei ota minuun yhetyttä, ja jos itse soittelen, että voitaisiin nähdä, hänellä on aina jotain muuta ja hän ehdottelee, että palataan huomenna asiaan, mutta eipä tuota huomista ole vielä tullut :(. Ja lisäki meitä on ollut melkoisen tiivis pieni porukka, joka on säilynyt ja hän oli pyytänyt kaikki muut viime viikonlopuksi luokseen pieniin pirskeisiin/ illanistujaisiin, jotka siis päätyivät baariin. Minua hän ei pyytänyt, en kai nyt olisi raskaana voinut mennä heidän kanssaan iltaa istumaan ja vaihtamaan kuulumisia :(?

Mulla on sellaisia kavereita puolestaan, jotka on hylänneet mut aina elämäntilanteiden muututtua. Kun aloin seurustelemaan, niin sinkkukaverit lopettivat yhteydenpidon. Yritin mennä heidän kanssaan kahville ja tavata silloin tällöin, mutta mut jätettiin aina juttujen ulkopuolelle. Eipä edes kuulumisia kyselty.
Raskaaksi tullessani mua ei kutsuta illanviettoihin lainkaan. Kyllä hyvin voisin (ja mielellänikin) mennä alkuillaksi porukkaan mukaan, mutta nuo raflat tietenkin jätän raskausajaksi mieluiten väliin. Välillä tuntuu, että ainoastaan ne, ketkä juo ja ryyppää, niin ovat niitä hyviä kavereita eräille.
Näissä elämän tilanteissa olen todellakin oppinut, ketkä ovat oikeita ystäviä ja ketkä eivät ole.
Se, että jos raskaana oleva nainen lopettaa yhteydenpidon, voi johtua ihan siitä, että pää on jotenkin "sekaisin". Uusi tilanne vaatii totuttelua. Olethan ihan normaali kyläilyjä ehdotellut, eli ei mitään ryyppäysiltaa, jossa muuta porukkaa..?

Itselläni on ainakin tuhat ja yksi asiaa mielessä ja paljon asioita täytyy tehdä ennen vauvan syntymää. Itse silti pidän yhteyttä näihin ystäviin, jotka olen huomannut olevan niitä aitoja ystäviä. Muut olen jättänyt omaan arvoonsa täysin.
Jatkuvasti en minäkään jaksa kuitenkaan tapailla ystäviä, kun tykkään olla aika paljon omassa rauhassa. Tuo on kyllä ihmisestä sitten myös paljon kiinni.
Kannattaa herättää tuo kaverisi ja sanoa suoraan miltä nyt tuntuu ja että et haluaisi ystävyyttä menettää raskauden takia kuitenkaan.
Eiköhän tuokin vaihe ohi mene pian.

Ottaa sitten yhteyttä kun HÄNELLE sopii. Tuttu tilanne. Ja sitten kun ottaa yhteyttä, niin ei ole kiinnostunut sinun kuulumisistasi tippaakaan, vaan jauhaa vaan juttuja lapsestaan. Muita asioita hänen elämäänsä ei sitten enää mahdukkaan.. Jos sinulla ei ole lapsia, niin kaverisi jauhaa jutut mieluiten sellaisen kanssa jolla on, koska sinä et ymmärrä.. Kuulutte täysin eri maailmoihin.

Onneksi kaikki odottajat/lapsen saaneet eivät ole noin kamalia. Minulle kuitenkin kävi noin. Kaveri sanoikin suoraan, että elämäntilanteemme on niin erilainen, niin hänen on helpompi/mukavampi jutella sellaisen kanssa, joka on samassa tilanteessa..