Parisuhde karilla

Taas kerran mies käänsi sängyssä selkänsä, ei sanonut edes hyvää yötä. Hyvänyön suukoista tms on turha edes haaveilla. Mies ei halua enää lähelleni. Ollaan oltu kaksi vuotta yhdessä, josta puoli vuotta naimisissa. Lapsi, jota odotan, on ensimmäinen yhteinen, perheessä myös kaksi lasta aiemmista liitoistamme. Suhteen alku oli täynnä hellyyttä ja rakkautta ja mies vannoi, etteivät nuo asiat muuttuisi koskaan. Nyt ollaan kuitenkin pisteessä, etten minä oikeasti enää muista, miltä tuntuu suudella, koska mies ei ole halunnut sellaista tehdä piiiiiiiitkään aikaan. Hän ei myöskään enää tule halaamaan, eikä ota minua muutenkaan lähelleen. Läheisyytemme on sitä, että minä änkeän hänen lähelleen, mutta jos menen vaikka halaamaan, hän pyristelee tilanteesta hyvin nopeasti pois tai jos menen vaikka syliin, on hänellä heti muka kiire jonnekin ja työntää minut pois. Omaehtoisesti mies ei siis tule lähelle, eikä osoita minua kohtaan minkäänlaista hellyyttä. Tai no joskus hän taputtaa minua olkapäälle..vähän niinkuin kaveria. Arki meillä toimii muuten ihan hyvin, mutta parisuhteestamme mies ei halua puhua, vaan ärsyyntyy, jos otan sen puheeksi. Itse kärsin kamalasti tästä hellyyden puutteesta ja siitä, että mies on kylmentynyt minua kohtaan näin kamalasti. Aina, kun yritän puhua asiasta, tulee riita ja mies kieltäytyy puhumasta. Hän on sanonut, että aika aikaa kutakin..hänen mielestään ei siis enää ole tarpeen jakaa hellyyttä ja rakkauden osoitukset ovat hänestä kuulemma vain turhaa todistelua.
Tämä odottamani lapsi oli ns. vahinko, eli emme yrittäneet lasta. Sitä ennen mies suhtautui hyvin negatiivisesti ajatukseen yhteisestä lapsesta ja sanoi, ettei mahdollisesti koskaan halua kanssani vauvaa. Kun kuitenkin sitten tulin raskaaksi, hän vakuutti mielensä muuttuneen ja samalla kosi minua. Kuitenkin nyt olen alkanut vahvasti epäillä, ettei hän halua tätä lasta sen enempää kuin minuakaan. Jos hän rakastaisi, niin tuskimpa hän käyttäytyisi minua kohtaan yhtä kylmästi kuin käyttäytyy. Ainakin itse olen sitä mieltä, että jos toista rakastaa, haluaa myös antaa ja saada hellyyttä ja rakkautta. Olen kysynyt, haluaako mies erota, mutta hän vastaa aina jotain ympäripyöreää. Kun olen sanonut, etten halua jäädä roikkumaan, vaan voin lähteä poiskin, hän on sanonut, että olen täysin vapaa lähtemään, hän ei aio estää, eikä aio soitella perään. Olo on tällä hetkellä todella surkea ja epätoivoinen. Laskettu aika on mennyt viikko sitten ja pienokainen syntyy tavalla tai toisella parin viikon sisään. En tiedä enää, haluanko miestäni enää synnytykseenkään mukaan. Minä rakastan häntä valtavasti, mutta mitä teen synnytyksessä ihmisellä, joka ei oikeasti näytä välittävän minusta vähääkään. Ei elämän pitäisi mennä näin. Taas edessä yksi yö eri sängyissä..tai mies sängyssä, minä sohvalla. Liian usein on iltoja, jolloin itken itseni uneen tästä samasta syystä.
2298
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Odotapa nyt ainakin siihen asti, että vauva syntyy, ja olet toipunut synnytyksestä. Jätä mies pois synnytyksestä, jos niin haluat. Tarvitset sinne jonkun, joka voi oikeasti tukea sinua!
Monet miehet reagoivat raskauteen tuolla tavalla, kylmenemällä, ja varsinkin jos vauva on ollut vahinko, voi olla että mies ei vaan oikein ole sinut omien tunteidensa kanssa. Odottakaa siis hieman vielä ennen mitään radikaaleja päätöksiä, vaikka vaikeaa onkin.
Jos sinulla on joku paikka, johon voit mennä latautumaan ennen synnytystä, mene ihmeessä. Kotiin jääminen ei hyödytä sinun keskittymistäsi nyt, ja synnytykseen valmistautuminen on tällä hetkellä tärkeämpää kuin parisuhdekiemurat.
Onnea matkaan!

Äänestä

Olen pahoillani, että joudut kokemaan tuollaista käytöstä ja varsinkin nyt, kun olen viimeisilläsi raskaana.
Tuollainen käytös ei tee hyvää kenellekään, vaikka ei olisi raskaanankaan. Olet parhaasi tehnyt ja asian ottanut esillekin. Kuulostaa kovasti samalta, kuin edellinen suhde, jolloin suhteemme loppui. Mieheni oli niin törkeä ja inhottava (ihan kuin sinunkin), mutta ei jättänyt kuitenkaan minua. Minä lähdin lopulta ja sitä hän varmaan yrittikin. Jotkut miehet tekevät niin, jotta heistä ei tulisi ns. niitä pahoja typpejä, jotka ovat jättäneet.
Joka tapauksessa olin itkenyt jo niin pitkään, että päätin häipyä ja usko tai älä, mutta sillä sekunnilla, kun astuin uuteen OMAAN kotiini, niin olo oli parempi, kuin koskaan ennen.
Tietenkin tilanteesi on eri, kun saat lapsen ihan kohta. Muista kuitenkin, ettei lapsi teidän suhdettanne pelasta ja mikäli tuo sama touhu jatkuu vielä hetkenkin, niin se tulee vaikuttamaan jo lapseesikin. Lapsen on parempi yhden hyvän huoltajan kanssa, kuin kahden huonon. .. mulla on siitä kokemusta, kun olen itse ollut tuollaisessa perheessä lapsena. Kuka sitä pahaa oloa ja riitelyä jaksaa katsoa ja lapsi vaistoaa herkästi, jos sinä olet onneton. Mieti siis tarkkaan, mikäli miehesi jatkaa tuota samaa touhua.
Onnea tulevaan ja onnea lapsestasi. Hän tuo sinulle paljon rakkautta elämääsi ja aikanaan tulet vielä löytämään miehen, joka on sinun arvoisesi, mikäli nykyinen jatkaa lapsellista touhuaan.
Nyt on sun ajateltava itseäsi ja lasta. Ei tuon "miehesi" tunteita. Hän selkeästikikin ajaa sinua pois.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


rv 41 kirjoitti:

Taas kerran mies käänsi sängyssä selkänsä, ei sanonut edes hyvää yötä. Hyvänyön suukoista tms on turha edes haaveilla. Mies ei halua enää lähelleni. Ollaan oltu kaksi vuotta yhdessä, josta puoli vuotta naimisissa. Lapsi, jota odotan, on ensimmäinen yhteinen, perheessä myös kaksi lasta aiemmista liitoistamme. Suhteen alku oli täynnä hellyyttä ja rakkautta ja mies vannoi, etteivät nuo asiat muuttuisi koskaan. Nyt ollaan kuitenkin pisteessä, etten minä oikeasti enää muista, miltä tuntuu suudella, koska mies ei ole halunnut sellaista tehdä piiiiiiiitkään aikaan. Hän ei myöskään enää tule halaamaan, eikä ota minua muutenkaan lähelleen. Läheisyytemme on sitä, että minä änkeän hänen lähelleen, mutta jos menen vaikka halaamaan, hän pyristelee tilanteesta hyvin nopeasti pois tai jos menen vaikka syliin, on hänellä heti muka kiire jonnekin ja työntää minut pois. Omaehtoisesti mies ei siis tule lähelle, eikä osoita minua kohtaan minkäänlaista hellyyttä. Tai no joskus hän taputtaa minua olkapäälle..vähän niinkuin kaveria. Arki meillä toimii muuten ihan hyvin, mutta parisuhteestamme mies ei halua puhua, vaan ärsyyntyy, jos otan sen puheeksi. Itse kärsin kamalasti tästä hellyyden puutteesta ja siitä, että mies on kylmentynyt minua kohtaan näin kamalasti. Aina, kun yritän puhua asiasta, tulee riita ja mies kieltäytyy puhumasta. Hän on sanonut, että aika aikaa kutakin..hänen mielestään ei siis enää ole tarpeen jakaa hellyyttä ja rakkauden osoitukset ovat hänestä kuulemma vain turhaa todistelua.
Tämä odottamani lapsi oli ns. vahinko, eli emme yrittäneet lasta. Sitä ennen mies suhtautui hyvin negatiivisesti ajatukseen yhteisestä lapsesta ja sanoi, ettei mahdollisesti koskaan halua kanssani vauvaa. Kun kuitenkin sitten tulin raskaaksi, hän vakuutti mielensä muuttuneen ja samalla kosi minua. Kuitenkin nyt olen alkanut vahvasti epäillä, ettei hän halua tätä lasta sen enempää kuin minuakaan. Jos hän rakastaisi, niin tuskimpa hän käyttäytyisi minua kohtaan yhtä kylmästi kuin käyttäytyy. Ainakin itse olen sitä mieltä, että jos toista rakastaa, haluaa myös antaa ja saada hellyyttä ja rakkautta. Olen kysynyt, haluaako mies erota, mutta hän vastaa aina jotain ympäripyöreää. Kun olen sanonut, etten halua jäädä roikkumaan, vaan voin lähteä poiskin, hän on sanonut, että olen täysin vapaa lähtemään, hän ei aio estää, eikä aio soitella perään. Olo on tällä hetkellä todella surkea ja epätoivoinen. Laskettu aika on mennyt viikko sitten ja pienokainen syntyy tavalla tai toisella parin viikon sisään. En tiedä enää, haluanko miestäni enää synnytykseenkään mukaan. Minä rakastan häntä valtavasti, mutta mitä teen synnytyksessä ihmisellä, joka ei oikeasti näytä välittävän minusta vähääkään. Ei elämän pitäisi mennä näin. Taas edessä yksi yö eri sängyissä..tai mies sängyssä, minä sohvalla. Liian usein on iltoja, jolloin itken itseni uneen tästä samasta syystä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu