Kuolema

onko sitä

Ja hyvä niin. Ei meidän tarvitse kuolemaa kokoajan pohtia. Mutta sen verran kannattaa asiaa miettiä ettei se tule yllätyksenä sitten kun sen aika tulee.
Ihminen kuolee, eli poistuu tästä elämästä. Niin käy kaikille, monille on jo käynyt, käy parhaillaan tai tulee kohta käymään. Sitä ei tarvitse pelätä tai tehdä siitä sen kummempaa numeroa. Niin vain on ja tulee olemaan. On aina ollut.
Se tosiasia kannattaa muistaa. Mutta se siitä sitten. MINÄ KUOLEN. Mitä siitä???? Niinhän me kuollaan kaikki.
Asiasta on meillä monenmoista uskomusta, kuka menee taivaaseen ja kuka helvettiin jne. Mitenkähän sekin erottelu tehdään, riittääköhän jäsenkirja, tai säntillisesti maksettu kirkollisvero. Entäs nämä maalliset verot? Eikös synnin käsite ole aika vahvasti kulttuurisidonnainen. Jos hyve olikin vihollisen syönnissä tai muuten vain tappamisessa, miten käy sotaveteraanien? Tuliko vilkuiltua naapurin vähäpukeista vaimoa? Voi juku, vuonna 1969 nimittelin vanhempiani fossiileiksi. Jaaha, ei taivaaseen asiakaan. No onpahan sitten ainakin lämmin. Eikä punatukkaiset ja kalamiehet muutenkaan pääsisi taivaaseen, että mikäs tässä hätä. Jumala ei pidä väliä ja piru tietää saavansa joten pitkää ikää on odotettavissa.
Hei, aletaan elää, omaksi iloksi ja Jumalan kunniaksi. Kuolema tulee aikanaan kun on tullakseen.

7

212

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Aritta

      Pidin kirjoituksestasi. :-)

    • cybo-ceronimo-cabriel-61

      //Hei, aletaan elää, omaksi iloksi ja Jumalan kunniaksi. Kuolema tulee aikanaan kun on tullakseen.//


      - No hei vaan :).
      Juupa, eletty on monen'moista, niin hiljaa, kuin lujaa, hyvin ja hyvin huonosti. Kunniakas on loistanut poissa'olollaan, mutta nautintoa on kyllä haettu kaikesta, uusista perunoista, hurjasta sexistä, doubeista, siveydestä, pidättyväisyydestä, hillittömyydestä, masokismista, perhe-elämästä, vapaasta elämästä, eräilystä, kyräilystä, kitaroiden kierrosta,,, siis kaikella lailla ja tapaa, että koko ajan.
      Ehkä nautintojen ja sukupuolisuuden jumaluus saa myös kiksejä tässä samalla kunnes nemo nisi mors?

    • Kun ihminen kuolee niin silloin maallinen ruumis vain kuolee, mutta sielu jää eloon. He, jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan eli tulleet uskoon niin he pääsevät taivaaseen. He, jotka eivät ole uskossa niin joutuvat kadotukseen. Mikään kirkon jäsenyys ja lapsikaste eivät anna mitään etuoikeutta taivaaseen pääsyyn. Henkilökohtainen usko Jeesukseen sen antaa.

    • kuolematon sielu

      tulipahan mieleen että onkohan ne myös kuoltuaan sellaisia?

      • arjuuna

        Ne on,sillä mitä me olemme ennen kuolemaa, niin sitä me olemme sen jälkeenkin, eikä tuolla kuolemalla ole mitään merkitystä.
        Kuolema jolla on ihmiselle jotain merkitystä, on psykologinen kuolema,jossa ihmisen
        kerååmä vuosituhantinen perimä,ajattelija,ego,persoona kuoleutuu pois lakattuaan luomasta uusia syitä ja seurauksia
        Se on ainut kuolema,joka vapauttaa ihmisen tuskasta, ahdistuksesta ja väkivallasta ja tuo autuuden, joka käy yli ymmärryksen
        Mitkään uskonnot ja aatteet eivät voi muuttaa ihmiskuntaa, ne vain siunaavat nykyisen tilanteen,jotta se jatkuisi ikuisesti.
        Taivas on uskovaisten helvetti, josta ne sitten palaavat maaelämään pienen viattoman lapsen hahmossa, joka on joutunut ottamaan kannettavakseen heidän taakkansa


      • arjuuna kirjoitti:

        Ne on,sillä mitä me olemme ennen kuolemaa, niin sitä me olemme sen jälkeenkin, eikä tuolla kuolemalla ole mitään merkitystä.
        Kuolema jolla on ihmiselle jotain merkitystä, on psykologinen kuolema,jossa ihmisen
        kerååmä vuosituhantinen perimä,ajattelija,ego,persoona kuoleutuu pois lakattuaan luomasta uusia syitä ja seurauksia
        Se on ainut kuolema,joka vapauttaa ihmisen tuskasta, ahdistuksesta ja väkivallasta ja tuo autuuden, joka käy yli ymmärryksen
        Mitkään uskonnot ja aatteet eivät voi muuttaa ihmiskuntaa, ne vain siunaavat nykyisen tilanteen,jotta se jatkuisi ikuisesti.
        Taivas on uskovaisten helvetti, josta ne sitten palaavat maaelämään pienen viattoman lapsen hahmossa, joka on joutunut ottamaan kannettavakseen heidän taakkansa

        Persoonallisuus ei voi säilyä, koska kun vähänkään ajattelet reinkarnaatiota ja kuolemaa, niin ymmärrät sen asian, että persoonallisuus on joka kerta ainutlaatuinen. Jos ajattelen esimerkiksi "omia" inkarnaatioitani, niin minä en ole ollut sama henkilö kuin ne edelliset. Kuoleman hetkellä, kun turmeluksen pesä alkaa hajota, kuolematon osa menee jonnekin. Persoonallisuus ei noiden väliaikojen aikana voi olla a i n a sama, koska jokainen ruumis on oma kokonaisuutensa. Siihen on painanut jälkensä ympäristö, geenit ja kokemus. Jokaisella ruumiilla ne ovat erilaiset. Niin sanotussa henkimaailmassa tuollainen persoonallisuus häviäisi jo silloin, kun mennään uuteen ruumiiseen. Niinpä persoonallisuus kuolee joka kerta viimeistään siinä vaiheessa, kun mennään uuteen ruumiiseen.

        On puhetta siitä, että on kuolematon osa, Atman, mutta asia ei ole minulle vielä selvinnyt. Jos jokaisella on jokin ylisielu, niin missä se muka olisi silloin, kun kuollaan?

        Kysymys, mikä osa oikeastaan inkarnoituu yhä uudelleen, on yksi kiinnostavimmista reinkarnaatioon liittyvistä jutuista.


      • arjuuna
        Erjuth kirjoitti:

        Persoonallisuus ei voi säilyä, koska kun vähänkään ajattelet reinkarnaatiota ja kuolemaa, niin ymmärrät sen asian, että persoonallisuus on joka kerta ainutlaatuinen. Jos ajattelen esimerkiksi "omia" inkarnaatioitani, niin minä en ole ollut sama henkilö kuin ne edelliset. Kuoleman hetkellä, kun turmeluksen pesä alkaa hajota, kuolematon osa menee jonnekin. Persoonallisuus ei noiden väliaikojen aikana voi olla a i n a sama, koska jokainen ruumis on oma kokonaisuutensa. Siihen on painanut jälkensä ympäristö, geenit ja kokemus. Jokaisella ruumiilla ne ovat erilaiset. Niin sanotussa henkimaailmassa tuollainen persoonallisuus häviäisi jo silloin, kun mennään uuteen ruumiiseen. Niinpä persoonallisuus kuolee joka kerta viimeistään siinä vaiheessa, kun mennään uuteen ruumiiseen.

        On puhetta siitä, että on kuolematon osa, Atman, mutta asia ei ole minulle vielä selvinnyt. Jos jokaisella on jokin ylisielu, niin missä se muka olisi silloin, kun kuollaan?

        Kysymys, mikä osa oikeastaan inkarnoituu yhä uudelleen, on yksi kiinnostavimmista reinkarnaatioon liittyvistä jutuista.

        Persoona ei voi jälleensyntyä,koska se on tämän elämän kooste, ja mitä muutoksia
        tapahtuu psykologisessa perimässäsi,tämän elämän aikana, niin syntyvä persoona määräytyy sen mukaan, tulevaisuudessa syntyvässä lapsessa,joka joutuu ottamaan
        kannettavakseen tuon syitten ja seurausten ketjun, joka ilmenee sitten hänessä
        Sielu sisältää tuon syitten ja seurausten ketjun,joka ilmenee,sitten syntyvässä lapsessa.
        Syy miksi ihminen sidottu tuohon ketjuun, on ajatuksen synnyttömässä ajattelijassa,
        joka on aikaa ja ainetta,mutta ihmisen mieli perustaltaan ajaton,ja paljon enemmän kuin sisältönsä summa
        Silloin kun mieli tyhjenee sisöllöstään on vain tuo ajaton oleminen.
        Ihmisen psykologisella alueella ajattelijasta kumpuava ajatus on aivan tarpeeton, sillä siellä se ei saa akaan muuta kuin kaaosta
        Aajatusta kyllä tarvitaan jokapäväisessä elämässä kommunikointiin,tekniikassa ym.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 20v on otettu kiinni

      Tulipalo oli sytytetty joten murhasiko ex omat lapsensa ja heidän Äidin. Tuskin sitä kukaan ohikulkijakaan sytytti.
      Savonlinna
      115
      7255
    2. Somali ei kätellyt Stubbia Linnan juhlissa

      Miksei somali osaa noudattaa hyviä käytöstapoja. https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/563a3dea-fa3f-41f3-b64f-406d2
      Maailman menoa
      652
      4820
    3. Kuka on menehtynyt?

      https://yle.fi/a/74-20198293 Kuulemani mukaan ryyppyporukka ollut hapualla ja kuolemanenkeli (F.G) eli mies jonka seuras
      Kankaanpää
      24
      3154
    4. Nainen, ota nyt rauhallisesti

      Älä ota kaiken maailman murheita päällesi. Sulla on tapana ottaa elämä liian vakavasti. Ei aina, mutta joskus menee vähä
      Ikävä
      138
      1317
    5. 50
      1305
    6. Savonlinan perhesurma, epäilty mies romani, äiti kantaväestöä

      https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011676508.html Savonlinnan seudun romaniyhdistyksestä kerrottiin lauantaina IS:lle, e
      Maailman menoa
      89
      1138
    7. Savonlinnan murhapolttaja romani

      Ainakin IS kertoo. Arvasin heti ettei ole normi valkolainen suomalainen.
      Maailman menoa
      116
      1048
    8. Ajattelen sinua kiitollisuudella

      Olet minulle jotain kaunista, jotain, joka tapahtui elämässäni. Et ole minulle pakkomielle enkä vaadi sinulta yhtään mi
      Ikävä
      50
      949
    9. Sinulle tiedoksi

      Olen paljon miettinyt sitä hetkeä, kun uskalsin näyttää pienin elein ja kertoa pienesti, eli hyvin hillitysti sinulle si
      Ikävä
      27
      863
    10. Mitä olisitte sanonut hänelle?

      Onko teille jäänyt mieleen joku tietty ihminen ja tilanne, joka polttelee yhä – se asia, jota ette uskaltaneet sanoa ään
      Ikävä
      50
      854
    Aihe