Nyt alkaa hiljalleen näyttää siltä, että talven selkä on taittumassa, vaikka pakkasta onkin näin aamutuimaan lähes 18 astetta täällä etelässäkin.
Aurinko kuitenkin pilkistelee jo aamu-seitsemän jälkeen kauniisti ja antaa viitteitä tulevasta keväästä. Itse ainakin odotan hartaasti sellaisia kelejä jotka mahdollistavat ulkoilun pyörätuolilla ja sähköpyörätuolilla. Näin talvisaikaan ulkoilu rajoittuu autolla liikkumiseen ja tahtoo haluamattaankin joutua "mökkiintyneiden" kastiin. Mukavaa Viikonloppua Kaikille ja muistakaa ulkoilla keväästä nauttien.
Aurinko kuitenkin pilkistelee jo aamu-seitsemän jälkeen kauniisti ja antaa viitteitä tulevasta keväästä. Itse ainakin odotan hartaasti sellaisia kelejä jotka mahdollistavat ulkoilun pyörätuolilla ja sähköpyörätuolilla. Näin talvisaikaan ulkoilu rajoittuu autolla liikkumiseen ja tahtoo haluamattaankin joutua "mökkiintyneiden" kastiin. Mukavaa Viikonloppua Kaikille ja muistakaa ulkoilla keväästä nauttien.
Vastaukset 8
Vanhimmat
On tosiaan ihana huomata kevään merkit. Eilen, ja näköjään tänäänkin on todella kaunis ilma. Tähän aikaan muutokset tapahtuu niin nopeasti, ihan kun joka aamu olisi edellista valoisampi.
Minulla on kissa, joka myös iloitsee ilmeisesti kevään merkeistä. Kissa tulee nukkumaan joka yö lähemmäksi minua, ja aivan kun hymyilisikin hetken ennenkun alkaa kehräyksen...ihan siinä minun korvan vieressa!
Olisin vielä halunnut tiedustella sinulta niistä atarineista. Että onko niistä sinulle tullut sivuvaikutuksia? Ja vaikuttaako niiden käyttö mielestäsi huomattavasti vaiko vähäisesti?
Aurinkoista, keväistä ja ihanaa päivän jatkoa!
...on ollut mielestäni suuri apu, enkä ole havainnut juurikaan mitään sivuvaikutuksia.
Otan yhden tabletin aamulla ja yhden illalla klo 19 aikaan. On vaikea sanoa estikö Atarin tänä talvena flunssan tulon, mutta ainakin se tehoaa myös influenssa-viruksiin rokotuksen tavoin.
Monet ms-ihmiset käyttävät Atarinia juuri tuon synkän vuodenajan, eli lokakuusta huhtikuuhun.
Itse aion myös pitää taukoa lääkkeen suhteen loppukevään ja kesän ajan. Yksi Atarinin tuoma sivuvaikutus monille on ollut suun kuivuminen, etenkin alkuvaiheessa. Tuota oiretta minullakin on ollut, mutta en usko sen johtuvan pelkästään Atarinista, sillä syön myös muita lääkkeitä joiden tiedetään aiheuttavan suun kuivumisen.
Huomenta vaan kaikille!
Niin se aurinko paistelee täällä lapissakin ja hanget hohtelee.
Kyllä kevään merkkejä jo täälläkin , lintu lauloi eilen niin kauniisti, että menin ihan mykäksi ja avasin oven.
Ainoa huono puoli, pölyt näkyy nurkissa, mutta se onkin sitten sivuseikka.
Oikein mielenkiintoista tulevaa viikonvaihdetta!
tervehdys saratogaman.
Heittäydyn tässä nyt varmaankin hävyttömän uteliaaksi, mutta...
En tunne juurikaan ketään ms-läistä, joten kysyttävä on sieltä mistä voi.
Oletko sinä pyörätuoleillut kauan? Ja mitenkä kauan meni aikaa siihen, että apuvälineet tulivat tarpeellisiksi? Olen seurannut viestejäsi täällä, ja tunnut "tolkun mieheltä", joten mielelläni kysyisin sinulta vaikka mitä. Itse en vielä tarvitse apuvälineitä, mutta kävely heikentyy koko ajan, ja valitettavasti vähän myös näkö. Lähettäisin sinulle mielelläni kirjeen sähköpostitse jos se sinulle sopii. Minulla ei vain ole aavistustakaan miten tälläisillä foorumeilla on tapana ilmoittaa meili osoite. Tuossa otsikon alla näkyy olevan kyllä paikka sähköpostille, mutta en ole varma näetkö sinä siitä sitten minun osoitteen? Taidan olla aika kääpä näissä nettiasioissa!
Voi hyvin, ja kaikki muutkin.
Joo, se sähköposti-osoitteen antaminen näillä foorumeilla on aina vähän arveluttavaa mahdollisten häiriköiden ja roskapostien vuoksi.
Minulla ensi-oireet ilmenivät joskus 80-luvun lopulla, mutta varsin nopeasti 90-luvun alussa jouduin turvautumaan ensin kyynärsauvoihin ja sen jälkeen pyörätuoliin. Siitä lähtien apuvälineenä on ollut kelattava tuoli sekä sähköpyörätuoli ulkoiluun. Koti-oloissa toki kävelen pieniä matkoja ja jalat eivät onneksi ole ihan kokonaan poissa pelistä. Näköäni ei ms-tauti ole onneksi vielä heikentänyt mutta fatiikki, kuten on ollut puhetta, on kiusannut pari viimeksi kulunutta vuotta. Tämä sairaus etenee niin kovin yksilöllisesti ettei koskaan kannata verrata omaa tilaansa muihin saman diagnoosin kanssa kulkeviin.
Muistan miten järkyttynyt olin aikanaan sairauteni alkuvuosina nähdessäni kuntoutuksessa todella huonokuntoisia ms-potilaita, mutta vastaavasti samalla kuntoutusjaksolla oli pitkään sairastaneita jotka edelleen pärjäsivät ilman apuvälineitä. Huomioni kiinnittyi samalla kuntoutus-reissulla siihen, että todella vakavasti invalidisoituneetkin ms-ihmiset jaksoivat olla iloisia ja empaattisia.
Kaipa joka aamu uuteen päivään noustessa pitäisi muistaa se, että "ei surra menetettyä vaan iloitaan siitä mitä on jäljellä."
Vertaistuki on tärkeää ja siksi tämäkin foorumi on tuiki-tarpeellinen, myös pidempään sairastaneille.
Voit jättää meilisoitteesi sivulle http://groups.msn.com/G35Team ja sitä kautta voimme keskustella, mikäli et halua esittää kysymyksiä "ihan julkisesti". Myös muut ms-ihmiset, tervetuloa tarinoimaan uuteen ryhmään joka on perustettu ihan meitä varten. Ei kuitenkaan unohdeta tätäkään palstaa, eihän?
Jo vain kauniita ilmoja on pidelly.
Kun ei vaan väsyttäis näin ankarasti aina vaan.
Osasyynä väsyyn on varmasti myös kohta kuukauden jyllännyt flunssa.
No eiköhän sekin ajan mittaan helppaa.
Rakkaani toi minulle just kimpun tulppaaneja ja on siivoillut tänään isosti apuna.
Lämpimämpiä kevätpäiviä sinulle ja muillekkin nettiystäville...:)
Rämpylä, odottelen edelleen viestiäsi, osoitteen saat Saratogalta. =)