Synnyin vanhoillislestadiolaiseen kotiin ja me "opittiin" jo ihan pienistä pennuista asti, että "epäuskoiset" joutuvat tulimereen.
Oma uskonikin perustui puhtaasti tuohon helvetin pelkoon. Juuri siitä johtui se, miksi koin suunnatonta hätää, jos vahingossa jouduin jossain kuulemaan "maailmallista musiikkia", tai jos erehdyin menemään luokan kans teatteriin.
Aina, kun "sai uskoa synnit anteeksi", olo keveni, koska se johtui siitä, ettei helvettiä tarvinut enää pelätä.
Vanhoillislestadiolainen usko perustuu yhä helvetin pelkoon. Kaverini tuli itkemään mun kavereille, kuinka hänen epäuskoinen kaverinsa kuoli liikenneonnettomuudessa. Hän oli varma, että tämä kaveri joutui helvettiin. Se ruokkikin melkoisen keskustelun ja yhdessä tuumin puhuivat, että on se vain arvokasta olla uskomassa. Itse ainoana epäuskoisena kuuntelin sivusta vähän huvittuneena, joskin vaivautuneena.
En haluaisi enää sitä valtavaa helvetinpelkoa, mikä mulla oli vielä jokunen vuosi takaperin. Minä kun en millään kykene uskomaan raamattuun, joten on kohtuutonta sen vuoksi pelätä ikuista helvettiä.
Kirkon muut herätysliikkeet ja kirkon valtalinja on jo lopettanut helvetillä peloittelun. Puhetta ikuisesta helvetistä ei tahdo enää kirkon saarnoista kuulua. Körttiläisyydestäkin oli just juttua lehdessä jossa todettiin, että körttiläisyys ei perustu helvetin pelkoon ja körtti voi nauttia elämästä toisin, kuin monet fundamentalistisemmat uskovaiset, jotka pelkäävät tuon tuosta, jos joutuvatkin helvettiin.
Uskoisin, että jos vl-seuroissa lakattaisiin puhumasta helvetistä, saattaisi joukot vähentyä kummasti. Sopivaa pelkoa ylläpitämällä saa porukan pysymään kasassa ja perheen äidit henkensä uhalla vastaanottamaan kaikki lapset Jumalan lahjana.
Mutta onko nykyään oikeesti enää edes laillista peloitella helvetillä?
Oma uskonikin perustui puhtaasti tuohon helvetin pelkoon. Juuri siitä johtui se, miksi koin suunnatonta hätää, jos vahingossa jouduin jossain kuulemaan "maailmallista musiikkia", tai jos erehdyin menemään luokan kans teatteriin.
Aina, kun "sai uskoa synnit anteeksi", olo keveni, koska se johtui siitä, ettei helvettiä tarvinut enää pelätä.
Vanhoillislestadiolainen usko perustuu yhä helvetin pelkoon. Kaverini tuli itkemään mun kavereille, kuinka hänen epäuskoinen kaverinsa kuoli liikenneonnettomuudessa. Hän oli varma, että tämä kaveri joutui helvettiin. Se ruokkikin melkoisen keskustelun ja yhdessä tuumin puhuivat, että on se vain arvokasta olla uskomassa. Itse ainoana epäuskoisena kuuntelin sivusta vähän huvittuneena, joskin vaivautuneena.
En haluaisi enää sitä valtavaa helvetinpelkoa, mikä mulla oli vielä jokunen vuosi takaperin. Minä kun en millään kykene uskomaan raamattuun, joten on kohtuutonta sen vuoksi pelätä ikuista helvettiä.
Kirkon muut herätysliikkeet ja kirkon valtalinja on jo lopettanut helvetillä peloittelun. Puhetta ikuisesta helvetistä ei tahdo enää kirkon saarnoista kuulua. Körttiläisyydestäkin oli just juttua lehdessä jossa todettiin, että körttiläisyys ei perustu helvetin pelkoon ja körtti voi nauttia elämästä toisin, kuin monet fundamentalistisemmat uskovaiset, jotka pelkäävät tuon tuosta, jos joutuvatkin helvettiin.
Uskoisin, että jos vl-seuroissa lakattaisiin puhumasta helvetistä, saattaisi joukot vähentyä kummasti. Sopivaa pelkoa ylläpitämällä saa porukan pysymään kasassa ja perheen äidit henkensä uhalla vastaanottamaan kaikki lapset Jumalan lahjana.
Mutta onko nykyään oikeesti enää edes laillista peloitella helvetillä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos toden teolla syvennyt pohtimaan, päädyt siihen, että kaikkien uskontojen vetovoima perustuu pohjimmiltaan ihmisen kuolemanpelkoon.
Kuolemaa ei rohjeta käsitellä omassa mielessä.
Ei uskalleta kohdata sitä tosiasiaa että oma elämä loppuu vääjäämättä. Ei nähdä että se on ihan luonnollistaja asiaankuuluvaa. Elämästä voi nauttia vain nyt. kuoleman jälkeen ei ole mitään elämää.
Mutta kun ihminen ei uskalla näitä asioita pohjia myöten ajatella, hän on helppo uhri esim. tällaisille sairaille lahkoille kuten vanhoillislestadiolaisuus.
kuvattiin tarkoinkin viimeistä tuomiota seurapuheissa, mutta se kiellettiin sitten ehkä sellasen 5 vuotta sitten. Se aiheutti pyörtymisiä vanhemmilla iäkkäimmillä ihmisillä seuroissa.Tämä on ihan tosi asia, ite oon kuullut hyvin kin tarkkoja kuvauksia jos minkä torven soitoista jne.
Koko srk uskohan perustuu pelkästään pelottelulle, se yhteisöllisyys ja rakkaus on heitetty tunkiolle. Täällä oli kerran hyvä juttu jossa todistettiin miten koko käsite helvetti on pelkkää sanakäännös virhe, helvettiä ei ole edes olemassa.
Jos joku on kuullut torvensoittoa tuonelasta, se taitaa olla jo pöpilässä.
Kasvoin "syvällä" maaseudulla. Helövetin pelkoa suurempi paikko meillä päin oli saarnat tulevasta maailmanlopusta. Elettiin 70-luvun loppua jolloin puhujat oikein maalailivat tulevia kauheita maailmanlopun asioita. Tuli vaikutelma että se tulee nyt ihan välittömästi, ehkä jo ensi yönä...
Lapsen mieleen ne jäivät kauhukuvina, jotka tulivat uniinkin. Tuli levottomuutta ja univaikeuksia. Pelkäsin vuosikausia maailmanlopun tuloa. Seuroissa oli pelkästään paha olla silloin.