Ruotsalaiset poliisit joutuvat huolestuttavan usein liikenneonnettomuuksiin, sanoo asiaa tutkinut Uumajan yliopiston dosentti Jorgen Lundälv. 11:n viime vuoden aikana Ruotsin liikenneturmissa on loukkaantunut yli 1 800 virkatehtävässä ollutta poliisia. Poliisiauto on tappava ase, Lundälv kärjistää.
Uumajan yliopiston tutkimus on Ruotsin kaikkien aikojen ensimmäinen selvitys poliisiautojen kolaroinnista. Se kattaa liikennevakuutusyhtiöiden tiedot vuosilta 1997 - 2008. Valtaosa onnettomuuksista on suurista kaupungeista, ja mukana ovat niin pienet vammat kuin kuolonkolarit. Useimmiten syypää on poliisi eikä kolarin toinen osapuoli.
Tutkimus on vielä kesken, mutta jo nyt Lundälv sanoo, että poliisi panostaa liian vähän hälytysajoneuvolla ajamisen opettamiseen. Nollariskiin on pyrittävä myös hälytystehtävissä, Lundälv patistaa.
Myös poliisihallinnon asiantuntija Peter Nord on sitä mieltä, että hälytysajot ovat yksi poliisin pahimmista vaaranpaikoista. - Poliisin kulttuuriin ei ole koskaan kuulunut ajatella, että hälytysajon pitäisi olla turvallista; on ajateltu vain vauhtia, Nord sanoo Dagens Nyheter -lehden haastettelussa.
Hänen mukaansa sattuu varsin harvoin, että rikollinen jää kiinni siksi, että poliisi on ajanut lujaa. - Siksi poliisilla ei olekaan perustetta kaahata kaupungissa kuin rallikuski, Nord moittii. Hän muistuttaa myös poliisin tehtävästä olla esikuvana muille kansalaisille.
Poliisit päättävät itse, milloin on syytä laittaa sininen valo vilkkumaan. Aina ei myöskään voida varoittaa muuta liikennettä sireenillä. Kolarissa poliisiautoon pätevät kuitenkin samat säännöt kuin muihin henkilöautoihin.
Uumajan yliopiston tutkimus on Ruotsin kaikkien aikojen ensimmäinen selvitys poliisiautojen kolaroinnista. Se kattaa liikennevakuutusyhtiöiden tiedot vuosilta 1997 - 2008. Valtaosa onnettomuuksista on suurista kaupungeista, ja mukana ovat niin pienet vammat kuin kuolonkolarit. Useimmiten syypää on poliisi eikä kolarin toinen osapuoli.
Tutkimus on vielä kesken, mutta jo nyt Lundälv sanoo, että poliisi panostaa liian vähän hälytysajoneuvolla ajamisen opettamiseen. Nollariskiin on pyrittävä myös hälytystehtävissä, Lundälv patistaa.
Myös poliisihallinnon asiantuntija Peter Nord on sitä mieltä, että hälytysajot ovat yksi poliisin pahimmista vaaranpaikoista. - Poliisin kulttuuriin ei ole koskaan kuulunut ajatella, että hälytysajon pitäisi olla turvallista; on ajateltu vain vauhtia, Nord sanoo Dagens Nyheter -lehden haastettelussa.
Hänen mukaansa sattuu varsin harvoin, että rikollinen jää kiinni siksi, että poliisi on ajanut lujaa. - Siksi poliisilla ei olekaan perustetta kaahata kaupungissa kuin rallikuski, Nord moittii. Hän muistuttaa myös poliisin tehtävästä olla esikuvana muille kansalaisille.
Poliisit päättävät itse, milloin on syytä laittaa sininen valo vilkkumaan. Aina ei myöskään voida varoittaa muuta liikennettä sireenillä. Kolarissa poliisiautoon pätevät kuitenkin samat säännöt kuin muihin henkilöautoihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tutkimus pitää tietysti paikkansa, mutta jos se olisi tehty 100 vuoden ajalta, eikä 11 vuoden, niin loukkaantuneitten poliisien määrä olisi ollut vähän suurempi.
Ruotsin asukasluku taas on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja poliisienkin määrä kolminkertainen.
Kyseessä on kuitenkin intressien vertailu. Yhteiskunta on asettanut poliisit tehtäviinsä joihin kuuluu myös rosvon kiinniottaminen. Ruotsin laeista en tiedä, mutta kyllä Suomen Poliisilaista löytyy pykälä, joka oikeuttaa poliisin myös keskeyttämään vaarallinen takaa-ajo. Eli, Suomessa ei rosvoakaan tarvitse ottaa kiinni hinnalla millä hyvänsä.
Harvoin takaa-ajetun rosvon nimi on tiedossa, joten sinne meni, jos takaa-ajo keskeytetään.