Asun keskellä Berliiniä Charlottenburgissa, Wilmersdorferstrassen poikkikatu Thrasoltstrassella, kerrostaloasunnossa 3h k, pesukone, tiskikone, parveke, vieras-WC, kh,83 m².
Vaihtaisin jonkun kanssa, mielellään eläkeläisten kanssa asuntoa 1-? viikoksi Tampereella, Helsingissä, tai muualla Suomessa, Espanjassa, tai muualla ja koska tahansa, kesällä tai talvella. Olemme 2 rauhallista eläkeläistä, emme juo juuri ollenkaan, emmekä tupakoi ja olemme siistejä. Samanlaisilta ehdotuksia, kiitos kovasti etukäteen.
Siis edullista lomailua asunnon vaihtajille, kun jää vain matkakulut. Kaikki kaupat lähellä, ooppera ja nähtävyyksiä lähellä/ U-Bahn/ bussi samoin, Kurfürstendammille 1,5 km.
Vastaus:[email protected]
Vaihtaisin jonkun kanssa, mielellään eläkeläisten kanssa asuntoa 1-? viikoksi Tampereella, Helsingissä, tai muualla Suomessa, Espanjassa, tai muualla ja koska tahansa, kesällä tai talvella. Olemme 2 rauhallista eläkeläistä, emme juo juuri ollenkaan, emmekä tupakoi ja olemme siistejä. Samanlaisilta ehdotuksia, kiitos kovasti etukäteen.
Siis edullista lomailua asunnon vaihtajille, kun jää vain matkakulut. Kaikki kaupat lähellä, ooppera ja nähtävyyksiä lähellä/ U-Bahn/ bussi samoin, Kurfürstendammille 1,5 km.
Vastaus:[email protected]
Vastaukset 20
Vanhimmat
Berliini kiinnostaa aina käydä, mutta ajankohtaa en osaa vielä sanoa. Asun 55 neliön kaksiossa läntisessä Helsingissä. Pidetään mielessä. Olen kyllä työelämässä edelleen.
Kyllähän se käy työelämässä olijakin, kunhan vain oleskelu on vähintään viikko.
Pikaiset matkat ovat enemmän matkustamista kuin kokemista. Tervetuloa takaisin
ehkäpä jonkun ystävän kanssa.
tamperelaisen Sirkun kanssa, niin että myöhemmin ollaan kiinnostuneita asunnon vaihdosta Espanjassa tai muualla. Kiitos saaduista vastauksista.
Tämä asunnonvaihto toimii hyvin keski-Euroopassa. Olemme olleet Hampurissa, Münchenissä ja Tukholmassa sillä tavoin. Kannattaisi perustaa tämä loma-asuntojen vaihto Suomeenkin.
toimii kansainvälisesti.
jo Suomessakin, mutta taitaa mennä aikaa ennenkuin me jäyhät ja epäluuloiset finskit uskallamme kotimme vieraalle luottaa :)
Minusta hyvä idea, mutten usko ukkoni suostuvan tuumaan, jos yksin eläisin niin viivana vaihtaisin ..:)
löytyy Saksasta monia välityksiä. Niissä on jäsenmaksu tai vuosimaksu 79-200 €,
mutta kyllähän niistä löytyy monta vaihtoehtoa.
Käytimme 80-luvun alusta alkaen yksityismajoituksia liikkuessamme autolla penskojen kanssa Itävallassa ja Unkarissa.
Hieman oudolta tuntui ensimmäisillä kerroilla kun istuessamme iltaa isäntäväki kyseli aamupalan laatua ja ilmoitti molempien lähtevän töihin klo. seitsemäksi.
Avaimet postilaatikkoon.
Kokoa omakotitalo lukitsemattomine ovineen.
Tai Unkarissa vanhapoika lähti aamu viideltä ajelemaan kuormuria säilyketehtaalle jättäen meidät koisimaan.
Jne.
Hoidimme jälkemme siten että ilkesimme mennä uudelleenkin.
Jossain oli korvaus sovittu etukäteen. Jossain täytyi kompensatio jättää salaa vaikkapa TV:n päälle.
Vaihdoista ei ollut kyse.
Vastaavasti olemme korvauksetta majoittaneet alakertaamme saksalaisia ja unkarilaisia.
Vapaa-ajan asunnossamme on ollut, tuttujen lisäksi puolituttuja, tuttavien tuttuja ja muuten vaan mukavan tuntuisia ihmisiä.
Yksi helvetin keljukin.
Moni on hankkinut sinne jotain pientä tarpeellista.
Viikko viikosta vaihto tuntuu jäykältä järjestelmältä.
Mitä väliä sillä on ovatko vieraat pari viikkoa tai kuukauden jos asunto kuitenkin on tyhjänä?
"Ylimääräisiltä" viikoilta olen saattanut pyytää sähkön ja veden kulutuksesta 10E/vko/aikuinen. Minusta se on reilua ettei jää kiitollisuuden velkaan.
Luottamus on pitänyt yhtä vierasta ukkoa lukuun ottamatta.
Pahimpia olivat sukulaisen yo-tytöt. Tuloksena katastrofi joka johti diplomaattisuhteiden katkeamiseen.
Hieman stressaavaa vieraassa asuminen on.
Johtunee halusta jättää paikat mahdollisimma alkuperäiseen ja jos mahdollista, hieman parempaan kuntoon.
Euroopassa matkailijoitten majoittaminen yksityiskodeissa onkin ollut tavallista jo pitkään, meillä vaan on kankea kieli jne..:)
Mielenkiintoista elämää olette viettäneetkin, rohkeita suomalaisia ilmeisesti.
ahas tällä palstalla saa myöskin käydä "asuntokauppaa" ??
ei kumpikaan osapuoli maksa mitään.- Tietysti se vaatii luottamista, mutta minä ainakin luotan tavallisiin ihmisiin, että haluavat saada asuntonsa joka tavalla samassa kunnossa takaisin niinkuin mekin. Tämä matkustusmuoto ei tietenkään sovi remuajille. - Olin täällä Saksassa ensi alkuun vähän epävarma, mutta voin sanoa, että hienosti on mennyt. Ja me kaksi olemme kyllä kaiket päivät tutustumassa paikkakuntaan, tällä kertaa vanhaan kotikaupunkiini Tampereeseen, jonka näkemisestä taitaa olla 13 vuotta. Armaani kuorsaa, joten tarvitsisimme 2 hotellihuonetta, niin että asunto väliovella on erittäin hyvä vaihtoehto.
Minua viehättää ajatus leikkiä ihan oikeata berliiniläistä, sulautua katukuvaan. Nyt kun asun keskustassa ja kerrostalossa, asunnon vaihtaminen tuntuu helpolta. Mieluummin vaihdan näin suoraan kuin välitystoimston kautta. Luotan intuitioon, ja siihen, että kun pelissä on oma koti, niin haluaa pitää toisenkin kotia hyvin. Hyvin tässä käy, odotamme innolla matkapäivää. Kiitos vaan tästä mahdollisuudesta:)
Minäkin iloitsen pitkästä aikaa, että pääsee vaikkapa Näsijärvelle laivareissulle, näkee Tampereen Teatterin, joissa kävin koululaisena vitosen lipuilla, käympä katsomassa, millainen Pispala on nykyään, kun ennen siellä oli talot rakennettu kunkin omalla tyylillä, Hämeenpuisto oli kaunis ja Pyynikin harjulla oli kiva haaveilla. Ehkäpä tulee vastaan joku tuttukin, mahtaisiko vielä tuntea?
Asuttiin lapsena Branderin talossa, jota ei olisi saanut purkaa, sehän oli kaunis talo. Mutta niin se on, aika menee eteenpäin eikä taaksepäin.
Vastasin haasteeseen, ja hieno reissu on takana. Kirjoitin matkakokemuksistani tuonne Matkakertomukset palstalle, jos ketä kiinnostaa. Kertomus jäi vaan lyhyeksi, kun olivat rajanneet tekstin määrää.
Voin kyllä tämän kokemuksen perusteella suositella asunnonvaihtoa. Kaikki sujui hienosti. Perilläolo oli hintatason vuoksi pelkkää säästöä. Asuminen ei maksanut mitään, vain matkat, alta 200 oiroa hengeltä. Matkustaminen ei nykypäivänä ole rahasta kiinni. Mutta tietysti tämmöisiä matkoja ei uskalla tehdä, jos ei ole kielitaitoa. Tai englanninopettajaa matkatoverina, niinkuin minulla;)
Kiitokset vaan vaihtaripariskunnalle!
Vaihdoimme asuntoa nimim.Laivat kanssa. Matkustimme autolla Ruotsin kautta, jossa viivyimme ensin muutamia päiviä. Jatkoimme Tukholmasta Helsinkiin, jossa kävimme tervehtimässä sukulaisia. Sitten Tampereella päädyimme entiseen kotikaupunkiini vaihto-asuntoon Tammelan torin lähellä. Torilla syötiin onnellisena T:n mustaa makkaraa ja reissattiin kaupungin keskustaan. Tampere oli vielä paljon samanlainen kuin 40 vuotta sitten, Tampereen teatteri, keskustori, jne.
Se oli tapaamista oman itsensä kanssa, siellä ovat juuret, vaikka olin ne jo unohtanut.
Minusta ei Tampereella käytetä sitä hyväkseen, että turisteille tarjottaisiin laivamatkoja Näsijärvelle riittävästi.Kun luonto auttaa yrittäjiä tarjoamalla puitteet, upeat järvet, pitäisi turistien päästä ajelemaan esim.Näsijärvelle suuri-ikkunaisissa laivoissa, joissa voi kannella ottaa aurinkoa ja syödä sekä pikkuannoksia että päivällisiä ala-kerrassa.- Niin, se ruokailu: ravintolahinnat ovat Suomessa pöyristyttävät. Jos hakee ruokaa kympin molemmin puolin, saa syödä jonkun kana-annoksen, hampurilaisen tai jonkun makkaran (en halua moittia mustaa makkaraa, se on oma lukunsa!). Jos joku ravintoloitsija on asiasta kiinnostunut, voisin kuljettaa Berliinissä tutustumiskierrokselle ravintoloihin, joissa syö parasta grillattua entrecota lisäkkeineen n. 12 Euroa jne.
Takaisin tulimme Helsingin, Tallinnan, Pärnun, Rigan ja Varsovan kautta. Matka oli rauhallista ajelua Balttian metsäisen rannikon kautta, ruokailu edullista. Yövyimme kaksi kertaa, ensin Pärnussa sviitissä, 2 huonetta 120 Euroa, sitten Tauragessa www.griezpelkiai.lt Littuassa, myös iso sviitti, 50 Euroa. Jälkimmäisessä ruokailu kahdelle 20 Euroa, eturuoat, pääruoka, 3 olutta, 1 drinkki, 2 konjakkia. On tosiaan vielä edullista, mutta kuinka kauan? Heillä ei ole vielä Euroja ja näyttää siltä, että kun maat saavat eurot,muutetaan monet hinnat euroiksi 1:1, ja sille tielle jäävät edulliset hinnat. Rigassa oli muuten fantastinen ravintola vanhassa kaupungissa, punaisen ison kirkon vieressä. Ruoka oli parasta mahdollista ja maksoi juomineen, viiniä ja olutta n. 22 Euroa.
Koko Balttia oli uusi kokemus ja lallattelin ajaessa EE-LAA-LII oppiakseni maat oikeassa järjestyksessä: Eesti, Latvia, Liettua. Eestissä pärjäsi tosiaan välttävästi Suomen kielellä, Latviassa ja Liettuassa saattoi tunnistaa kylteistä muutamia asioita suomenkieltä muistuttavista sanoista. Griezpelkiain yöpymisen löysimme mainoksesta, jossa luki PIRTI= pirtti=huone?.- Muuten tämän paikan isäntä oli tosi ystävällinen, puhui hiukan huonosti saksaa. Lähtiessämme ajoi n.5 km meidän edellä näyttääkseen tien Varsovaan. Varsovan ulkopuolella ajoimme tietyön kohdalla harhaan ja nuori puolalainen mies ajoi edellämme 10 km näyttääkseen tien meille "ei mistään-korvesta". Hän ei ottanut meiltä mitään korvausta, vaikka tarjosimme. Kyllä lämmittää mieltä sellainen, kun huomaa, että nuoressa sukupolvessa on ihmisiä, joita ei enään entisten sukupolvien rikokset paina. Ajoimmehan saksalaisrekisteröidyllä autolla ja se vaikuttaa kyllä monen vanhemman mieleen negatiivisesti, enkä minä sitä ihmettele.
oli mukava lukea, onnistuneesta lomareissusta.
Käyn nyt lukemassa tuon kertomuksen, toisen osapuolen kantilta, miten heillä meni. En epäile, etteikö hyvin.
Kiva ku laitoitte tähän jatkoksi, onhan osa lukijoista tietämättömiä, mistä kaikki alkoi.
Oikein mukavaa elokuuta, kesäähän sekin vielä on, vaikka täälläkin illat jo pimenevät.
Ps, niin suomi on kallis, myös meille eläkeläisille täällä.
Tarkoitan tuota englantia!
Kyllä saksalaisten, ml. berliiniläiset, englannin osaaminen on melko heikkoa.
Pahuksen avuliaita ovat ja puutteellinenkin saksan osaaminen on hiivatinmoinen etu.
Asun täällä nyt yhtäjaksoisesti yli 16 vuotta, aikaisemmin 3 vuotta, siis kolmannes tähänastista elämää. Alussa törppöillessäni liikenteessä pari kertaa ruotsalaisilla kilvillä varustetulla Volvollani, olivat kaikki ystävällisiä.
Sitten on kertynyt negatiivisia kokemuksia vakuutusasioissa, sairaanhoitoasioissa, asianajien kanssa. Tuntuu siltä, että asianajat pitävät ulkomaalaisia lypsylehmänä, eivätkä tee mitään ulkomaalaisten asiakkaittensa hyväksi. Selän takana tehdään sopimuksia asiakkaita vastaan. Vakuutusäijältä lipsahti, että heillä on sopimus Telekomin kanssa, etteivät he käy oikeutta heitä vastaan! On taas töitä saada asiat kuntoon, en ole ihan puusta pudonnut minäkään. Niin että, on sillä aina puolensa asua ulkomailla, vai voiko joku kertoa oleskelusta jossain ihan ilman ongelmia. - Niin edelleen haetaan asuntoa meren rannalla, jossakin, missä on hyvä olla!?
Kyllä ne berliiniläiset vaan yllättävän hyvin puhuivat englantia. Jos yksi ei osannut, niin toinen osasi. Vaikka kaikki TV-ohjelmat on dubattu saksaksi.
Minä pärjään kyllä paremmin saksalla kuin englannilla. Mutta menen matkoilla aina ihan puhumattomaksi, jos mukana on kielitaitoisempi kaveri. Kyllä matkasta saa paljon enemmän irti, jos puhuu sujuvasti kieltä, niinkuin matkatoverini. Kohdalle sattui montakin sujuvasti englantia puhuvaa. Kuten eräs lentoasemalla töissä oleva mies, jonka kanssa toverini rupatteli puoli tuntia, kun jonotimme erikoismerkkejä postissa. Mies oli sitä mieltä, että ennen muurin murtumista oli kivempaa.
Tulihan tuota Berliiniä hehkutettua. Mutta saa kai sitä innostua vielä tälläkin iällä:) Kyllä me näimme Berliinin varjopuoliakin, kuten vieroitusvapinoissaan tärisevän narkkarin ja U-bahnan asemat iltamyöhällä.Yksin en olisi siellä uskaltanut liikkua, ja nytkin varoimme perässäkulkijoita ja nurkan takaa tulijoita Mutta kyllä suurkaupungin vilske on kiehtovaa:))
Keskustelimme juurikin pariviikkoa sitten tyttären perheen kanssa ko. asiasta. Maa oli kyllä eri, minä joka mielestäni olen hyvinkin ymmärtäväinen, huomasin itsestäni " kotini on linnani" piirteitä:)
Monet kielitaitoiset , nuoret aikuiset ajattelevat todellakin eritavoin, kuin ´vanha kalkkis´;D
Toki vaihtoon kuulun minä ja veljenikin, ja ilmaisviikkoja, vaan voisihan se olla et tyttäreni siellä sen viikon pari viettäisi perheeensä kera, siihen hänellä on täysi oikeus. Enempi siellä on veljeni aikuiset muksut käyneet perheineen.
Tilanne on vain sillain eri, et nämä ei tule vuoravälityksen kautta, mistä tiedetään , vaan antavathan hekin kotinsa , vai antavatko???
Silti vaikka vakuutusmaksu on suht´koht korkea, se kattaa sukulaisten töpeksinnät, ei vieraiden , aijon vielä kysellä tuota, tyttäreni nenän kippuroinnista huolimata:/
Veljeni sanoo, et ok. vastaat jos ...? Hän taas jos toisinpäin! Sisso !!!
Kun kestään ei tiedä, ei edes aina omistaan, niin on se kova luotto jotain aivan toisenmaalaista päästää asuntoonsa. Tavat, siivotasot voivat olla aivan toiset?
Menemme viikoksi sen jälkeen, et sithän sen näkee.
Jos joku muu pyytäis ei puhettakaan, vaan" lälläti lää " olen minäkin ainoani kohdalla )))
Omamme tietää, vieras ei ehkä välitä. Sehän minua rassaa!
niin on meillä ainakin kotivakuutuksen yhteydessä vastuuvakuutus, joka vastaa meidän tekemistä vahingoista toiselle, esim. jos kylässä tiputamme jonkin mahdottoman kalliin vaasin.- Mutta eihän sitä nyt tapahdu yhtään mitään erikoista normaalisti, ja meillä oli tosi fiksuja vieraita Tampereelta. Mutta niin on ollut aikaisemmin Saksasta monta kertaa ja Ruotsista samoin, vaikka kerran oli ollut noin Hampurista 10 henkilöä eli kaksi lääkäriperhettä makuupusseineen. No, ei sekään haitannut meitä yhtään, ja kohta lähetetään kysely meidän entisille vieraille Pohjanmeren rannoilta, jos ovat matkustustuulella. Niin päästään nauttimaan puhtaasta ilmasta ja kalaruoista ja he voivat käyttää Berliinin kulttuuritarjontaa hyväkseen.
Syyskuun lopussa-lokakuussa haluaisimme Espanjaan tai Italiaan vaihtona, koska haluaisimme tutustua paikkoihin, mihin voisimme muuttaa kokonaankin. Niin että jos joku haluaa vaihtaa... ([email protected])