Itse olen Opera selaimen vankkumaton kannattaja. Mutta arvostan suuresti myös Firefoxia vaikka se ei käyttöliittymältään ja ajattelutavaltaan ole koskaan oikein minuun iskenyt.
Olen vuosien saatossa huomannut ihmeellisen asian, Opera on hyväksytympi Linuxporukoissa kuin Windowspuolella. Tarkoitan tällä sitä, että jos Windowskeskusteluissa kehuu Operaa tai suosittelee sitä niin Firefoxpuoli saattaa hyvinkin kärkkäästi ottaa kantaa. Linuxpalstoilla Operasta voi keskustella asiallisemmin ilman tyhmää Opera vs. Fox sotaa.
Mistähän tämä johtuu? Tuntuu myös siltä, että Opera on Linuxpuolella tunnetumpi ja käytetympi kuin Windowspuolella vaikka onkin suljettua koodia.
----------------------------------------------------------------------------
Onko Opera saavuttanut suljetusta koodistaan huolimatta linuxporukan hyväksynnän osaksi siksi, että se palvelee linuxkäyttäjiä todella hyvin, esim. asennuspaketti on saatavilla suoraan useille eri distroille ja Debianille sekä Ubuntulle (niiden variaatioille) on tarjolla suora ohjelmalähde:
http://deb.opera.com/
Linuxongelmiin on hyvät help sivut jne.
http://help.opera.com/Linux/10.00/en/index.html
http://www.opera.com/support/kb/
Minusta Opera on oiva esimerkki muilekin suljetun koodin ohjelmistoille siitä miten Linuxkäyttäjät huomioidaan. Nokian PC suitea moni kaipaa (jostain syystä), no miksi Nokia ei voi tehdä kuin Opera, ulkoistaa linuxversion tekemisen ulkopuoliselle taholle jos omassa talossa ei ole osaamista. Näin Opera teki ensimäisen linuxversion kohdalla, nykyään linuxversiokin on Operan käsialaa. Ja kun käytin Windowsta niin uuden version ilmestyessa linuxversiossa ei ollut lastentauteja kuten Windowsversiossa joskus oli, että ei todellakaan kyhäillä vasemalla kädellä "marginaaliporuloille".
--------------------------------------------------------------------------
Joo, äskeinen meni ehkä hehkutukseksi ;)
Mutta mikä teitin ajatus on, miksi Operasta on tullut "hyväksytyin" suljetun koodin ohjelma linuxissa. Näin minun mielestä ainakin on.
Onko kenties yksi syy, että Opera on niitä harvoja suosittuja suljetun koodin ohjelmia linuxpuolella, niin sitä siedetään eksoottisena piristyksenä, eikä tule niitä pöljiä Opera vs Foxi kinasteluja? Windowsmaailmassa avoimenkoodin kannattajista Opera saattaa olla vain yksi suljetun koodin pahiksista.
ps: meni varmaan aika toistoksi, mutta tässä hiukan juhlistetaan kesäloman viimeisiä päiviä nousuhumalajohteisesti. Huomenna selvinpäin katson mitä kirjoitin, no jos pointtini älysitte... en mä kyllä liian kännis vielä oo... mielestäni! :)
Olen vuosien saatossa huomannut ihmeellisen asian, Opera on hyväksytympi Linuxporukoissa kuin Windowspuolella. Tarkoitan tällä sitä, että jos Windowskeskusteluissa kehuu Operaa tai suosittelee sitä niin Firefoxpuoli saattaa hyvinkin kärkkäästi ottaa kantaa. Linuxpalstoilla Operasta voi keskustella asiallisemmin ilman tyhmää Opera vs. Fox sotaa.
Mistähän tämä johtuu? Tuntuu myös siltä, että Opera on Linuxpuolella tunnetumpi ja käytetympi kuin Windowspuolella vaikka onkin suljettua koodia.
----------------------------------------------------------------------------
Onko Opera saavuttanut suljetusta koodistaan huolimatta linuxporukan hyväksynnän osaksi siksi, että se palvelee linuxkäyttäjiä todella hyvin, esim. asennuspaketti on saatavilla suoraan useille eri distroille ja Debianille sekä Ubuntulle (niiden variaatioille) on tarjolla suora ohjelmalähde:
http://deb.opera.com/
Linuxongelmiin on hyvät help sivut jne.
http://help.opera.com/Linux/10.00/en/index.html
http://www.opera.com/support/kb/
Minusta Opera on oiva esimerkki muilekin suljetun koodin ohjelmistoille siitä miten Linuxkäyttäjät huomioidaan. Nokian PC suitea moni kaipaa (jostain syystä), no miksi Nokia ei voi tehdä kuin Opera, ulkoistaa linuxversion tekemisen ulkopuoliselle taholle jos omassa talossa ei ole osaamista. Näin Opera teki ensimäisen linuxversion kohdalla, nykyään linuxversiokin on Operan käsialaa. Ja kun käytin Windowsta niin uuden version ilmestyessa linuxversiossa ei ollut lastentauteja kuten Windowsversiossa joskus oli, että ei todellakaan kyhäillä vasemalla kädellä "marginaaliporuloille".
--------------------------------------------------------------------------
Joo, äskeinen meni ehkä hehkutukseksi ;)
Mutta mikä teitin ajatus on, miksi Operasta on tullut "hyväksytyin" suljetun koodin ohjelma linuxissa. Näin minun mielestä ainakin on.
Onko kenties yksi syy, että Opera on niitä harvoja suosittuja suljetun koodin ohjelmia linuxpuolella, niin sitä siedetään eksoottisena piristyksenä, eikä tule niitä pöljiä Opera vs Foxi kinasteluja? Windowsmaailmassa avoimenkoodin kannattajista Opera saattaa olla vain yksi suljetun koodin pahiksista.
ps: meni varmaan aika toistoksi, mutta tässä hiukan juhlistetaan kesäloman viimeisiä päiviä nousuhumalajohteisesti. Huomenna selvinpäin katson mitä kirjoitin, no jos pointtini älysitte... en mä kyllä liian kännis vielä oo... mielestäni! :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Opera on hyvä selain, ei siinä mitään, mutta esittäisin kuitenkin kaikkein suosituimmaksi suljetun koodin ohjelmistoiksi Flashia ja Javaa, seuraavaksi nVidian näytönohjainajureita, sitten ehkä Operaa ja jossain siellä pahnanpohjimmaisena ATin ajurit. ;)
Ainakin avoimen koodin flashit ja näytönohjaimen ajurit ovat ilmeisesti speksien puutteesta johtuen varsin karmeita...
Java ei ole ollut suljettua koodia enää reiluun vuoteen.
http://www.sun.com/software/opensource/java/
Ajattelin kyllä tämmösiä konkreettisempia ohjelmia kuin noita jotka tavallaan "taustalla" hääräävät :)
kun siirryin Ubuntuun niin hetken aika käytin Firefoxia mut sit latasin ton Operan Ubuntu/Debian-version ja aloin käyttää sitä. Ihan hyvä selain kyllä.
Aikoinaan kun winkkua vielä käytin, niin siirryin ensin IE:stä Firefoxiin ja sitten Operaan. IE on jokatapauksessa kaikkein surkein mitä löytyy ja onneksi sitä ei ole olemassa linuxille ja Winella en sitä käyttäisi vaikka maksettaisiin mulle.
Minulle ei ole väliä onko ohjelma avointa vai suljettua koodia. Mitä matalemmalle tasolle mennään niin sitä enemmän on merkitystä avoimuudella. Sovelluksissa merkitystä ei oikeastaan ole.
Operan kannettavissa puhelimissaan, ja on liittoutumassa macin kanssa, ja säntäämässä avoimen koodin WebKit -ohjelman kehittämiseen, jonka voi asentaa myös linuxiin:
http://mondaybynoon.com/2007/04/23/installing-and-running-webkit-in-linux-using-qt/
Eli siitä vaan kokeilemaan miten tuo avoimen koodin selain skulaa. Opera ei ole avan kokonaan suljettua koodia, sillä siitä on olemassa java -pohjainen versio, joka toimii kännyköissä, ja javahan on avointa koodia, varsinkin nykyään. Eli jos javaa ymmärtää, niin ymmärtää myös jotakin Operan sielunelämästä.
Ymmärrän kyllä sen, että Operan koodi halutaan pitää suljettuna, sillä senverran omintakeisia, ja uusia ratkaisuja ne ovat siihen kehittäneet näissä kehitysversioissa, joita FireFoxissa ei ole, eikä ole tulossakaan (esimerkisi PnP). Varsinkin se kaikkein uusin Opera on erittäin hyvä selain, ja mitä väliä sillä oikeastaan on, onko sen koodi suljettua, koska suurin osa tietokoneiden käyttäjistä ei ymmärrä edes avointa koodia.
"Eli siitä vaan kokeilemaan miten tuo avoimen koodin selain skulaa. Opera ei ole avan kokonaan suljettua koodia, sillä siitä on olemassa java -pohjainen versio, joka toimii kännyköissä, ja javahan on avointa koodia, varsinkin nykyään. Eli jos javaa ymmärtää, niin ymmärtää myös jotakin Operan sielunelämästä."
Se, että Java on nykyisin avointa koodia ei muuta Operaa avoimeksi koodiksi. Opera on toiminut jo kauan myös avoimen koodin Linux-käyttöjärjestelmissä mutta se pysyy silti suljettuna.
ymmärtää kyllä java -koodiakin tutkimalla, miten Opera on toteutettu, ja millaisiin ratkaisuihin on päädytty. Kännyköissä toimiva java -pohjainen selain toimii melko tavalla samoin kuin "iso" selainkin. Eri asia olisi, jos Opera olisi vintoosan tapaan kokonaan suljettua koodia, eli lähdekoodi olisi saatavissa vain mikkisoftan tiloissa.
Kaikki eivät ymmärrä, mitä tämä "suljettu koodi" tarkoittaa, joten valaisen asiaa. Kaikissa ohjelmointitaloissa koodi tehdään tiivistämättömässä, ja sillä tavoin täysin avoimessa tilassa. Melkein kaikissa tapauksissa ohjelmakoodi laajennetaan tiivistämättönään tilaan, kun ohjelmaa ajetaan. Kun koodia tehdään, ja se halutaan jakelupaketeissa salata, se kompressoidaan, ja tässä voidaan käyttää erilaisia salausalgoritmeja. Kun koodia sitten suoritetaan, se puretaan tiivistämättömään tilaan erityisen tulkin välityksellä, sillä ohjelmat on optimoitu toimimaan tiivistämättömässä tilassa, ja se on oleellista niiden muistinhallinnan kannalta. Mitään koodia ei voi ajaa sellaisenaan, salatussa ja tiivistetyssä tilassa, koska järjestelmän on "ymmärrettävä" ohjelman toimintatapa.
Melkein kaikki virustorjuntaohjelmat, jotka etivät viruksia, purkavat pakatut tiedostot lennossa, ja käsittelevät siten tavallaan vainsalaamatonta aineistoa. Muutoin virustorjuntaohjelmat eivät löytäisi tiettyjä virusviestejä ja skriptejä. Niiden kannalta mikään koodi ei ole salattua, ja jos itse osaisit, voisit samaisella menetelmällä selvittää myös Operan koodin.
Poikkeuksena tästä ovat sellaiset ohjelmat, joiden salausta kukaan ei osaa purkaa, ja näitä virustorjuntaohjelmat eivät käsittele ajattevina ohjelmia, koska koneen käyttöjärjestelmäkään ei niitä osaisi ajaa. Esimerkkinä vaikkapa erityisellä salausalgoritmilla tiivistettty DOS -ohjelma linux -järjestelmässä, taikuvatioedosto, joka on kryptattu niin, että se sisältää viestin. Muitakin vastaavanlaisia tapauksia on.
Ubuntuun (ja sisarversioihin) käypi näin:
Synapticista kun klikkaat Asetukset->Ohjelmalähteet ja sitten kolmannen osapuolen ja sit Lisää ja kirjoita siihen kenttään seuraava rimpsu:
deb http://deb.opera.com/opera hardy non-free
Tuon hardyn tilalla voi olla tietenkin se oman jakelusi nimi, mulla vaan sattuu olemaan toi hardy.
Operan asennuksen yhteydessa tulee tallaisia ilmoituksia
perl: warning: Setting locale failed.
perl: warning: Please check that your locale settings:
LANGUAGE = "fi",
LC_ALL = "fi_FI.UTF-8",
LANG = "fi_FI.UTF-8"
are supported and installed on your system.
perl: warning: Falling back to the standard locale ("C").
skandimerkit nakyvat web -sivuilla oikein, mutta niita ei voi kirjoittaa, ei web -lomakkeisiin eika osoiteriville.
samaa ongelmaa esiintyy Linuxeista ainakin: Knoppix 5.1.1 ja 5.3.1.
Kumma kylla, samoissa linuxjakeluissa sensijaan iceweaselin skandit toimivat ok.
Iceweaselissa tosin ensimmainen asia on muuttaa tama asetus:
osoiteriville: about:config
ja hakuriville "backspace"
ja loytyvaan backspace-actioniin muutetan arvoksi 0, vasta sitten toimii jarkevasti.
outo juttu, miksi samassa jakelussa iceweaselissa skandit toimii sellaisenaan, operassa pitaisi ilmeisesti tehda jotain locale -saatoja, miten ?!
Opera toimii täysin oikein. En tiedä mikä jakelu mutta jos Debian tai Ubuntu (tai joku johdannainen) niin lisää sourceen:
Viimeisin Ubuntuversio niin:
Viimeisin vakaa:
deb http://deb.opera.com/opera/ lenny non-free
Tai beta kymppi:
deb http://deb.opera.com/opera-beta/ lenny non-free
Sitten Päätteellä avain:
Debian
wget -O - http://deb.opera.com/archive.key | apt-key add -
Ubuntu
sudo wget -O - http://deb.opera.com/archive.key | sudo apt-key add -
Päivitä pakettien hallinta ja asenna Opera.
kun ei ainakaan mulle tullu tollaisia virheitä ja ilmoituksia kun mä Operaa asensin Ubuntuun, kaikki meni niin iisisti paikoilleen ja ei kun käyttämään.
Kuinka Flash-videot esim. YouTube saa näkymään Operalla? Ubuntu 9.04. Operan uusin vakain versio.
Pitääkö temppuuilla ohjelmalähteiden kanssa?
Siis tuo em. ongelma etta Operassa skandit kylla nakyvat oikein web -sivulla, mutta niita ei voi kirjoittaa osoiteriville eika web -lomakkeille, niin ilmenee ainakin naissa distroissa:
Knoppix 5.1.1 CD
Knoppix 5.3.1 DVD
Molemmat siis livejakeluja.
Knoppix toki pohjautuu debianiin mutta tuosta tiedosta ei ole paljon iloa koska pitaisi tietaa tarkkaan mihin debianin versioon mikakin knoppix pohjautuu enka tieda, miten tuon tiedon saa.
Siksipa en ole lisannyt mihinkaan sources.listiin mitaan, vaan sensijaan olen imuttanut operan sivulta lotytyvan "static linked" deb -version:
http://ftp.sunet.se/pub/www/browsers/Opera/linux/964/final/en/i386/static/opera-static_9.64.2480.gcc295.qt3_i386.deb
tuon sitten asensin (root:na):
dpkg -i opera-static_9.64.2480.gcc295.qt3_i386.deb
asennus antoi em. virheilmoitukset lokaaleista.
ps. Flashin saa linux -Operassa toimimaan kun unohtaa toimimattoman flash10:n ja asentaa sen sijaan flash9:n.
Ainakaan Knoppixissa flash10 ei saa toimimaan ilmeisti ollenkaan.
valitettavasti tuon linux-flash9:n kanssa on laitettu samaan tiedostoon vaikka mita muuta, mika kasvattaa tiedoston varsin isokokoiseksi, mika haittaa varsinkin jos nettiyhteytesi ei ole huippunopea.
Vain nama 2 tiedostoa oikeasti tarvitaan tuon kookkaan flash9 -jakelupaketin sisalta:
flashplayer-installer
libflashplayer.so
Flash9:n voit imuttaa suoralinkilla:
http://fpdownload.macromedia.com/get/flashplayer/installers/archive/fp9_archive.zip
HUOM: koska joskus sivustojen omistajat estavat suoralinkkien toiminnan, niin ALA klilkkaa em. suoralinkkia, vaan kopioi se osoiteriville ja paina enter.
Viela parempi, jos ennen tuota menet talle sivulle:
http://kb2.adobe.com/cps/142/tn_14266.html
siella pitaisi nakya linkki:
"Flash Player 9 (166 MB)"
siis 166 MB jarkale 2 tiedoston takia, jotka yhteensakin alle 9.8 M.
ilmeisesti kyseessa on joku closed source ohjelma?
en kayta enaa nykyaan mihinkaan sellaisia vaan kaannan kaiken sourcesta.. eli se on paska ohjelma jos en saa optimoida sita juuri minun kalustolleni. eli perseesta!
ääkköset???