Anestesiahoitajan työ

sairaanhoitajan tutkinto pitkä perehdytys työhön. Perioperatiiviset erik.opinnot olis nykyään hyvä olla käytynä.
Työ on vaativaa, täytyy tietää monia asioita lääkkeistä ja potilaan fysiologiasta. Unohtamatta vuorovaikutustaitoja. Työ vaatii tarkkuutta ja pitää osata toimia nopeasti potilaan henkeä uhkaavissa tilanteissa ja mielellään kulkea aina askeleen edellä.
Perusanestesiat, siis nukutukset, puudutukset, lääkäri nukuttaa ja herättää (poikkeuksia löytyy), ja puuduttaa (poikkeuksia löytyy) ja häipyy salista sen jälkeen. Osa käy omatoimisesti salissa katsomassa miten menee ja osa ei tule käymään kuin soitettuna. Lääkäri antaa lääkemääräykset mitä saa antaa. Mutta hoitajat hoitavat anestesia melko lailla omatoimisesti.
Hoitajalla täytyy olla hoksottimet kohdallaa, että osaa pyytää tarvittaessa lääkärin apuun.

Komppaan edellistä. Uudella hoitajalla on vastuu perehdytysaikana hakea itse aktiivisesti tietoa millaisia potilaita hoidetaan. Auttaa ymmärtämään leikkauksen aikana minkälaista anestesiaa tarvitaan ja muutoksia potilaan voinnissa kun tuntee myös leikkauksen kulun. Joten perehtymistä riittää ja aika tekee mestarin.
Oma innostunut asenne,tiedonhalu ja innostus alaan ja vastuuntunto omasta oppimisesta luo pohjaa kaikelle perehdytykselle ja teoriaopinnoille. Tämä ala vie mukanaan ja yhtäkkiä huomaa 25 vuoden jälkeen ,että vieläkin jaksaa innostua.
Suositan ehdottomasti anestesiaopintoja ja hakeutumista leikkaussaliin tai teholle. Tarvitaan kyllä niitä hoksottomia ja tiettyä loogista ajattelua ja keskittymiskykyä... mutta nuorissa hoitajissa on paljon näitä ominaisuuksia

Itse olen ollut monissa operaatioissa ja Lääkäri ne yleensä suorittaa ja hoitaja siinä vaan avustaa.
Annoit kuvan ihan kuin Lääkäri olisi sivuroolissa.
Ei se anestesiahoitajan työ ole sen kummempaa kuin muillakaan.

Työ aika yksitoikkoista lähinnä lekurien passaamista. Oltava mielinkielin, koska lääkäreitä joka lähtöön. Seisomista ja pitkiä vuoroja, leikkauksia joskus. Minusta tylsä työ samoin kuin heräämötyö. Instrumenttihoitajan työ myös tylsää, mekaanista.

Vahtia koneita, erilaisia laitteita. Juosta sinne ja tänne. Liian yliarvostettua ja minusta tylsää, joten kaikille se ei sovi.

Aika lailla miellyttämistä lääkäreille ja potilaille, jos he ovat hereillä.

Ja nuorille hoitajille ei sovi, koska useallakaan ei ole kokemusta, osaamista tai tietoa/taitoa erikoishoidoista. Oma suppea erikoisalansa jotain kiehtoo ja jotain taas ei.

Paljon joutuu myös tekemään ns. lääkärien töitä ja palkka ei kummoinen.
Hyvin usein ei myöskään lisäkoulutuksista makseta hoitajille, mutta lääkärit saavat erilaisia korvauksia toimenpiteistä jne.

Anehoitsun työ on paljon omatoimista tekemistä. Kuten aiemmin mainittiin, anelääkäri käy nukuttamassa potilaan, jonka jälkeen painuu kahville tai nukuttamaan toisen potilaan. Itse leikkauksen aikana jotku käy katsomassa miten menee, jotku ei.

Suppea erikoisala? Pitää tietää hyvinkin paljon eri erikoisaloista, koska täytyy tietää miten tietyt sairaudet ja potilaan lääkkeet vaikuttavat itse leikkaukseen. Sama homma koskee myös anestesiologeja, joiden täytyy tietää erittäin paljon eri erikoisaloista.

Onko työ palkitsevaa? No joo kyllä. Välillä raskasta ja stressaavaa, kun on vaativia leikkauksia, mutta välillä rennon helppoa. Nuorelle hoitsulle se on yleensä juuri stressaavaa, kun tilanteet tulee suoraan kasvoille.
Jos miettii kumpi on parempaa anehoitsun työ vai jossain osastolla, niin kyllä anestesia vie voiton. Kuka nyt haluaa jonnekkin osastolle homehtumaan? Normi osastolle saa enää kirveelläkään.

Se on jämpti jne.

"Kuka nyt haluaa jonnekkin osastolle homehtumaan? Normi osastolle saa enää kirveelläkään."

Kyllä osastoila esim. sisätaudit, ensiavussa, jne pitää olla laaja ossamistaso, kokemus ja tietää nimenomaan ihmisestä, eri sairauksista laajalla skaalalla.

Kun toimitaan leikkaus, anestesia puolella ihminenhän on kytketty erilaisiin varmuuslaitteisiin jo valmiiksi ja lääkäri pääsosin valvoo ja hoitaja avustaa. Sinulla ei taida olla hajuakaan muusta tai kokemus puuttuu.

Helppo on hoitaa jo potilasta, jolla on kaikki "varmuusvälineet" päällä kun taas esimerkiksi osastolla sinun tulee hallita hyvinkin laajasti alkupisteestä potilaan hoitotyö.

Nythän leikkaus, anestesiatyö on vain temppu tai paikallinne juttu ei siis kokonaisvaltainen osaaminen . Kuten kirurgiassakin on vain se sappi, umppari jne. eli hyvin suppea osaaminen ja senkin hoitaa, suorittaa ja valvoo se lääkäri.
Jos hyvä anestesialääkäri niin hän on paikalla eikä hypi paikasta toiseen.

Leikkaussalissahan potilas on jo kytketty tipoihin, piuhoihin, monitoreihin ja sitä on helppo hoitaa tilanteen muuttuessa. Mutta miten osastolla jne? Vaatii kyllä todella osaamista.

Kyllä anestesia, leikkuri, instrumentti jne hoitajilla on hyvin suppea ja avustava työ eli he ovat lääkäreiden apukäsiä, aputyttöjä ja poikia pienellä palkalla.

Kyllä siellä leikkaussaleissa, heräämöissä taitaa paremminkin se takapuoli homehtua kun työ on niin "perseellä istumista".

Mitä täällä oikein kinastellaan? Jos oman mielipiteeni tuon tähän anestesiahoitajan työn vaativuuteen, niin se kuuluu tähän ammattiryhmään ensihoito - tehohoito - leikkauspuoli. Kaikissa näissä opiskeluaikana käyneenä ja nyt leikkauspuolella, voin sanoa näiden kolmen vaativan eniten. En vähättele osastolla tehtävää työtä, sillä sekin on monasti vaativaa ja kiireistä, mutta eri tavalla.

Mitä tuohon edeltävän tekstiin "Leikkaussalissahan potilas on jo kytketty tipoihin, piuhoihin, monitoreihin ja sitä on helppo hoitaa tilanteen muuttuessa. Mutta miten osastolla jne? Vaatii kyllä todella osaamista."
Kyllä osastollakin potilaalle laitetaan tippaa ja tarvittaessa laitetaan monitoriseurantaan jos vointi heikkenee. Jos potilaan kunto osastolla ollessa on todella huono, tuleekin kysyä kuuluuko tällainen potilas edes normiosastolle? Ei minusta. Osastolla voi olla 10 muutakin potilasta hoitajalla hoidettavana, ei kaikkia voimavaroja voida keskittää tähän yhteen. Joten mahdollisesti siirto teholle.

Ääliö älä töni>missä on kollegiaalisuutesi?

Heräsihän se Kaarinakin sieltä ja puuttui asiaan niin kuin naisilla on tapana. Suuna päänä joka paikassa.

Juu mutta pystytkö edes työskentelemään osastolla? Mieti sitä?

"Mikä on normia?" --- Juuri näin!

Olin muutaman kuukauden vaihdossa leikkurissa osastoltani jota en tässä nyt kerro ettei minua tunnisteta. Ja kylläpä välillä nauratti!

Olivat anehoitajat rinta rottingilla ja nenä pystyssä, olevinaan kaikkien alojen asiantuntijoita. Sitten kun tuli kysymys jostain alkeellisesta terveydenhuollon asiasta, kuten esim: influenssarokotteista, tuberkuloositestin tekemisestä tai kroonisen painehaavauman hoidosta, niin olivat aivan kuin puusta pudonneita! Jotain yrittivät sopertaa sairaanhoitajakoulusta ulkoa opittua kun ei sitä tietotaitoa kertakaikkiaan ole.

Muutama vuosi siinä anestesia-aseman edessä seisomista ja kas- olet muualla jo ihan kädetön!

Työ leikkurissa on liukuhihnahommaa. Vähän niin kuin tehtaassa. Potilas sisään -> potilas pöydälle -> potilas auki -> potilas kiinni -> potilas ulos.
Ja tämä kertaa 3-5 päivässä. Ja sit kotiin.

Sopii mainiosti hoitajille, joiden sosiaaliset taidot ovat surkeat. Nukkuvan potilaan kanssa kun ei paljoa tarvitse jutella. omaisista puhumattakaan. (Puudutuksia nyt on vähemmän ja silloinkin tosin inhimillinen kanssakäynti loisti poissaolollaan).

Ihan uskomatonta millaisia kommentteja täällä on anestesiahoitajien työstä, Ihan selkeästi sellaisilta ihmisiltä joilla ei ole harmainta aavistustakaan anestesiahoitajien työstä. Päiväkirurgialla saattaa olla tilanne toinen, mutta kyllä vähänkin isommassa leikkaussalissa jossa myös päivystysleikkauksia (esim. AAA) on kyllä anehoitajilla paljon suurempi vastuu kuin osastolla työskenneltäessä. Vaikka potilas olisi missä piuhoissa kiinni ei se tarkoita että tilanne olisi jotenkin stabiili. Vaatii erittäin paljon anestesiologian ja fysiologian osaamista. Tilanteet muuttuvat erittäin nopeasti ja todellakin vaatii hyvää hermojen hallintaa osata toimia akuuttitilanteessa. Ja todellakin anestesialääkäri intuboi/puuduttaa ja sen jälkeen useimmiten häipyy. Anehoitaja ylläpitää anestesiaa antaa lääkkeet, veret, nesteet pitää potilaan hengissä. En ymmärrä miten joku kuvittelee että siellä istutaan ja odotellaan lääkärin ohjeita. On naurettavaa miten anehoitajilla joilla on suurin vastuu ei ole suurempi palkka. Kun verrataan esimerkiksi muihin pohjoismaihin, anestesiahoitajat ovat paljon suuremmassa arvostuksessa kuin suomessa. En ymmärrä mistä on tullut sellainen kuva että anelääkäri hoitaisi koko anestesian ja hoitaja vain "avustaa" ja noudattaa ohjeita.

Täällä on hoivakotien sairaanhoitajat innostuneet aliarvioimaan haastavampia erikoisaloja.. Jaksamista sinne haiseviin aamutoimiin...

Itse olen tehnyt ane työtä yli 10 vuotta. Valmistelen anestesian. Tarvittavat lääkkeet, tiedän ne jo ulkomuistista. Tai lääkärin toiveiden mukaan. Tutustun potilaan taustoihin. Varaan tarvittavat välineet. Testaan ne. Laitan valvontalaitteet, kanyylin jne. Lääkäri puuduttaa tai nukuttaa. Jompi kumpi ventiloi, toinen antaa lääkkeet.
Laitamme erilaisia anestesian ja potilaan tilan ja leikkauksen vaatimus teknisiä laitteita.
Sitten lääkäri poistuu.
Osaan itse hoitaa potilaan sykkeen tai verenpaineen laskut, nestetyksen, astrupin oton, osaan myös säätää hengityskoneen. Osaan myös " herättää" potilaan siihen pisteeseen että hänet voi turvallisesti siirtää heräämään. Toki pyydän lääkäriltä asiaan siunauksensa.
Käytännössä lääkäri ei välttämättä käy kertaakaan salissa tp aikana.
Jos oma taito ei riitä, soitan lääkärin paikalle. Täytyy osata olla askeleen edellä.
Täytyy olla rauhallinen tiukassakin tilanteessa.
Työ on mielenkiintoista ja mukavaa. Stressaavaakin.
En koe olevani anelääkärin passaaja vaan tasaveroinen työpari. Molemmat yleensä tietävät missä mennään eikä asioista tarvitse edes mainita kun toinen jo tietää mitä toinen ajattelee tai haluaa.
Tietämys ihmisen fysiologiasta välttämätön.
Tarkka täytyy olla.

No voi hyvä sylyvi näitä kommentteja!!!! Ammattikateus saa aikaan itkupotkuraivareita aikuisissa ammattilaisissa! Eikös se ole kuulkaas niin, että meitä kaikkia tarvitaan? Olit sitten SH, LH, PH, ESH, EH, Terveydenhoitaja, Välinehuoltaja, Laitosapulainen, Dieettikokki, Sossu, Hoitoapulainen, Bioanalyytikko, Farmaseutti, Röntgenhoitaja, Mielenterveyshoitaja ....tai joku hoito- ja lääketieteen guru.....Tittelit hittoon, kaikkihan me tehdään arvokasta työtä ihmisten auttamiseksi. Hoitoalalla tarvitaan kaikkia.

Tyttäreni aloittaa juuri sairaanhoito-opinnot ja melkein sääliksi käy, kun luen edellisiä kommentteja....Miten eripuraista, kateellista ja itsekästä porukkaa alalla onkaan....