Enpä nyt tiedä onko tämä ihan oikea osasto tällasia kysellä, mutta onkohan jollakin tietoa tapauksista, joissa nainen on avioliiton aikana ruvennut odottamaan toisen miehen lasta? mitkä ovat tämän toisen miehen mahdollisuudet saada huoltajan oikeudet lapseen? voiko hän vaatia isyyden selvittämistä, ilman naisen suostumusta? aika patti tilanne vai? ja tässä ei nyt kaivata moraalisaarnoja, ihan vaan kyselen josko joku tietää kuinka nuo lain kiemurat toimii..
tällanen pulma
tiuhti
242444
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
tuon vuonna 1997:
Jos vaimoni tulee avioliiton aikana raskaaksi toiselle miehelle ja minä sen hyväksyn, ei tuolla siittäjällä ole mitään oikeuksia lapseen. Ei edes oikeutta vaatia isyyden selvittämistä.
Jotensakin noin sen muistelen menevän.
mistä selvitit sen? jos saa udella =)
Kunnan lastenvalvoja ainakin tietää.
olikin hyvä kysymys. Oisikohan finlexin sivuilta? Toinen vaihtoehto on kunnan sosiaalitoimisto, olin silloin luottamushenkilönä. Siksi kauan asiasta jo on (eikä tarvetta ole enää esiintynyt), etten oikein muista.
Miten käy, jos siittäjä onkin äveriäs ja hän kuolla kupsahtaa lähivuosina. Miten käy lapsesi perintöoikeuden kanssa?
no ei tässä asiassa raha ratkaise...
kysymys. :-D
Eipä onneksi ole minulle haittaa - jaa, vai pitäisiköhän sittenkin teettää isyystutkimukset!?!
mä olen tässä ainakin asiaa pohtinu ja kyllä tullu siihen tulokseen, että se isyys kun on niin paljon muutakin, kuin samat geenit ja isin paksu lompakko. eli kun kokemuksesta tiedän että kyllä mun aviomies on hyvä isä ja on valmis ottamaan tämänkin kasvatus haasteen vastaan, niin miksi sotkea tähän kolmatta osapuolta, joka ei todellisuudessa ole merkinnyt ikinä muuta kuin hetken huumaa. kuulostaa tosi raakalaismaiselta ja epäreilulta monesta, mutta elämän tosiasioita tääkin.jos en yhtään tuntis itteeni ni varmaan kuulostasin mielestäni tosi tunteettomalta akalta =)
moralisoimaan. Tiedän tilanteesi suunnilleen, kun olin muinoin itse semmoisena ulkopuolisena (eli siis nainen oli jonkun muun kuin minun kanssa naimisissa). Meille tosin ei käynyt noin, mutta olisi voinut.
Geeneillä ei tosiaankaan ole lasten kasvattamisessa suurtakaan merkitystä.
4D:ssäkö se oli vai Prismassa, kun lapsen sairaus paljasti aviomiehelle, ettei lapset (3 neljästä)olleetkaan hänen....mutta äärimmäisen pieni todennäköisyyshän tuommoiseen lienee.
Onnea matkaan.
näin päin... jos olen suhteessa naimisissa olevaan naiseen ja hän tulee minulle raskaaksi onko minun alistuttava isyystestiin hänen näin halutessaan?
mun käsityksen mukaan on...epäreilua sanoisin minä..
sitten... taas ovat lainsäätäjät onnistuneet :)
jos pitää mennä pettämään.
No johan on keskustelut. Tuossa kun lueskelin näitä kirjoituksia, niin tuli vaan mieleen.....
Miksi ihmeessä mennä pettämään omaa kultaa, jos se on kerta kuitenkin niin ihana. Vain sen takia että saisi seksiä. Itsellänikin on hyvä mies ja meillä on ollut aikoja jolloin seksi ei ole maistunut kummallekkaan, mutta ei silti olla oltu heti toisen luolta sitä hakemassa.
Meillä on pienet lapset ja kyllähän se puoliso välillä ottaa päähän, mutta jos tosissaan rakastaa, niin ei sitä mennä pettämään.
Minä en voisi antaa ikinä anteeksi miehelleni sitä, että hän olisi siittänyt jonkun toisen naisen meidän yhdessä olon aikana. Koska en voisi tehdä sitä itsekkään, vaikka kuinka oisi tuo toinen mies niin ihana. Se olisi kumminkin vain hetken huuma ja se olisi sitten ohi. Miksi ihmeessä mennä rikkomaan ja tuomaan pahaa mieltä sille omalle kumppanilleen. Ja itselleenkin tulee huono oma tunto. Oisi kannattanut ehkä miettiä, jos nyt kerran haluaa mennä vieraisiin, että käyttäisi nyt edes ehkäsyä...............
Mut on sulla ymmärtäväinen mies jos sen kerran hyväksyy, et olet käynyt vieraissa ja vielä saanut siltä elämän siemenet.......
Ei käy kyllä kateeks ennemminkin säälittävä tapaus.........
kuulostat ihan minulta ennen aikoina =) valitettavasti sitä tulee tehtyä elämässä asioita, joita myöhemmin katuu. olenpa elämässä tehnyt muitakin asioita joista en niin kovin ole ylpeä, onneksi olen usein ottanut virheistäni opiksi ja tunnustanut ne, saanut anteeksi erehdykseni jne. olenpa jopa oppinut olemaan tuomitsematta muita ihmisiä (olen sitä ennen tehnyt, koska en ole arvannut että itse jonain päivänä olen samassa tilanteessa.) toivottavasti sinulla kaikki asiat menee niinkuin olet ennalata suunnitellut ja pystyt elämään elämän niin ettei sinun tarvitse kaikkea kantapään kautta kokea. kaikkea hyvää sinulle!
koko totuushan ei tuosta minun ekasta kirjoituksesta tule ilmi, mikä on ollut elämän tilanne ja onko ehkäisyä käytetty? enpä rupea sitä tässä nytkään kertomaan, koska loppujen lopuksi kyse on minun elämästäni. minun elämä kaiken kaikkiaan on ollut tapahtumarikasta ja antoisaa ja elämänkokemusta on karttunut, yritän nähdä asiat niin että kaiken kokemani jälkeen minusta tulee vielä hyvä ja viisas ihminen... tästähän voisi kirjoittaa vaikka romaanin =)
aih ja yksi tärkeä ohje jota elämässä yritän noudattaa on se että pyydetään ja annetaan anteeksi, siis sydämestä...silloin jopa voi itse saada anteeksi ja osakseen aitoa rakkautta, eikä tarvitse elää sitten myöhemmin katkerana rusinana yksin.
surullista! ! !
on surullista?
Olen kokenut kyllä miltä tuntuu kun petetään, se ei ollut mitenkään mukava kokemus. Ja aika paljon olen joutunut elämässäni kokemaan. Esimerkkinä voisi sanoa että meillä kuoli lapsi synnytyksessä. On niin paljon asioita joihin emme voi itse vaikuttaa. Mutta niihin mihin pystyy itse vaikuttamaan, niihin vaikutan.
Lapsen kuolema on itsessään jo tosi surullista ja jos vielä tässä menis ja pettäis jomminkummin päin niin ei se ainakaan luottamusta kasvata. Ja kuka muu voisi ymmärtää kuin se oma puoliso. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että anteeksi on osattava antaa ja anteeksi on osattava myös pyytää. Mutta ei se että osaa antaa anteeksi ja sitä tarvittaessa pyytää tarkoita että nyt saa luvan kanssa mennä pettämään. Olen minäkin virheitä elämässäni tehnyt joita kadun, mutta niiden kanssa vaan on opittava elämään. Mutta pettämistä en ikinä tule hyväksymään, se on minun mielipiteeni. Ja se myös pysyy. Minun mielestä...... Jos on vaikeaa, niin ei se olo ainakaan parane sillä että menee sitä toisen miehen sylistä hakemaan. Minulla on ainakin onneksi niin hyvä tuki verkko, joka auttaa kun tarvis on. Ei minun tarvitse mennä pettämään, mutta se on kaikkien omassa vallassaan joka sitä tekee. Toisaalta ymmärrän niitä jotka pettää, koska eivät saa kotoa hellyyttä, lämpöä ja rakkautta, mutta miksi olla sellaisessa suhteessa jossa ei oo hyvä olla. Parempi yksin kun huonon kaverin kanssa. Sanon vielä sen etten aio olla katkera, vaikka voisin lapsen kuuoleman takia, koska osittain se oli lääkäreiden syy. Jos he olisivat kuunneleen minua ja ottaneet tytön pois sektiolla niin tyttömme eläisi. Koska synnytyksessä lapsivse meni ja lapsi jäi roikkumaan napanuoran varaan jo kohdussa, koska napanuora oli niin lyhyt. Että tämmöistä.
Kuin myös toivotan hyvää jatkoa sinulle ja tulevalle perhellesi, mutta miehesi voi kyllä jossain elämän vaiheessa hylkiä tätä lasta joka ei ole biologisesti hänen. Tiedän senkin kokemuksesta. Sillä aikaisemmasta suhteesta minulla on lapsi. Mutta puhumallahan siitä selviää, meilläkään ei ole sitä ongelmaa enää. nykyisin se on kuin oma lapsi hänelle.
ettei se elämä ole aina sitä mitä suunnittelee...sen verran voin kertoa, että meillä molemmilla oli avioliiton ulkopuolinen suhde, elimme hedelmöitys hetkellä asumus erossa ja todellakin tarkoitus oli erota, tosin tarkoitus ei ollut tulla raskaaksi, mutta näin kuitenkin kävi. Aborttiin en tohtinut mennä... ollaan päätetty jatkaa kuitenkin avioliittoa ja toki meillä on asioissa paljon selviteltävää, ymmärrän myös mieheni tuntoja tässä asiassa, enkä todella väitä että helppoa tulisi olemaan.ymmärrän todella että tämä kaikki tekee minusta muiden silmissä todella huonon ihmisen, mutta eipä tässä ole vaihtoehtoja sitten muita, kuin kantaa se huonon ihmisen leima otsassaan. pääasia että olen itse tyytyväinen ja saanut asiat taasen järjestykseen
sinun tapauksesi!
näyttäisi olevan todella hyvässä järjestyksessä?
no ainakin järjestymässä, eikä minulla ole mitään hätää ja niin ees päin, eiköhän ne asiat vois olla huonomminkin? =)
maailmassa on surullisempiakin asioita ja usko tai älä, mutta kyllä tämän asian myötä on tullut myös paljon iloisia ja hyviä asioita.
Oli lapsi kenen hyvänsä,niin sillä on tarkoituksensa että olet raskaaksi tullut.Meitä ohjaa suuremmat voimat eikä aina voi ymmärtää elämän kiemuroita.Itse uskon että kaikella on tarkoituksensa.Niin myös sillä pienellä ihmisellä jota sisälläsi kannat.Yksi tässä sunkin sotkussasi on varmaa,sä olet sen Äiti.Eikö se ole suurenmoista.Onnellista elämää teidän perheelle,rukoilen puolestanne että kaikki käy parhain päin:)
sitä aina tarvitaan =)itse myös uskon, ettei mitään maailmassa tapahdu ilman että sillä olisi jokin tarkoitus...