Eri kieliryhmille ei ole aloituspaikkoja samassa suhteessa:
Ruotsinkielisille on varattu yliopisto- ja korkeakoulupaikoista 24 % kaikista paikoista.
Suomessa on 4 % ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielisistä "pääsee" tai siis menee yliopistoihin ja korkeakouluihin 51 % koko ikäluokasta kun taas suomenkielisistä PÄÄSEE yliopistoihin ja korkeakouluihin VAIN 24 %.
Ja kun tiedetään kansainvälisten tutkimusten (PISA) mukaan, että suomenkieliset ovat huomattavasti parempia oppimaan kuin ruotsinkieliset, niin epäsuhta tulee vielä karmeammaksi.
Ruotsinkielisille on varattu yliopisto- ja korkeakoulupaikoista 24 % kaikista paikoista.
Suomessa on 4 % ruotsinkielisiä.
Ruotsinkielisistä "pääsee" tai siis menee yliopistoihin ja korkeakouluihin 51 % koko ikäluokasta kun taas suomenkielisistä PÄÄSEE yliopistoihin ja korkeakouluihin VAIN 24 %.
Ja kun tiedetään kansainvälisten tutkimusten (PISA) mukaan, että suomenkieliset ovat huomattavasti parempia oppimaan kuin ruotsinkieliset, niin epäsuhta tulee vielä karmeammaksi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Taas tämä sama virsi vaan jatkuu!
eipä ole kielikiintiöt vielä edes pienentyneet - päin vastoin Vaasan oikikseen tuli yli 50% kielikiintiö meille.
En ymmärrä miksi meille ruotsinkielisille täytyy olla oikotie yliopistoon - minä ainakin kannatan tasa-arvoa.
HS tänään tiistaina!
HS, 7.7.09, sivu A11
Hesarissa käsitellään ruotsin ja venäjän kieltä Helsingissä. Jutussa haastateltu ruotsinkielinen(sinä?) sanoo, että ruotsinkielisen palvelun vaatiminen ostoksilla tai muutenkin on kiusantekoa suomenkielisille ja että tällaisella vaatijalla on muutakin ongelmaa kuin vain kieliongelma.
Ohhoh...muutaman päivän maltoit olla hiljaa! Nytkö rupes taas ahistamaan?
Sukulaistyttö oli tuossa hakenut kauppatieteelliseen tiedekuntaan, ei ihan tärpännyt tällä kertaa. Katselin tuossa sitten hakijamääriä ja sisäänpäässeiden suhdetta. Kaikkein vaikeinta oli päästä Helsingin kauppakorkeakouluun, vain 1/11 pääsi sisään. Muissa kauppakorkeakouluissa/kauppatieteellisissä tiedekunnissa sisäänpääsy oli hieman helpompaa, tosin helpoimmillaankin vai 1/7 hakijasta pääsi sisään.
Sen sijaan Hankenille (Helsinki Vaasa) haki heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet hakijoista!
Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa.
Toivottavasti joku ottaisi asiakseen tasa-arvon ajamisen myös opiskelijavalinnoissa. Tätähän asiaa sivusi juuri tällä viikolla muun muassa Claes Andersson.
Miten olisi kansalaisaktiivisuus sen sijaan, että tällä palstalla vuodesta toiseen samaa asiaa inistään? Laittakaa nyt vaikka kantelu tai adressi asianomaisille. Mä voisin laittaa nimmarini siihen. Jos oikeen riepoo, niin actionia.
Mun piti vaan nyt ilmoittaa että on paljon helpompaa päästä hesan oikikseen jos on suomenkielinen. Jos on suomenkielinen piti 2008 saada 43 piste päästäkseen sisälle mut jos on ruotsinkielinen 50.. Ja näin on ollut melkein joka vuosi..
Ruotsinkielisille jopa yli 50% kiintiöitä
oikeustieteellisessä !!
Hyvä malliesimerkki ruotsinkielisten yli 50 %:in kiintiöistä sekä eriarvoistavasta pääsykoetemppuilusta on mm. Vaasan oikeustieteellisen valintamenettely.
Opetushan Vaasan oikeustieteellisessä tapahtuu kaikille opiskelijoille molemmilla kielillä: noin puolet opetuksesta annetaan ruotsinkielellä ja puolet suomenkielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset saavat näin osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.
1) Pääsykoetemppuilu:
Vaikka molemmilla kieliryhmillä on täysin sama opinto-ohjelma, järjestetään niille täysin eri pääsykokeet. Tämä vain sen vuoksi, että näin ei pysty vertailemaan eri kieliryhmien pisteitä keskenään. Tämä on tarpeen kohdan 2) vuoksi, koska näin ei voida osoittaa absoluuttisilla luvuilla, että toisen kieliryhmän opiskelijat pääsisivät opiskelemaan vähäisemmillä tiedoilla kuin toisen.
Toisin sanoen paremmin menestyvän kieliryhmän ja korkeamman pistemäärän saavuttaneet pyrkijät syrjäytetään huonommin menestyvän kieliryhmän edustajilla. Näin kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.
2) Kielikiintiöjärjestelmä
Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu?
Suora lainaus Vaasan oikeustieteellisen opinto-oppaasta:
”Opiskelijavalinta ja opinnot
Vaasan oikeustieteellinen koulutus saa uudet opiskelijansa osana Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijavalintaa. Vaasaa varten on vahvistettu oma opiskelijakiintiönsä. Opiskelijoita otetaan vuosittain 16-20, joista 8-10 suomenkielistä ja 8-10 ruotsin kieltä taitavaa. Opiskelijavalinnassa on erilliset valintakokeet suomen kieltä taitaville ja ruotsin kieltä taitaville hakijoille.
Opetus Vaasassa on kaksikielistä. Noin puolet opetuksesta annetaan ruotsin kielellä ja puolet suomen kielellä. Koska rinnakkaisopetusta ei järjestetä, suomenkieliset opiskelijat saavat osittain ruotsinkielistä opetusta ja ruotsinkieliset vastaavasti suomenkielistä opetusta.”
Jospa viitsisitte edes ottaa selvää siitä, mitä kielikiintiö oikein tarkoittaa, ja missä yliopistoissa niitä edes on.
Jos Vaasan juristiopintoihin pääsee 10 ruotsin- tai vaikka hindinkielistä, niin sillähän ei ole oikeastaan mitään merkitystä.
Voi tätä kateuden määrää! Sääliksi käy...
pyri ruotsinkieliseen. sinne pääsee suomenkielinenkin helpommin.