Tarvitsisin apua - ja pikaisesti eli viimeistään huomisen aikana (ke 8.7.)...
Teen lehtijutun kristilliseen Uusi Tie -lehteen mielenterveyskuntoutujateemasta. Jos sinulla on kokemusta aiheesta, kirjoita tarinasi lyhyesti vastaten ainakin alla oleviin kysymyksiin. Pidätän itselläni oikeuden muokata kirjoituksia kielellisesti ja myös tarvittaessa lyhentää niitä. Jutut julkaistaan nimimerkein. Keksi itsellesi sellainen.
1. Millaisia psyykkisiä ongelmia sinulla on ollut?
2. Kuinka kuntoutumisesi on edennyt?
3. Mikä sinulle on ollut oleellista ja ratkaisevaa kuntoutumisessa?
4. Mitä ajattelet tulevaisuudestasi?
Lähetä tarinasi s-postiini [email protected].
Teen lehtijutun kristilliseen Uusi Tie -lehteen mielenterveyskuntoutujateemasta. Jos sinulla on kokemusta aiheesta, kirjoita tarinasi lyhyesti vastaten ainakin alla oleviin kysymyksiin. Pidätän itselläni oikeuden muokata kirjoituksia kielellisesti ja myös tarvittaessa lyhentää niitä. Jutut julkaistaan nimimerkein. Keksi itsellesi sellainen.
1. Millaisia psyykkisiä ongelmia sinulla on ollut?
2. Kuinka kuntoutumisesi on edennyt?
3. Mikä sinulle on ollut oleellista ja ratkaisevaa kuntoutumisessa?
4. Mitä ajattelet tulevaisuudestasi?
Lähetä tarinasi s-postiini [email protected].
Vastaukset 15
Vanhimmat
On monen moista tarinaa - milenterveyskuntoutujien kohtalosta, elämästä.
Tuskin muuta rarvitset. Ja nimettöminä - kukapa enää enempää itselleen kotrollia sun muuta etsii - on tarpeeksi saatu sitä lajia.
... ja julkaista täällä olevia juttuja luvatta. Tai en tiedä, olisiko se laitonta, mutten koe sitä asialliseksi tavaksi.
uskon että ei ole mitenkään asiatonta - päinvastoin.
Ihmiset jotka tähän ketjuun kirjoittavat - toivovat tulevansa kuulluksi.
Eikä heillä ole paljon vaihtoehtoja - Suomessa ei liene edes välttämättä "vapaata" lehdistöä että olisi toivoa tulla kuulluksi.
Tekisit siis vain palveluksen
on väärin kohdeltu ja kohdellaan joka taholla.
Ensin on viety (epäselvissä olosuhteissa ja epäkorrektisti esim. jonkin ihmisen ilmoituksen perusteella - vaikkapa naapurin - ja poliisin - myötävaikutuksella) pakkohoitoon mielisairaalaan, jossa nk. tarkkailuajan jälkeen (jona aikana hoitohenkilökunta voi vapaasti provosoida ihmistä kaikin tavoin ja jossa lopputulos jo etukäteen tiedossa).
Yhtä epäselvin ja epäkorrektein perustein tarkkailuajan jälkeen annettu (esim. lääkärin joka ei ole nähnyt koko potilasta) pakkohoitomääräys: ..."hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi hänen sairauttaan.." (mikä se sairaus on, on epäselvää tässä vaiheessa, etenkin ihmiselle itselleen - sehän selviää vasta kun lääkäri, mielen asiantuntija, on sen keksinyt - viimeistään loppuraportissa (jossa diagnooseja saattaa olla useitakin).
Ero tarkkailuajan (joka nykyään on vain muutama päivä) ja pakkohoitopäätöksen jälkeisen ajan välillä on siinä, että tarkkailuaikana ei (ainakaan virallisesti) saa ihmiselle pakkosyöttää lääkkeitä, mutta sen jälkeen sitten kaikki sallittua - ja tätä lupaa käytetään runsain mitoin hyväksi: potilas (joka ihminen tässä vaiheessa on) duupataan täyteen mitä erilaisimpia lääkkeiksi kutsuttuja kemikaaleja.
Vuoroin skitsofrenia-, vuoroin psykoosilääkkeitä, sekä tietysti myös rinnakkain molempia, lääkkeiden sivu- ja yhteisvaikutukset voivat olla melkoisia - etenkin kun määrät ovat yleensä suuria.
Ihmisen terveys tämän jälkeen vakavasti uhattuna, sekä psyykkinen- että fyysinen.
Pakkohoidosta pois pääseminen on mielivaltaista ja riippuvaista suhdanteista jotka vallitsevat.
Tietyt rituaalit ja suhdanteet kun täyttyvät (niistä ei tosin aina tiedä mitkä sattuvat olemaan). Esimerkiksi käytös ratkaisee (ei aina välttämättä sekään) - miten kestät hoitohenkilökunnan provosoinnit - miten edistyt - lopulta sen päättää lääkäri (vaikka olisi kuinka satunnainen ohikulkija, keikkalääkäri, tms.), tämä jumala kaiken ratkaisee.
Pakkohoidolle kun ei ole olemassa mitään oikeita säädöksiä - on vain mielivaltaa ja pakkovaltaa, jonka kohteeksi joutunut on itse puolustuskyvytön.
Yhtä mielivaltaista kuin pakkohoitoon joutuminen, on myös siellä olemisen pituus ja pois pääseminen. Kuinka kauan jatketaan. Voi olla pieni aika, voi olla pidempi - riippuu täysin lääkärin mielivallasta.
Kun ihminen on saatu vietyä kerran pakkohoitoon, leima jää, ja ihmistä voidaan - nimenomaan mielenterveyskuntoutujaa - kiikutella tuon tuosta uudelleen pakkohoitoon (vaikka mistä keksitystä syystä), hän on lainsuojaton.
Vastauksia esitettyihin kysymyksiin:
1. Ei välttämättä minkäänlaisia. Ehkä vähän yksinäinen ja masentunut joskus. Alkoholia tullut joskus otettua.
2. Kuntoutuminen ei ole edennyt, koska vähän väliä viedään sairaalaan pakkohoitoon.
3. Oleellista ja ratkaisevaa kuntoutumisessa olisi kuntoutuminen, mutta ei ole päässyt etenemään, kun viedään aina uudestaan sairaalaan ja pakkosyötetään lääkkeitä (jotka vaikuttavat haitallisesti kuntoutumiseen).
4. Synkältä näyttää.
Tähän tarkoitukseen sinulle Pia Tiusanen hyvin ajankohtainen ja tärkeä mielenterveyskuntoutujan näkökulma.
Teet todella hyvän työn mielenterveyskuntoutujien puolesta kun julkaiset tämän tarinan lehdessäsi (muualla lehdissä sitä tuskin Suomessa julkaistaan).
Edellä olevasta tarinasta jäi vielä puuttumaan tietoa kohtelusta pakkohoito-osastoilla "hoitoaikana", mutta siitä on tietoa ja kokemuksia muualla täällä palstoilla. Miten ihmisiä kiusataan, provosoidaan, laitetaan "lepositeisiin" ja eristyskoppiin pienestäkin syystä. Kohtelu saattaa olla todella vastaavaa kuin jossain vankileireillä pahimmille rikollisille.
Mitä pahaa ihminen on tehnyt joka on edellä kerrotulla tavalla toimitettu pakkohoitoon jotta häntä voidaan kohdella kuin pahinta rikollista tai sarjamurhaajaa? (sitä paitsi rikollisilla vankilassa on paremmat oltavat kuin pakkohoitopotilaalla, ei pakkosyötetä terveydelle vaarallisia aineita, ei kiusata, jne.)
Materiaalia juttuasi varten löytyy näiltä palstoilta paljonkin aiheesta, - ja kuten sanottu, ei ole epäasiallista tai asiatonta kirjoittaa näistä kokemuksista.
Epäasiallista ja asiatonta - ja täysin kohtuutonta on se kohtelu jonka uhreiksi mielenterveyskuntoutujat (ilman omaa syytään) Suomessa ovat joutuneet.
Kiitos kertomuksestasi!
Kirjoitit: "Ei ole epäasiallista tai asiatonta kirjoittaa näistä kokemuksista." Ei tietenkään! Ajattelin vain, etten haluaisi levittää tänne kirjoitettuja kertomuksia ilman asianomaisten lupaa. Sinähän luvan jo annoit, ja kiitos siitä! Voimia!
"leviteltyjä" itsessään - mutta asiatonta kirjoitettujen hyväksikäyttöä - väärässä tarkoituksessa - ei tietenkään kukaan oikea ihminen tee, ja senhän sanoo jokaisella ihmisellä pieni moraalinen koodikin (omatunto), jos sitä muistaa kuunnella.
Suomi on psykiatrinen poliisivaltio. Se on ainoa ongelma. "Hoito"henkilökunnan ja jepareiden asenteet ja otteet ahterista.
Ei voi paljon muuta todeta.
Milloin, missä numerossa julkaiset kirjoituksesi johon kokosit materiaalia?
kiinnostaa kurkistaa tänne palstoille...
Jos julkaiset tällä palstalla, missä lehdessä, missä numerossa ja milloin juttusi mielenterveyskuntoutujista julkaistaan, olisi tosi mielenkiintoista tietää ja lukea.
on ollut - on - motiivisi ?
Kirjoititko koko juttua?
Oliko se vain jonkinlainen "täky" ? - vai ihan oikea tarkoitus?
Jos asiasi oikea ja vilpitön - uskon että vastaisit.
Hei!
Anteeksi myöhäinen vastaukseni. Ei kannata heti pelätä pahinta eli jotain vilpillistä.
Minun piti nimittäin kirjoittaa juttu jo ennen kesälomaani, mutten ehtinyt. Nyt se on hyvinkin ajankohtainen. Eli lehdessä Uusi Tie 36/2009 se tulee olemaan.
Pia
jutun voi lukea?
Kannattaisi katsoa toi pakkohoitovideo johon on linkit tuossa jutussa
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8240804