Vertasin tuossa autojääkaappiani päivitettyyn malliin ja totesin sisäpuolen siilin kokeneen melkoisen muutoksen.
Siilin levyjä oli kasvatettu, niiden lukumäärää lisätty ja pinnat oli uritettu.
Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös, että jäähdytysteho on kasvanut uudessa mallissa, vaikka laitteen ottama teho on pysynyt vakiona?
Siilin levyjä oli kasvatettu, niiden lukumäärää lisätty ja pinnat oli uritettu.
Pitäisikö tästä vetää se johtopäätös, että jäähdytysteho on kasvanut uudessa mallissa, vaikka laitteen ottama teho on pysynyt vakiona?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vanhassa mallissa on ilmeisesti ollut peltierin kuuman puolen ylikuumenemisongelmaa, joka ei täkäläisen ilmaston vuoksi kuitenkaan ole Suomessa koskaan realisoitunut. ;)
Ylikuumenemisesta en tiedä, mutta kannen sisällä lienee nyt myös enemmän jäähdytettävää, kun sinne on lisätty myös verkkovirtamuuntaja.
Mutta onko tuolla siilin koolla siis vaikutusta jäähdytystehoon?
TM 10/2004 autokylmälaukkuvertailun lukeneena vaan hämmästyttävät suuret jäähdytystehoerot saman tehoisilla laukuilla. 36 tunnin jäähdytyksen jälkeen laukkuissa olleen 3 litran nestemäärän loppulämpötilat olivat parhaalla peltier laukulla 2°C ja huonoimmalla 12°C.
Mitä nyt googlettamalla sain selville, niin kylmän puolen siilin koolla ei liene kovin paljon merkitystä. Pääasia on että kokoa on sen verran, ettei se pääse huurtumaan. Huurre kun alkaa toimimaan eristeenä.
sisäpuolen "siili" on riittävän iso mutta vielä parempi jos ulkopuolen kuuma puoli olisi varustettu pienellä puhaltimella ja termostaatilla jotta n.60-65C lämpötila pysyisi suunnilleen vakiona. Silloin Peltierin teho olisi paras mahdollinen.