Onko härkäjuoksussa järkeä?

Kaikkea sitä tehdään 'perinteen' nimissä! Törkeää eläinrääkkäystä koko juttu härkätaisteluineen. En ymmärrä että 'sivistyneessä' valtiossa voidaan moista edelleen hyväksyä. Ei mielestäni kaikkea sontaa ja perversioita perinteen varjolla pitäisi voida harjoittaa. No, ihminen on kekseliäs olento. Valitettavasti.

Hienoa, että on perinteitä! Mutta eipä tuossa härkäjuoksussa ole kovin paljoa tolkkua, kun kerran lähes joka kerralla loukkaantuu ihmisiä. Ei niiden sarvien väliin ole jäämistä, ainakaan jäkevien ihmisten mielestä. (Tämä nyt tosin on vaan oma mielipiteeni..) =)

Toinen järjetön "perinne" on festivaali johon kuuluu painiminen hevosten kanssa, joka näyttää todella julmalta touhulta ja halveksuttavalla käytöksellä ihmiset alentavat vain itsensä.

Hullua touhua, missä ei ole mitään järkeä. Ei pitäisi härnätä eläimiä tuolla tavalla henki tuossa voi mennä pahimmassa tapauksessa.

ihan käsittämätöntä että vielä sallitaan tommonen rääkki. Ei mitään voi puolustaa sen turvin, että se on "perinne". http://www.vihrealanka.fi/blogit/perinne-puristaa

sikiää, jotka ehdon tahdoin haluaa jäädä härkien tappamaksi.
Eränlainen kujanjuoksu, joka intiaaneilla oli käytössä, pitäisiköhän meille Suomalaisillekkin kehittää joku tollanen?

... paskan vertaa perinteistä ja ihmisten kuolemisesta saati loukkaantumisista. Kauheaa eläinrääkkäystä sanon minä. Laittakaas youtubeen hakusanaks bull run.

eläimiä kidutetaan ja kiusataan monin puolin maailmaa. Jos puhutaan Espanjasta, niin mitä härkätaistelukin on kuin eläinrääkkäystä, ja siinä rääkätään niin härkiä kuin hevosiakin! Pamplonan härkäjuoksu on ihan perseestä sekin, ja on vain oikein jos joku idiootti ihminen siinä loukkaantuu. Sitä saa mitä tilaa. Onhan sellainenkin hauska perinne olemassa että elävä lammas tiputetaan kirkontornista! Eläköön perinteet! Tosin, voisihan sieltä pudottaa myös ihmisenkin niin olisi vähän oikeudenmukaista vaihtelua.

Kaikella "huvilla" on hintansa:


- http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1709272

Hola, kun kävelin muutama kesä sitten Santiagoon, majoituin Pamplonassa päivänä, jolloin koko San Fermin -hulina alkoi. Majapaikan nunnat selittivät, ettei avajaispäivänä kannata mennä keskustaan. Tottahan se oli, kun juhla alkoi kello kaksitoista, ihmiset alkoivat paiskoa toisiaan munilla, heitellä jauhopusseja ja kaataa punaviiniä toistensa päälle. Lähibaari, johon menin suojaan, oli suojannut lattiansa sahajauholla.
Lähdin viettämään siestaa. Illalla meno oli rauhoittunut ja kävin etsimässä valmiiksi paikan, jossa näkisin aamulla härkäjuoksun. Heräsin ajoissa, jätin vielä rinkkani nunnille ja menin juoksun aloituskohtaan olikohan noin viideltä.
Katsoin juoksun. Eläimet olivat ahdistuneita ja koko touhu typerää. Humalaisten onneksi viranomaiset poistivat juoksijoista pahimmat känniläiset, mutta silti moni loukkaantui. Eläimille näissä juoksuissa käy aina huonosti.
Kun lähdin kaupungista, mieleeni jäi jalkansa pahasti loukannut amerikkalainen tyttö, jota ensiapumiehet hoisivat. Tytön ystävä pyöri ymprillä ja kuvasi tapahtumaa. Vaikka kaveri makasi itkien maassa, toiselle tärkeintä näytti olevan tapahtuman dokumentointi, ei auttaminen tai edes lohdutus.
Viime kesänä näin Estellan härkäjuoksun eläinparat, jotka odottivat aitauksessa juoksua. Laumaeläimenä naudat seisoivat aivan tiivisti yhdessä ja koettivat saada vavisten turvaa toisistaan. Juoksemaan ne pakottiin ampumalla ilmaan. Meteliä ja ihmiset säikähtäneet eläimet syöksyivät paniikissa kadulle. Juoksut ovat eläinrääkkäystä.

Siinä juoksemisessa on kyllä järkeä. Minä ainakin juoksisin - ja lujaa!