Saamattomuuden peittely ei tuonut potkuja tuomarille
Helsinki, 7. 7. (STT)
Pitkän linjan käräjätuomari ei menetä työtään virkarikoksen takia. Korkein oikeus antoi asiassa ennakkopäätöksen tänään.Oikeusjutun taustalla oli kolme riita-asiaa, jotka olivat tuomarin käsiteltävinä Äänekosken käräjäoikeudessa vuosina 2003–2008. Ratkaisujen antaminen kesti mainituissa tapauksissa miltei kolmesta ja puolesta vuodesta lähes viiteen vuoteen. Esitutkinnan perusteella jutut eivät olleet erityisen vaikeita tai laajoja.Nainen peitteli viivästymisiä kirjaamalla jutut käräjäoikeuden Tuomas-asiankäsittelyjärjestelmässä ratkaistuiksi, vaikka ne olivat todellisuudessa kesken. Tämän jälkeen hän poisti merkinnät, ettei aiempi valhe paljastuisi. Sen jälkeen tuomari merkitsi asiat taas ratkaistuiksi, jottei viipyminen paljastuisi hovioikeudelle toimitettavassa tilastossa.KKO totesi, että totuudenvastaiset merkinnät vaikuttivat vain päätöksenteon seurantaan mutteivät sisältöön. Näin ollen KKO katsoi, että kyse oli tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, ei virka-aseman väärinkäytöstä.
KKO:n ratkaisun mukaan tuomarin toiminnassa kyse oli tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kuva: STT / Vilja Vehkaoja
Helsinki, 7. 7. (STT)
Pitkän linjan käräjätuomari ei menetä työtään virkarikoksen takia. Korkein oikeus antoi asiassa ennakkopäätöksen tänään.Oikeusjutun taustalla oli kolme riita-asiaa, jotka olivat tuomarin käsiteltävinä Äänekosken käräjäoikeudessa vuosina 2003–2008. Ratkaisujen antaminen kesti mainituissa tapauksissa miltei kolmesta ja puolesta vuodesta lähes viiteen vuoteen. Esitutkinnan perusteella jutut eivät olleet erityisen vaikeita tai laajoja.Nainen peitteli viivästymisiä kirjaamalla jutut käräjäoikeuden Tuomas-asiankäsittelyjärjestelmässä ratkaistuiksi, vaikka ne olivat todellisuudessa kesken. Tämän jälkeen hän poisti merkinnät, ettei aiempi valhe paljastuisi. Sen jälkeen tuomari merkitsi asiat taas ratkaistuiksi, jottei viipyminen paljastuisi hovioikeudelle toimitettavassa tilastossa.KKO totesi, että totuudenvastaiset merkinnät vaikuttivat vain päätöksenteon seurantaan mutteivät sisältöön. Näin ollen KKO katsoi, että kyse oli tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, ei virka-aseman väärinkäytöstä.
KKO:n ratkaisun mukaan tuomarin toiminnassa kyse oli tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kuva: STT / Vilja Vehkaoja
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuka oli tuomarin nimi?
Olisi todella hyvä saada kyseisen tuomarin nimi esiin.
Olisiko mahdollista, että kyseinen tuomari tulisi oma-aloitteisesti esiin.
Tuomari - Virkarikos - Viipyminen
Diaarinumero: OKV/15/31/2008
Antopäivä: 22.01.2009
Ratkaisija: OKA
Käräjätuomarin tekemiksi epäillyt virkarikokset
Hovioikeus ilmoitti oikeuskanslerille käräjätuomarin käsiteltävinä olleiden huoneenvuokrasaatavaa koskeneen velkomusasian, takaisinsaantia vahingonkorvausasiassa annettuun yksipuoliseen tuomioon koskeneen asian ja velkajärjestelyasian käsittelyn viivästyneen hovioikeuden arvion mukaan kohtuuttomasti. Asiat olivat olleet käräjätuomarin ratkaistavina noin kolmesta vuodesta viidestä kuukaudesta neljään vuoteen kymmeneen kuukauteen. Takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon koskenut asia oli ollut käräjätuomarin käsiteltävänä lähes neljä vuotta ilman, että käräjätuomari oli sitä ratkaissut tai pyytänyt takaisinsaantiasian vastaajalta vastausta takaisinsaantikanteeseen. Velkajärjestelyasia oli hovioikeuden käräjäoikeuden käsiteltäväksi palauttama, mistä syystä se olisi jo lähtökohtaisesti tullut käsitellä erityisen joutuisasti.
Asioiden käsittely oli kestänyt niiden laatuun nähden kohtuuttoman pitkään. Käsittelyajat olivat tapauksessa vaarantaneet perusoikeuden saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä toteutumista sekä loukanneet luottamusta lainkäyttötoiminnan asianmukaisuuteen. Esitutkinnassa ei käynyt ilmi, että asiat olisivat olleet poikkeuksellisen laajoja tai erityisen vaikeita ratkaista, eikä mikään myöskään viitannut siihen, että käräjätuomarilla olisi ollut käsiteltävänään poikkeuksellisen runsaasti asioita. Pikemminkin viivästykset vaikuttivat olevan seurausta käräjätuomarin asennoitumisesta työtehtäviinsä ja asioiden viivytyksettömän käsittelyn merkitykseen. Käräjätuomarin hovioikeudelle ilmoittaman mukaan kyseiset asiat olivat muodostuneet hänelle vastenmielisiksi, minkä lisäksi aina oli tullut jotakin hänen mielestään mielenkiintoisempaa käsiteltävää.
Hovioikeus ilmoitti lisäksi oikeuskanslerille, ettei käräjäoikeus ollut ilmoittanut mainittuja asioita kahdessa sen hovioikeuden pyynnöstä puolivuosittain hovioikeudelle toimittamassa raportissa yli vuoden käräjäoikeuden käsiteltävänä olleista asioista, eivätkä asiat ne olleet tulleet ilmi myöskään hovioikeuden käräjäoikeudessa suorittaman tarkastuksen yhteydessä. Hovioikeus oli kyseisistä asioista tietämättömänä esittänyt tuomarinvalintalautakunnalle antamassaan lausunnossa käräjätuomarin nimittämistä hänen hakemaansa toiseen käräjätuomarin virkaan, johon hänet sittemmin oli myös nimitetty.
Suoritetun esitutkinnan perusteella asiat eivät olleet näkyneet käräjäoikeuden hovioikeudelle asianhallintajärjestelmästä tulostamissa raporteissa siitä syystä, että käräjätuomari oli ennen raporttien tulostamista merkinnyt ne järjestelmään ratkaistuiksi. Käräjätuomarin menettelyn tarkoituksena oli ollut välttää hänen virkatoimissaan olleiden laiminlyöntien ilmi tuleminen käräjäoikeuden hovioikeudelle toimittamissa raporteissa siitä aiheutuvine haitallisine seuraamuksineen. Salaamistoimet olivat ajoittuneet ajankohtaan, jolloin käräjätuomari oli hakenut mainittua toista käräjätuomarin virkaa. Ylläpitääkseen luomaansa virheellistä kuvaa asioiden tilasta käräjätuomari oli tehnyt uusia totuudenvastaisia merkintöjä vielä tultuaan nimitetyksi virkaan. Tekojen tarkoituksena oli kerrotuilla perusteilla hyödyn hankkiminen.
Tahallinen totuudenvastaisten merkintöjen tekeminen asiakirjoihin, joiden laatimisesta huolehtiminen kuuluu tuomarin virkavelvollisuuksiin, vieläpä toistuvasti ja hyötymistarkoituksessa, osoittaa tekijässään epärehellisyyttä, joka on ristiriidassa tuomarilta virkatoimissaan tehtävän luonteen vuoksi edellytettävän korostetun nuhteettomuuden kanssa ja osoittaa siten sopimattomuutta tuomarin tehtävään. Tuomarin epärehellisyys on omiaan vakavalla tavalla heikentämään luottamusta lainkäytön asianmukaisuuteen ja oikeusjärjestelmän toimivuuteen. Lisäksi lainkäyttötoiminnassa, sen laillisuuden valvonnassa samoin kuin tuomioistuinten johtamisessa on voitava luottaa siihen, etteivät tuomarit tahallaan tee totuudenvastaisia asiakirjamerkintöjä, ja ettei tuomioistuimen virkamiesten epärehellisyys vaaranna tuomioistuinten toiminnastaan antamien tietojen luotettavuutta.
Oikeuskanslerin arvion mukaan asiassa oli suoritetun esitutkinnan perusteella todennäköisiä syitä sen tueksi, että käräjätuomari oli laiminlyömällä tapauksessa kysymyksessä olevien asioiden viivytyksettömän käsittelyn huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin perustuneen virkavelvollisuutensa ja siten menetellyt rikoslain 40 luvun 10 §:ssä rangaistavaksi säädetyn tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä vastaavalla tavalla.
Lukekaa sanomalehtiä. Tosin maakunnalllisessa oli nimi kirjoitettu vähän väärin.
Keskisuomalaiselle käräjätuomarille syyte virkarikoksesta
28.1.2009 11:47 (Päivitetty 28.1.2009 16:03)
STT
Keski-Suomessa toiminut käräjätuomari Eeva Talves-Lehtinen saa syytteen virkarikoksesta.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on päättänyt, että tuomari joutuu vastaamaan syytteeseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja virka-aseman väärinkäytöstä.
Jonkan mukaan syyttäjän on vaadittava oikeudessa, että tuomari menettää virkansa.
Syytteen taustalla on tuomarin käsiteltävinä olleiden kolmen asian viivästyminen. Oikeuskanslerin mukaan tuomari peitti viivästymiset merkitsemällä asiat järjestelmään ratkaistuiksi.
Jos joudutte käräjäoikeuteen Jyväskylässä ja tuomariksi on merkitty tuo Eeva Talves-Lehtinen, niin ilmoittakaa heti oikeudelle, että luottamusta ei ole tuomariin, jotta hän voisi käsitellä asiaanne. Laamannin on silloin vaihdettava juttuunne tuomari.
Höpönpöpön
Tuohan on tyypillistä, kun tiettyihin "organisaatioihin" kuuluvia henkilöitä tuomitaan nimi kirjoitetaan väärin lehdistöön tai "juttu vain katoaa. Sitten tyypillistä on kirjoittaa hovissa päätös: tuomiota muutetaan kohdissa.... niin, ettei sitten vain hovin tuomiota lukemalla ota mitään tolkkua siitä, että ko henkilön kohdalla on käräjäoikeuden tuomiossakin määrätty asioita, joita ei muutettu eli ne saivat lainvoiman. Kopioi sitten iso läjä paperia ja anna kiireisille henkilöille luettavaksi jos aioit saada jonkun kiinnostumaan todellisista rikollisista.
Tuliko parempi olo, kun sait taas purkaa katkeruuttasi. Ehkäpä se joskus vielä loppuu, ettet pilaa ihan koko elämääsi vatkaamalla menneitä.
Jos päätös on tosiaan KKO:lta niin eriaatteessa käräjäoikeuden tuomarit voivat toimia saamalla tavalla ja selvitä sanktioita. Tarvii vain vedota ennakkotapaukseen.
Toivottavasti EU puuttu kaikkialle levinneeseen korruption Suomen oikeuslaitoksessa.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä kantelu oikeuskanslerille
EOK on tehnyt kantelun oikeuskanslerille Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä. EOK:n mielestä KKO:n ratkaisu osoittaa vakavia piirteitä virkafeodalismista ja oman ryhmän jäsenen suosimisesta.
Kantelu luettavissa osoitteessa www.eok.fi
Korkein oikeus on antanut tuomion (KKO 2009:62) Äänekosken käräjäoikeudessa lainvastaisesti toimineen käräjätuomarin asiassa, josta myös Sanomat24 on aiemmin uutisoinut. Annettu tuomio on samalla julkaistu ennakkopäätöksenä eli se on ohjeena alemmille tuomioistuimille vastaavien kaltaisten rikosasioiden ratkaisemiseksi tulevaisuudessa. Se on siten merkittävä tuomarin tekemää virkarikosta koskeva ratkaisu.
Syytetty käräjätuomari tuomittiin 50 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan tarkoittaa noin 2.000 euron sakkoa maksettavaksi. Vaatimus käräjätuomarin viralta panemiseksi hylättiin.
Oikeustapauksen tekee merkittäväksi erityisesti se, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka, joka oli määrännyt syytteen nostamisesta, oli vaatinut käräjätuomaria viralta pantavaksi, koska ko. tuomari oli tahallaan ja itselleen hyötyä hankkiakseen rikkonut virkavelvollisuuksiaan merkitsemällä tuomioistuimen viralliseen asianhallintajärjestelmään toistuvasti totuudenvastaisia merkintöjä. Käräjätuomari oli merkinnyt hänen käsiteltävänään jopa 5 vuotta olleet kolme asiaa ratkaistuiksi, vaikka niiden käsittely oli kesken ja syytteen mukaan viivästyneet kohtuuttoman pitkään.
Virheellisten merkintöjen tekemisen motiivina oli se, että tuomari oli hakenut Jyväskylän käräjäoikeudesta käräjätuomarin virkaa. Jos asioiden kohtuuton viivästyminen olisi tullut ilmi tässä hakumenettelyssä, tuomarilla ei olisi ollut mahdollista saada virkaa Jyväskylän käräjäoikeuteen. Koska tuomari nyt on nimitetty Jyväskylän käräjäoikeuteen, hän myös onnistui hyötymään rikoksistaan.
Miksi sitten käräjätuomaria ei pantu viralta?
Rikoslain mukaan virkamies voidaan tuomita viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Vaikka käräjätuomari oli tehnyt vuoden aikana kuusi väärää merkintää asianhallintajärjestelmään, korkein oikeus ei katsonut tämän osoittavan, että virkavelvollisuutta olisi rikottu jatkuvasti.
Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että teot olivat olennaisesti tuomarilta tehtävässään vaadittavan virkavelvollisuuden vastaisia, joten tältä osin viraltapanon edellytykset täyttyivät. Viraltapanon kannalta ratkaiseva asia oli siis enää se seikka, osoittiko lainvastainen menettely tuomarin ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Korkein oikeus perustelee viraltapanovaatimuksen hylkäämistä sillä, että tuomarin lainvastainen menettely ei osoita hänen olevan kyvytön puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti ratkaisemaan tehtäviinsä kuuluvia asioita. Perustelu kuulostaa kovin puutteelliselta. Olen toki itsekin sitä mieltä, että tietoinen lainvastainen toiminta ei sinänsä osoita kyvyttömyyttä noudattaa lakia vastaisuudessa. Jos ajan tänään ylinopeutta tietoisesti, voin huomenna kyetä noudattamaan lakia ja nopeusrajoituksia, sanoo EOK:n liittohallituksen jäsen, varatuomari Petri Kankaansivu. - Mutta onko tämä todella asian ydin tässä virkarikosasiassa?, kysyy Kankaansivu.
Riittääkö tuomarin virassa pysymiseen se, että kykenee ratkaisemaan asiat puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti?
Jos katsotaan asiaa suuren yleisön kannalta, sen luottamukselle tuomioistuimia kohtaan ei varmasti riitä, että tuomarin virkaan valittu henkilö pelkästään kykenee ratkaisemaan asiat puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Uskallan väittää, että tuomarilta odotetaan, että hän myös haluaa ratkaista asiat parhaan kykynsä mukaan. Tuomarin tietoinen ja toistuva lain rikkominen virassaan osoittaa kiistatta piittaamattomuutta lakia ja tuomarin tehtäviä kohtaan. Tuskin kukaan – ainakaan tuomioistuimien ulkopuolisesta yleisöstä – pitää tällaisen asenteen omaksunutta henkilöä "puolueettomana ja oikeudenmukaisena tuomarina", toteaa Kankaansivu.
Korkeimman oikeuden nyt tehty ennakkopäätös kertoo korkeimman oikeudellisen instituutiomme asenteen tuomarin asemaa ja hänen virkavelvollisuuksiaan kohtaan. Se antaa ymmärtää, että ei sillä niin väliä, miten tuomari lopulta asennoituu ja toimii tuomioistuimiin saapuneita asioita ratkaistessaan, sanoo Kankaansivu.
Petri Kankaansivun mielestä Korkein oikeus sivuuttaa ratkaisun perusteluissaan ainoastaan lyhyellä maininnalla tuomioistuimia kohtaan tunnettavan luottamuksen ylläpitämisen tärkeyden. Ennakkopäätös ei kuitenkaan riittävästi ota huomioon tuomioistuimia kohtaan tunnetun luottamuksen todellista merkitystä tuomioistuimien ulkopuolisen yleisön kannalta katsoen.
Korkeimman oikeuden jäsenet ovat selvästikin vieraantuneet asenteissaan siitä todellisuudesta, missä tuomioistuimien palveluita käyttävät asiakkaat elävät. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä, että tässä asiassa käräjätuomarin ei todettu olevan ilmeisen sopimaton tehtäväänsä ja häntä pantu viralta, toteaa Petri Kankaansivu.
(EOK-viestintä, Sanomat24)
Lisää viranomaisrikollisuudesta.
http://vanhemmat.com/