Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija, Esa Iivonen, puuttui tilanteeseen mielipidekirjoituksessaan tällä viikolla.
"Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perus- ja ihmisoikeuksia pidetään Suomessa edelleen vain ohjelmallisina julistuksina ja eettisinä periaatteina. Usein vain kansalais- ja poliittiset perus- ja ihmisoikeudet mielletään varsinaisiksi perus- ja ihmisoikeuksiksi.
Kuitenkin myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet ovat valtiota ja kuntia oikeudellisesti velvoittavia. Tämä edellyttää mm. perus- ja ihmisoikeusmyönteistä laintulkintaa.
Kunnallisten palveluiden järjestämisessä näitä oikeuksia on noudatettava myös taloudellisesti haastavina aikoina. Ei ole hyväksyttävää, että vahvan talouskasvun vuosina hyvinvointipalveluiden kehittämistä lyödään laimin ja taantuman kohdatessa niitä karsitaan rankalla kädellä.
Lasten oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota lasten peruspalveluiden kuntakohtaisiin eroihin Suomessa. Komitea on suositellut, että Suomi ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille lapsille tasa-arvoinen pääsy palveluihin ja palveluiden saatavuus heidän asuinkunnastaan riippumatta."
"Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä perus- ja ihmisoikeuksia pidetään Suomessa edelleen vain ohjelmallisina julistuksina ja eettisinä periaatteina. Usein vain kansalais- ja poliittiset perus- ja ihmisoikeudet mielletään varsinaisiksi perus- ja ihmisoikeuksiksi.
Kuitenkin myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet ovat valtiota ja kuntia oikeudellisesti velvoittavia. Tämä edellyttää mm. perus- ja ihmisoikeusmyönteistä laintulkintaa.
Kunnallisten palveluiden järjestämisessä näitä oikeuksia on noudatettava myös taloudellisesti haastavina aikoina. Ei ole hyväksyttävää, että vahvan talouskasvun vuosina hyvinvointipalveluiden kehittämistä lyödään laimin ja taantuman kohdatessa niitä karsitaan rankalla kädellä.
Lasten oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova lapsen oikeuksien komitea on kiinnittänyt huomiota lasten peruspalveluiden kuntakohtaisiin eroihin Suomessa. Komitea on suositellut, että Suomi ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan kaikille lapsille tasa-arvoinen pääsy palveluihin ja palveluiden saatavuus heidän asuinkunnastaan riippumatta."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei käytännössä yhtään mitään.
Jos lapsille ei peruspalveluita ole, ne on jo viime lamasta asti yhtä enenevässä määrin korvattu huostaanotoilla.
Ministeritasolta väitettiin, että eduskunnassa ei muka voida mitään, kun kunnat eivät noudata voimassa olevia lakeja. Hah! Eduskunta on lakia säätävä elin ja kyllä on tumpeloita kansanedustajia, jos eivät osaa säätää sellaista lakia, että kunnat velvoitetaan suuren sanktion uhalla lakien noudattamiseen - myös lasten kohdalla.
ihmisoikeuksia, niitä on
- taloudellisia
- sosiaalisia
- sivistyksellisiä
- myös oikeus terveydenhoitoon voidaan katsoa niihin kuuluvaksi
Perustuslain mukaan JULKISEN VALLAN on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ne ovat siis itsestäänselvyyksiä, joten ne eivät saa olla riippuvaisia asuinkunnasta, eikä taloudellisista korkea- tai laskusuhdanteista.
koska 150000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella, kotiin ei ole muka varaa tukea lapsia taloudellisesti ja Lastensuojelun Keskusliiton mukaan on tehty köyhyydestä johtuvia huostaanottoja. Se on laiton peruste huostaanotolle! Sijaishuollon kustannuksissa ei sen sijaan säästellä, vaikka taloudellinen tuki kotiin olisi ollut kymmeniä kertoja halvempaa.
Köyhät lapset ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, jotka maksavat osan sosiaalisista tulonsiirroistaan takaisin, koska he eivät saa edes lapsilisiä.
29.5.2009 HS:n pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg puuttui aiheeseen mm. näin:
"Tilastot osoittavat, että lapsiperheiden tuen kiristäminen on ollut varsin systemaattista. Kun lapsiperheille suunnattujen menojen osuus kaikista sosiaalimenoista oli vuonna 1995 noin 13 prosenttia, oli tämä osuus vuonna 2006 vain 11 prosenttia.
Edes lapsiperheiden etujen parantaminen ei paranna köyhimpien asemaa. Kun lapsilisiä korotettiin, kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä vastaava summa leikattiin toimeentulotuesta pois.
Köyhimmät lapsiperheet ovatkin ainoa väestöryhmä, joka maksaa perhepoliittiset tuet takaisin. Varakkaammat perheet saavat pitää lapsilisien korotukset kokonaan itsellään riippumatta siitä, onko tukien korotuksilla heille mitään taloudellista merkitystä.
Se, että lapsilisien korotukset leikataan köyhimmiltä pois, on jäänyt jo monen hallitusohjelman häpeäpilkuksi. Erityisen vastenmielistä käytäntö on siksi, että lapsilisät eivät ole tarveharkintainen tuki, vaan lisiä maksetaan kaikkien lapsien huoltajille tuloista riippumatta. "
Lasten taloudelliset ihmisoikeudet eivät toteudu sillä, että tehdään köyhyydestä johtuvia laittomia huostaanottoja ja perustoimeentuloa tarjoillaan avokätisesti vasta sijaishuollossa. Lisäksi ihmisoikeuksien toteutumista sijaishuollossakaan ei valvo kukaan. Lindberg jatkaa:
"Välinpitämätön suhtautuminen lapsiperheiden eriarvoisuuden kasvuun on vaarallista. Ei riitä, että enemmistö lapsiperheistä voi entistä paremmin. Suhteellisessa köyhyydessä elävät yli 150 000 lasta eivät ole valinneet kohtaloaan eivätkä voi itse osaansa muuttaa. Hallitus ja eduskunta päättävät, annetaanko Suomeen kehittyä ylisukupolvinen köyhien luokka. "
Köyhimmille lapsille ei makseta siis edes lapsilisää, vaikka toisaalta hyvin toimeentuleville terveille aikuisille on yhteiskunnalla varaa kustantaa siivousapua 3000:lla eurolla vuodessa. Yhden lapsen yh-korotuksella korotettu lapsilisä tekee 1680 e vuodessa, se summa on liikaa suvaitsemattomille ihmisille, vaikka toisaalta se on varaa maksaa miljonäärivanhemmillekin.
perus- ja ihmisoikeuksia kohtaan.
Lisäksi vielä halutaan uskotella, että sen avulla saadaan lapselle se hoito, jota julkisella terveydenhuollolla ei ole tarjota, mutta se ei pidä paikkaansa!
Sen lisäksi, että hoidollinen huostaanotto on laiton - se rikkoo useita voimassa olevia lakeja - se pahimmillaan jättää lapsen täysin ilman sitä erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa, jota hänelle huostaanotolla muka lähdettiin hakemaan.
erityisopetuksen puutteet tai sen riittämättömän tason takia tehdyillä huostaanotoilla.
MLL:n Esa Iivonen kirjoittaa 6.7.2009 HS:n mielipiteissä:
"Opetusryhmien koon kasvattaminen, koulunkäyntiavustajien määrän vähentäminen ja tukiopetuksen karsiminen kasvattavat koulutuksellista epätasa-arvoa. Ottaen huomioon perusopetuksen käytettävissä olevat niukat resurssit ja vähäisen oppituntimäärän, on oikeusnäkökulmasta kestämätöntä, että tumntikehyksiä leikataan ja opettajien lomautuksilla aiheutetaan jopa viikkojen katkokset koulujen normaaliin opetustyöhön.
Jos opetustointa koskevissa säästöpäätöksissä ei ole arvioitu sivistyksellisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista riittävällä tavalla, päätösten lainmukaisuus on hyvin kyseenalainen."
muusta hirveydestä tiedän kaiken oman kokemukseni perusteella.
laitan nyt mukaan asiattomuutta, pidän kuitenkin mielipidettäni oikeana:
Köyhien lasten ja yksinhuoltajaäitien kurjistaminen on ennestään tuttua rotuhygieniaa, suomalaisiin käytäntöihin piilotettuna, eikä aina niin piilotettunakaan, niinkuin täällä olevat ovat huomanneet ja jonka jokainen päättäjä myös todeksi tietää, vaikkei ihan aina ääneen sanokaan.
ennen kuin tulevat kotitalousvähennyksestä käytävään keskusteluun esittämään mitään kommenttejaan.
on ajaa omia etuja kuin lasten etuja.
Ja vakioirvistelijä nyt irvistelee ihan omaa tyhmyyttään, vaikka ei tajua, mistä puhutaan. Kuten tavallista.