Metla on tutkinut, että hirvituhoja on 20% taimikkoja ja vaikutus myöhempiin hakkuukertymiin voi olla merkittävä.
Hirvet vaikuttavat myös ilmaston lämpenemiseen. Koska hirvien takia kuusikot lisääntyvät, ja se on tutkijoiden mielestä huono juttu.
Hirvien syödessä haavat ja pihlajat, näistä puista riippuvaisille eliöille ja eläimille, kuten useille perhosille tulee vaikeuksia. Mustikan vähenemiseen on hirvellä myös vaikutus.
Hirvikärpästen levittämät taudit ovat mahdollisia tulevaisuudessa.
Hirvikolarit, joissa tänä keväänäkin on kuollut ainakin yksi motoristi, ovat ehkäistävissä pienemmillä hirvimäärillä.
Näistä syistä johtuen on kysyttävä, miksi hirvien määrä pidetään korkealla, todellista määrää ei kukaan edes tiedä.
Kansantaloudelle nykyisistä hirvimääristä (esim. hirviaitojen rakentaminen, taimikkokorvaukset) tulee varmasti kuluja hyötyjä enemmän.
Hirvenmetsästysharrastus tällaisena rampauttaa yhden elinkeinoalan ja aiheuttaa paljon kustannuksia ulkopuolisille.
Hirvet vaikuttavat myös ilmaston lämpenemiseen. Koska hirvien takia kuusikot lisääntyvät, ja se on tutkijoiden mielestä huono juttu.
Hirvien syödessä haavat ja pihlajat, näistä puista riippuvaisille eliöille ja eläimille, kuten useille perhosille tulee vaikeuksia. Mustikan vähenemiseen on hirvellä myös vaikutus.
Hirvikärpästen levittämät taudit ovat mahdollisia tulevaisuudessa.
Hirvikolarit, joissa tänä keväänäkin on kuollut ainakin yksi motoristi, ovat ehkäistävissä pienemmillä hirvimäärillä.
Näistä syistä johtuen on kysyttävä, miksi hirvien määrä pidetään korkealla, todellista määrää ei kukaan edes tiedä.
Kansantaloudelle nykyisistä hirvimääristä (esim. hirviaitojen rakentaminen, taimikkokorvaukset) tulee varmasti kuluja hyötyjä enemmän.
Hirvenmetsästysharrastus tällaisena rampauttaa yhden elinkeinoalan ja aiheuttaa paljon kustannuksia ulkopuolisille.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Että hirvi on hyödyllinen eläin metsänhoidon kannalta.Se syö pääasiassa pois raivattavaa lehtipuuta,pajua ,haapaa ja koivua.Kävin myös katsomassa ne paljon puhutut Jaalangan taimikkotuhot.--Aivan riittävä tiheys oli vielä männyntaimikossa.
Riippuu siitä kuka niistä tuhoista puhuu.Itse liikun paljon metsällä Pohjoispohjanmaalla ja Kainuussa,enkä totaalista tuhoa ole nähnyt missään.
Sensijaan olen viettänyt hienoja hetkiä hirvenmetsästyksen parissa jo kymmeniä vuosia.
tuskin yhtään omaa metsää....täällä Etelä_Savossa sama juttu hirvi-ja muista metsästysasioista päättää ne, joilla ei ole yhtään omaa metsää...firmojen metsäpomoja ..kunnan virkamiehiä...
Täälläpäin taas ei edes porukkaan pääse ellei ole kolminumeroista summaa hehtaareja takana.
Kyllä susi ja karhukantojen pitäisi päästä kasvamaan vapaasti ja silloin olisi hirvilläkin luontaiset rajoittimet niinkun oli ennenkun ihminen alkoi itse säätelemään kantoja.
Metsästäjät ahneuksissaan ampuvat hirvikannan liian alas,esim. PohjoisKarjalassa.
Kun on tarpeeks alas ammuttu hirvikanta ja tulee muutama susi karhu niin nyt on Parikkalan alueella lopetettu hirven metsästys ettei kuole sukupuuttoon. Toisaalta kun pedoille ei ole metsässä tarpeeks ruokaa niin tulevat ihmisasutuksen äärelle.
Siis pitäs ampua pois kaikki hirvet, karhut ja sudet.
Riistakantoja,kuin myös petokantoja.
Meinaatko että ilman metsästäjiä kannat eivät olisi sopivia? Jos ihan on tehtävä säädellä peto ja riistakantoja? Onko tämä lakiin kirjattu velvoite metsästäjille?
Täytyy edelleen ihmetellä,millon metsänomistajat tajuaa,että he määräävät millainen hirvikanta on alueella.Jos metsästysseurat ahneuksissaan jättää naaraat ampumatta saadakseen seuraavana vuonna jälleen helpolla ja halvalla(hirvet syö ja elää toisten mailla)paljon hirvenlihaa.Taas sitten ammutaa valtava määrä vasoja ja sanotaan ettei naaraita ole,vasat on varmaa syntyneet pyhästä hengestä.Perustetaan pienempiä metsästysseuroja ja myydään pyyntiluvat sellaisille jotka metsästää toiveitten mukaan.On yhteiskunnalta vastuutonta antaa surten hirvimäärien tuhota metsät,joko kokonaan tai laadullisesti heikentää sitä.Toisaalta täytyy muistaa,että elävä hirvi ei ole kenenkään omaisuutta,siis mitä pitäisi tehdä suojellakseen omia metsiään,siinäpä miettimistä,,,
Omaisuutta ole hirvi? kyllä se on valtion omaisuutta mistä se myös kaatolupamaksun veloittaa.Ei metsänomistaja ole tietoinen metsänsä hirvikannasta harvempi metsänomistaja edes nähnyt luonnossa hirviä.
Hirvi ei ole kenenkään omaisuutta ollessaan hengissä,tämä on tarkastettu ministeriöstä,kuollessaan tilanne muuttuu ja hirvenruho on valtion.Kyllä metsänomistajalle riittää kun näkee hirvien tekemät vahingot,siitä voi tyhmempikin arvioda hirvikannan määrän
On huomattava määrä metsänomistajia ketkä eivät käy maillaan vuosikausiin olosuhteiden pakosta tai muuten ei tule vain lähdettyä palstalleen välimatka jne.
Kun me kierrellään paljon aukkoja kiviä etsien,niin aina kun huomaamme hirvivahingon ilmoitamme sen metsänhoitoyhdistykselle,jolloin vahinko tulee tietoon,sitä muidenkin kannattaa harrastaa.Marjametsälläkin ja muulla metsällä huomatessaan vaivautuu sen verran että laittaa alueen muistiin ja tekee ilmoituksen ,se ei vaadi paljon aikaa eikä työtä,ja vahingot tulee julki