Edessä on 200/242m2 kivitaloprojekti ja rahhaa menee 400 000 erkkiä. Mihin sijoittaisit nämä rahat, jotta talosta tulisi joka suhteessa tasapainoinen?
Jos rahat laittaa tiiviiseen, energiataloudelliseen (U 0,16) vaippaan ja ikkunoihin (u 0,8-1,0), niin onko lämmitysmuotoon järkeä satsata (kalliolämpö ja tehokas lämmöntalteenotto)? Entäs jos tekisi toistepäin; "heikosta harkosta" (u 0,25) ja kompensoi sitten tehokkaalla LTO MLP järjestelmällä? Vai mites olisi joku järkevä kompromissi? Nyt en kaipaa vääntöä sipo/lammi/lakka vai yleistä kokonaisuusehdotusta, miten tuo rajallinen määrä rahaa olisi mielestäsi parhaiten sijoitettava.
Jos rahat laittaa tiiviiseen, energiataloudelliseen (U 0,16) vaippaan ja ikkunoihin (u 0,8-1,0), niin onko lämmitysmuotoon järkeä satsata (kalliolämpö ja tehokas lämmöntalteenotto)? Entäs jos tekisi toistepäin; "heikosta harkosta" (u 0,25) ja kompensoi sitten tehokkaalla LTO MLP järjestelmällä? Vai mites olisi joku järkevä kompromissi? Nyt en kaipaa vääntöä sipo/lammi/lakka vai yleistä kokonaisuusehdotusta, miten tuo rajallinen määrä rahaa olisi mielestäsi parhaiten sijoitettava.
Vastaukset 12
Vanhimmat
jos olet rakentamassa pääkaupunkiseudulle niin tuolla budjetilla voit selvitä kun teet ihan normitalon. Joudut varmaan tekemään hieman myös itse.
Muuten tuohon kysymykseen vastaten niin tuo tulevan kotinne kokoluokka on aika rajatapaus. Taitaa olla melkein sama investoiko parempaan eristykseen vai energiatehokkaampaan lämmitykseen. Hieman isompi niin minun mielestäni maalämpö (kallio?) ja normieristys. Pienempään ILP ja jokin peruslämmitys ja parempi eristys.
ei tää niin huono ole
400 000 riittäis luultavasti siihen että tämän teettäisi. Puolet hinnasta kun on työtä.
>Edessä on 200/242m2 kivitaloprojekti
Meillä 230m2. Startattu 2003.
> ja rahhaa menee 400 000 erkkiä.
Meidän talolle tuli samanmoinen kustannusarvaus tämänvuoden laskurilla.
Varattiin 196000 lainaraha iso oma työpanos talon tekemiseksi.
(kaveri oli "talkoilla" teettänyt 250m2 puutalon 170tonnilla)
Oman työn osuus koitui isommaksi kuin oli alunperin ajatus.
Toisaalta omaa rahoitusta kerkisi tienaamaan. Lainaa ei tarvinnut nostaa "kuin" 150t. (mikä sekin on pirun paljon)
>Mihin sijoittaisit nämä rahat, jotta talosta tulisi joka suhteessa tasapainoinen?
>Jos rahat laittaa tiiviiseen, energiataloudelliseen (U 0,16) vaippaan
Tiivis vaippa on must. U arvoksi ottaisin hyvän. En huonoimpia enkä parhaimpia.
(nykyisessä U=0,25, matalaenergiaharkko ois kustantanut 2000€ enemmän, jos se olisi ollut markkinoilla)
> ja ikkunoihin (u 0,8-1,0),
Meillä on about 1.1. En tuijottaisi äärimmäisen alhaista U arvoa vaan vaan kylmäsiltaa ikkunan reunassa. Esim tommonen fenestran superlasi itkee reunoiltaan -25 asteen pakkasessa, vaikka huoneilma ois epäterveellisen kuivaa.
> niin onko lämmitysmuotoon järkeä satsata (kalliolämpö ja tehokas lämmöntalteenotto)?
Laitettiin ja laittaisin uudestaankin. Etenkin kun korot on alhaalla ja energianhinta pilvissä, kannattaa eristää hyvin ja tuottaa lämpö ekologisesti. Noin tehden pääsee kokonaisenergiankulutuksessa jopa passiivitalojakin taloudellisemmaksi.
> Entäs jos tekisi toistepäin; "heikosta harkosta" (u 0,25) ja kompensoi sitten tehokkaalla LTO MLP järjestelmällä?
Toinen ei ole toista pois sulkeva tekijä.
Eikä energiankulutus muodostu ulkoseinien perusteella vaan kokonaisuuden.
Taloudellista on laittaa kohtuu eristeet seiniin (seinien eristäminen on kalleinta) ja paksut eristeet kattoon ja lattiaaan (koska niiden eristäminen on halvinta).
Kun talo on lämmitysenergiapihi, niin silloin riittää myös pienempi maalämpökone.
IVK/LTO kannattaa satsata hyväksi, muutoin se on iso rahareikä käytön aikana. Normaaliin ilmanvaihtomäärään tulee päästä alle puolella teholla IVK/LTO maksimitehosta. Enervent on tietääkseni ainoa aidosti A luokan IVK/LTO.
> Vai mites olisi joku järkevä kompromissi? Nyt en kaipaa vääntöä sipo/lammi/lakka vai yleistä kokonaisuusehdotusta, miten tuo rajallinen määrä rahaa olisi mielestäsi parhaiten sijoitettava.
Ei ole mitään syytä valita niin huonoa harkkoa kuin about u=0,25 (tai huonompaa)
jne...
Talon runko LVI rakennusmateriaaleista muodostuu alle puolet talon hinnasta. Loput tulee pintahienosteluista (joita voi uusia myöhemmin) ja korkeista työkustannuksista.
Panosta suunnitteluun ja valvojaan. Tyhmyyksissäni palkkasin 200€ valvojan. Uudestaan jos tekisin olisin valmis maksamaan valvojalle 20 000€ jos se ottaisi edes puolet pois siitä valvonta ja selvittelytaakasta joka itselleni jäi (sen oman työn rahallinen arvo meillä jotain 250000€ jos laittasin omalle työlleni hinnan).
(valvoja pitäisi olla munakas ja kyvykäs myös pääsuunnittelijan ominaisuuteen)
sitten vois muuntokouluttaa itsensä raksainssiksi ja alkaa täyspäivätoimiseksi valvojaksi, tekemään täydellisiä taloja, hehe hee
Jotta valvoja ois kärryillä kaikesta niin sen pitää kääriä itse hihansa (20%) ja olla läsnä (30%) ja opiskella jatkuvasti (50%). Valvojan tehtävät on raksan tärkeimmät. Ei ne hoidu yhdellä kädellä.
Itse valitsisin jonkun eristys määräykset täyttävän halvan harkon. Huonon ja ultra ultimate hyväeristeisen harkon välillä saattaisi sähkölämmitteisessä talossa olla parin kympin ero sähkölaskussa kuussa. Vaikkapa lakka eko 350 harkkosarja voisi olla hyvä kompromissi. Kohtuu eristeet ja kohtuu hintainen harkko myös asennettuna.
Ikkunoissa hyvä teknistaloudellinen kompromissi olisi varmaan kolmilasiset ikkunat joissa u=1.0. Nelilasiset paremman lämpöarvon ikkunat on kalliimpia ja huurtuvat herkästi.
Lämmitykseksi ottaisin sähkölattialämmityksen. Poistoilman lämmöntalteenotossa halvin kone on helposti kokonaisedullisin lämitysmuodosta riippumatta. Kalliolämmön säästöpotentiaali sähkölämpöön verrattuna olisi maksimissaan reilu 50 e/kk
Laittaisin puhallusvillaa katolle normaalit hyvät 50..60cm. Villa maksaa puhallettuna katolle alle 15e/kattoneliö. Styro on taas halpaa, lattialämmityksen kanssa vaikkapa noin 25cm olisi hyvä määrä. Lattia styroille tulee hintaa ~10e per lattianeliö. Kellarin ulkoseinään hyvä määrä olisi 15cm, vaikka aikaisemmin on käytetty 10cm paksuutta.
kalliolämmön säästöpotentiaali tietenkin riippuu myös paikkakunnasta.
Arvaan että meillä se on noin 66,7€/kk, toteutuman perusteella, oulun läänissä.
Jos nelilasiset huurtuu niin nehän on silloin rikki tai ilmastointi on rikki?
Ikkunoiden huurtumisesta:
Tällä hetkellä ikkunan lasiosan U-arvot saadaan todella hyviksi. Ikkunan karmin U-arvo on normaaleissa ikkunoissa lähes poikkeuksetta surkea, paljon huonompi kuin lasiosan.
Lopputuloksena ikkunan uloin lasi menee aina joskus huuruun samalla tavalla kuin auton ikkunat taivasalla. Ikkunan läpi menevä hukkalämpö ei kertakaikkiaan riitä pitämään ikkunan ulkopintaa aina sulana. Samalla ikkunan karmi pysyy kovasti sulana koko ajan..
"Arvaan että meillä se on noin 66,7€/kk, toteutuman perusteella, oulun läänissä."
Lämpeneekö käyttövesi myös kalliolämmöllä?
kiitos opista
Mua ei se kuurakaan haittais jos vain tolkulliseen hintaan saisi nykyisiä paremmat akkunat. Toivottavasti se alumiini"panta" saadaan lähivuosina edukkaasti korvattua jollain eristävällä.
50m3 vuodessa, minimissään about 46 asteista vettä. (erillinen mittari, veden kokonaiskulutus 100m3 per vuosi)
(ymmärtääkseni hieman enemmän kuin normaalilla kolmihenkisellä perheellä, toivon että kulutus pienenee kun ainavalmis alkaa lämmetä eikä pesutilaa sitten enään lämmitetä kuumalla suihkuvedellä)
kaukaisimmissa vesipisteissä hieman sylettää odotella että kuuma vesi saapuu hanalle, mutta tuo saunan pesuhuone on heti jakotukin seinän takana joten siinäkin alkaa vettä ja energiaa ehkä säästyä... vaikka ainavalmis energiaa megan - pari voi haukatakin.