Voiko elämästään saada vielä monimutkaisempaa...
Minulla on tyttöystävä jota rakastan erittäin paljon,
minulla on toinen nainen jota myöskin rakastan,
jollain tavalla...
Olemme tapailleet tämän toisen naisen kanssa n. puoli vuotta ja
jossain vaiheessa kuten ihmisille saattaa käydä,
rakastuin häneen.
Tietysti reippaasti ilmoitin hänelle tämän,
en saanut mitään vastakaikua tunteilleni ja
päätin etten jää odottelemaan niitä tunteita hänen puoleltaan.
Olen tuntenut nykyisen tyttöystäväni jo aikaisemmin
ja meidän suhde lämpeni siihen suuntaan,
että aloitimme seurustelun.
Meillä menee muuten hyvin, mutta seksi tökkii,
sitä kyllä harrastetaan mutta haluaisin sen olevan
jotain vähän enemmän mitä se on..
Koska minulla kuitenkin edelleen oli tunteita tätä
toista naista kohtaan, halusin edelleen tavata häntä
vaikka seurustelen.
Joten nyt minulla salasuhde tähän toiseen naiseen,
jolla taas on joku suhde johonkin toiseen.
Näemme sillointällöin ja harrastamme hyvinkin tyydyttävää
seksiä, viihdyn hänen seurassaan kyllä muutenkin.
Nyt hän ilmoitti minulle että hän rakastaa minua.
En halua erota tyttöystästäni, mutta en haluaisi
myöskään luopua tästä toisestakaan naisesta.
Haluaisin kuulla mielipiteitä mitä mieltä asiasta ollaan.
Olenko jotenkin huono ihminen kun en tunne asiasta
hirveitä omantunnontuskia.
Minulla on tyttöystävä jota rakastan erittäin paljon,
minulla on toinen nainen jota myöskin rakastan,
jollain tavalla...
Olemme tapailleet tämän toisen naisen kanssa n. puoli vuotta ja
jossain vaiheessa kuten ihmisille saattaa käydä,
rakastuin häneen.
Tietysti reippaasti ilmoitin hänelle tämän,
en saanut mitään vastakaikua tunteilleni ja
päätin etten jää odottelemaan niitä tunteita hänen puoleltaan.
Olen tuntenut nykyisen tyttöystäväni jo aikaisemmin
ja meidän suhde lämpeni siihen suuntaan,
että aloitimme seurustelun.
Meillä menee muuten hyvin, mutta seksi tökkii,
sitä kyllä harrastetaan mutta haluaisin sen olevan
jotain vähän enemmän mitä se on..
Koska minulla kuitenkin edelleen oli tunteita tätä
toista naista kohtaan, halusin edelleen tavata häntä
vaikka seurustelen.
Joten nyt minulla salasuhde tähän toiseen naiseen,
jolla taas on joku suhde johonkin toiseen.
Näemme sillointällöin ja harrastamme hyvinkin tyydyttävää
seksiä, viihdyn hänen seurassaan kyllä muutenkin.
Nyt hän ilmoitti minulle että hän rakastaa minua.
En halua erota tyttöystästäni, mutta en haluaisi
myöskään luopua tästä toisestakaan naisesta.
Haluaisin kuulla mielipiteitä mitä mieltä asiasta ollaan.
Olenko jotenkin huono ihminen kun en tunne asiasta
hirveitä omantunnontuskia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sori vaan, mutta en ymmärrä ollenkaan tuollaista touhua. Ihminen ei ole eläin, eikä hänen pidä toteuttaa kaikkia mielihalujaan. Todella alhaista minusta, joka en koskaan ole naisiani pettänyt. Yhden kanssa hei kerrallaan ollaan.
Tahtoisitko itse että olisit vaikka tyttöystäväsi asemassa? Tuskin. Kunnioitusta peliin, tuollainen touhu on törkeää.
Tiedätkö, että ihminen nimenomaan on eläin.
Useimmiten saalistava sellainen ja oikea peto.
Olen itse vähän samanlaisessa tilaanteessa.
Sitä haluaa syödä kakun ja säilyttää sen.
Niin kauan kun kaikki ovat tyytyväisiä ja juttu pysyy
hanskassa, mikäs siinä,
paras vaihtoehto olisi kuitenkin polyamorinen suhde.
myöskään kyllä ymmärrä... sori nyt vaan. Olen tullut siihen tulokseen, että jos jonkun kanssa haluaa olla on kokonaisena, ei puolikkaana.
Vaatiihan se selkärankaa, itsekin siitä joskus sortuneena, mutta aina vain enemmän siihen tulokseen tulleena. Vain yksi nainen. :)
Oliko sinulla koskaan mies sängyssä?.. Miten vanha olet?
Onko avioliito ja lapset jossakin?
Et tiedä mikä on rakkaus, pillu voi olla parempi makuinen kun toinen pillu?..
Oletko nuori ja tyhmä vai aikuinen ja epätoivoinen akka?
Ota itses niskast kiini ja mieti!!! Et ole sairas, mutta inhottava tapaus kyllä.
mutta miten tuohon rakkaus liittyy. Tyypillistä miehille että pitää olla perhe toisaalla ja toisaalla joku hoito, mutta siihen ei liity tietääkseni rakkautta vaan pelkkä seksi.
Taitaa olla pitkälti luonnekysymys. Mun ei ole tarvinnut oppia kantapään kautta, koska en ikimaailmassa pystyisi tai edes haluaisi toimia noin. Yksiavioisuus on minulle luonnollista ja ainut oikea tapa elää.
Sanotaan sitten niin, että kukin tyylillään. Reilua olisi vain tilanne, missä jokainen osapuoli tietää missä mennään, ei niin että toimii jonkun selän takana. Kannattaa tuollaista elämäntyyliä harrastaa samanlaisten ihmisten kanssa, eikä sotkea yksiavioisia tuollaiseen. Tarkoitan siis että kaltaistensa kanssa kun touhuilee, ketään ei satu.
En voi millään käsittää miten joku VOI elää noin, mutta meitä on moneen junaan.
enään kuin yhden junan johon hypätä :) kunhan se vie perille..
ystäviä kuuluu olla, mutta vain yksi rakkauskumppani. Ja sillä tavalla tosissaan oikeesti. Olen tullut siihen tulokseen. Ugh :)
vastaavassa tilanteessa vielä puolisen vuotta sitten. Tyttöystäväni oli vain se joka rakasti kahta naista.
Tiedät varmasti itsekin, että pitemmän päälle et voi pitää molempia naisia. Tee siis päätöksesi, ennen kuin johon kuhun sattuu pahemmin, eli todennäköisesti tyttöystävääsi, joka ilmeisesti on täysin tietämätön tästä kaikesta, vielä.
Ja kyllähän se jotain jo kertoo, ettei sinulla ole mitään omantunnontuskia.
Itse parantelen vieläkin särkynyttä sydäntäni...
tai useampaa,et ole huono ihminen.mutta etsi polyseuraa tai poly henkistä niin ette loukkaa muita eikä sun tarvi vangita,peitellä oikeeta itseä, luontaisia halujasi,mieltymyksiäsi,ymmärtäjät on sun lähellä silloin.elämä siten helpompaa,mun neuvo.
Ihmiset riitelee, niin heti täällä ehdotetaan jotain terapiaa ja muuta parisuhde-hoitoa.
Nyt yksi kertoo tilanteestaan rakastaa kahta henkilöä yhtä aikaa, niin yks jo ehdottaa hakemaan jotain polyseuraa!
Etteks te voi jo kasvaa itsenäisiksi aikuisiksi ja hoitaa hommanne ilman terapiaa ja muita joukkohoitoja?