Eli mitä voi tehdä asian eteen jo raskausaikana? Ensimäisen lapsen kohdalla ei imetys oikein koskaan kunnolla onnistunut, ja nyt sitten haluaisinkin tehdä kaikkeni että nyt onnistuisi. Nyt viikkoja vasta 15, mutta kyselen ihan sillä, että onko jotain ruokia jotka lisäisi sitten maidon nousua rintoihin (kun sen aika tulee). Olen myäs kuullut että nännejä kannattais venytellä jo raskausaikana, jotta vauvan olisi parempi synnyttyään saada oikea ote?
Ja auttaako esim rintojen rasvaaminen siihen että kestäisivät paremmin imetyksen?
Ja auttaako esim rintojen rasvaaminen siihen että kestäisivät paremmin imetyksen?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kaikista parhaiten odottava äiti voi valmistautua imetykseen ottamalla selvää ensimmäisistä päivistä synnytyksen jälkeen :) Kun on jokin haju tulevasta, siihen asennoituu ihan eri tavalla.
Syntymän jälkeenhän vauvalla on usein toisena ja kolmantena elinpäivänään erittäin kova halu olla rinnalla lähestulkoon koko ajan. Mitä enemmän vauva silloin imee rintaa, sitä enemmän maitoa muodostuu viidentenä ja kuudentena päivänä synnytyksen jälkeen.
Imettämisen ei pitäisi sattua. Iho voi olla erityisen herkkä, mutta jos nännit haavautuvat, on imuote väärä, näytti se päälle päin kuinka hyvältä tahansa. Imuotteen korjaamiseen vinkkejä ovat mm. ihokontakti sekä imetysasennon parantaminen. Jälkimmäiseen hyviä vinkkejä mm. Imetystukilistan artikkelista:
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=105&Itemid=101
Imetyksen ensipäivistä voi lukea täältä:
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=165&Itemid=100
Ja Vauvan kello -artikkeli on hyvä antamaan vähän suhteellisuudentajua pienen vauvan päivästä:
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=74&Itemid=100
Jos rinnat kovin pingottuvat maidon noustua, ns. rinnan pehmentäminen painamalla on hyväksi avuksi imuotteen saamiseksi:
http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=73&Itemid=165
Nuo artikkelit lukemalla saa hyvät eväät synnytyksen jälkeiseen elämään imevän vauvan kanssa :)
Liika tieto lisää tuskaa ja ahdistusta. Kaikista parhaiten äiti voi, kun luottaa luontoon eli itseensä. Eikä selaa kaikenmaailman tukilistoja läpi, lue vuorokaudet läpi etukäteen ohjeita ja neuvoja. Mitä jos vauvasi ei käyttäydykään niinkuin ohjeissa sanottiin? Siitähän sitä vasta ahdistuu!
Hyväähän toki nuo imetystukilistan ihmisetkin tarkoittavat, mutta kun kyse on niinkin luonnollisesta ja vasta miljoonia vuosia vanhasta jutusta kuin imettämisestä, ota ihan iisisti. Luonto ajaa käenpojan puuhun ja vauvan nisälle.
"Nuo artikkelit lukemalla saa hyvät eväät synnytyksen jälkeiseen elämään imevän vauvan kanssa :) "
APUA!!!
Itse en tehnyt mitään, mutta luulen, että tärkeintä on, että ei hermostu ensimmäisinä päivinä kun maito ei ole vielä kunnolla noussut ja tuntuu, että vauvan on nälkä kun syö koko ajan. Vauvan tehtävä en syödä kovasti ensimmäisinä päivinä että maito nousisi. Hänen painonsa yleensä laskee ensin. Minun vauva saavutti syntymäpainonsa muistaakseni kolmantena päivänä syntymän jälkeen. Kolmen viikon kuluttua hän oli jo kasannut "makkaroita" kilon verran :). Vauvaa ei haittaa vaikka ensimmäisinä päivinä ei ole niin paljon maitoa. Siksi on ternimaitoa, se on riittävän vahvaa pitääkseen vauvan hyvissä voimissa, vaikka määrällisesti rinnat eivät maitoa pursuisikaan. Minun vauvoilla ei kummallakaan ole ollut mitään vaikeutta imeä. Toisen sain syliin vasta kolmantena päivänä syntymän jälkeen ja heti imi kuin olisi "ikänsä" rintamaitoa juonut.
Runsas juominen on tärkeintä.
Meidän lapsi on iholtaan hiukan tummempi kuin moni muu vauva. Synnärillä keksivät että pilirubini (miten lie kirjoitettaan) olisi koholla. Sanoivat että otetaan verikoe parin päivän päästä mutta siihen mennessä syöttele kovasti ja usein kun se sitä vähentää. Minä yritin imettää pitkään ja hartaasti. Maitoa tuli alusta asti hyvin ja lapsi viihtyi tissillä 5min. ja nukahti. Luulin ettei osaa syödä ja on jotenkin siksi niin väsynyt. Hoitoajat riisuivat lasta ja hieroivat että havahtuisi ja piristyisi ja sitten söisi paremmin. Lisämaitoa käskivät antaa muttei vauva halunnut. Väkisin sitä hänelle kurkusta tunkivat tuttipullolla ja toinen yritti riuhtoa pois. Sitten ilmoittivat että ei se "keltaisuus" nyt vähene ja imetä enemmän. Lapsi oli tissillä aina 5min. ja sitten nukahti. Olin ihan paniikissa että meidän lapsi varmaan nääntyy nälkään kotona. Vihdoin ottivat sen verikokeen ja kas kummaa, lapsella ei ollut vähäänkään koholla ne arvot. Lääkäri totesi että on tummahipiäinen ja sillä siisti.
Sitä imetystä ne hoitajat silti käskivät opetella lisää kun lapsi yhä söi vain 5min. kerrallaan. Ekat viikot kotona olin peloissani kun pelkäsin että ei saa tarpeeksi ruokaa. Paino kyllä nousi riittävästi koko ajan. Sitten satuin juttelemaan oman äitini kanssa ja hän sanoi että jos vauvalle riittää 5min. tissillä niin maitoa tulee hyvin. Siihen loppui stressi. Tajusin että vaikka kymmenen hoitajaa sanoisi että pitää syöttää vauvaa kauemmin niin vauva kyllä itse tietää mitä tarvitsee.
Mun kirjoituksen pointti on se että liikaa ei kannata alkuun stressata. Imetys on luonnollinen asia ja usein sujuu hyvin kunhan vähän opettelee. Sairaalassa moni hoitaja on liiankin innokas opettamaan oikeaa tapaa eikä kuuntele äitiä kun tämä yrittää jotain sanoa. Minullekkin yritettiin opettaa alkuun vain makuultaan imettämistä mutta koska minulla on tosi isot rinnat niin se ei onnistunnut ollenkaan ennen kuin vauva oli n.1kk ikäinen ja osasi itse säädellä omaa asentoaan paremmin. Silloin yritin sanoa että ei tämä suju ja että olen itse oppinut jo hyvän asennnon mutta hoitaja vain intti että parasta on opetella imettämään makuu asennossa.
Minulle ei opetettu sairaalassa mitään kun vauva osasi itsekäin. Mutta minä en ole imetellyt makuultaan kun pelkäsin ensinnäkin koko ajan että nukahdan ja vauva putoaa sängystä. Imetän aina istualleen madonna-asennossa (öisin kipuan sängyn päälle imettämään ettei vauva putoa jos vaikka sattuisin nuokahtamaan väsymyksestä) vaikka ei isoja rintoja olekaan. Sitä kyllä sanoivat, että pitäisi paidan sisällä imettää pelkässä vaipassa...mutta ei onnistunut joten olen tyytyväisenä imettänyt paidan ulkopuolella vaatteet päällä :).
vauva, joka syö itsensä täyteen nopeasti. Tosin, se vauvan masu on tulitikkuaskin kokoinen, eli eihän sinne paljon sitä maitoa kerralla mahdukaan. Meidän vauvan syöttö kesti alusta lähtien tasan 7min ja 1kk ikäisenä 10min, ja sittensyötön perään aina nukahti. Maitoa siis tuli hyvin, vaikka ensin luulin, ettei sitä tule, kun vauva niin väsyy...
Turhaan ei varmaan kannata stressata. Viimeksi ei vain maitoa tullut tarpeeksi, eikä vauva jaksanut kokoajan imeä. Itkuinen oli, joten pakko oli antaa korviketta. Yritin kyllä kovasti, melkein kokoajan. Osastolla muistan kun hoitaja yöllä sanoi että imetä vaikka koko yö, kunhan imetät! Tuntui tosi pahalta, pelotti muutenkin ekakertalaista, ja ehkä sitä pikkasen olisi kaivannut lepoakin.
Nyt on sitten kokemusta pikkasen, joten ehkä paremmin pärjään tämän asian kanssa. Harmittaa vaan kun sitä maitoa ei paljon tullut (pienet on kyllä rinnatkin). Ja sillä kyselinkin, josko vaikka joku ruoka auttaisi maidon kerääntymistä rintoihin.
Ihan ekana kun muistat, ettei stressaamalla muuta kuin pahenna asiaa. Etukäteen et voi tehdä mitään, se tulee sitten ajallaan.
Rintojen kipeytymisestä/ väärästä imuotteesta sen verran, että on sinulla alkupäivinä/viikkoina asento mikä tahansa, imuttamiseen tottumattomat nisäsi tulevat kipeiksi. Aivan satavarmana. Itseäni helpotti eniten kertakäyttöiset liivinsuojat ja lanoliini. Sitä on nykyään ihan maitokaupassakin vauvahyllyssä myytävänä, muutama vuosi sitten löytyi vain apteekista. Imetys tuntuu kieltämättä alkumetreillä kidutukselta, mutta menee kyllä pian ohi. Ensimmäiset viikot ovat pahimmat ja harjoittelua teille molemmille.
Korvikkeen tuputtamisesta heti ensialkuun sen verran, että maltti on siinäkin valttia. On aivan täysin normaalia, että vauvan paino putoaa syntymän jälkeen palautuakseen viikon-kahdenkin jälkeen syntymälukemiin. Ja varsinkin, jos painon kehitys on normaalia, pyri syöttämään sillä pelkällä rintamaidollasi. Sitä enemmän sitä nimittäin rupeaa tulemaan, mitä ahkerammin vauvasi sitä saa/ edes yrittää saada. Tuttipullosta juotettu korvike ei stimuloi rintojasi maidonkehittämiselle.
Ja lopuksi: rintojen koolla ei ole minkäänlaista maailman merkitystä maidon riittävyydelle. Mikä on tärkeämpää, juo itse paljon vettä, jotta saisit raaka-ainetta maidolle.
Niinhän se on että aika näyttää, enkä aio tästä stressiä ottaa:) Toivottavasti kaikki menisi hyvin, ja olisi loppuvuodesta nyytti jota yrittää imettää.
Kiva kun on tullut asiallisia kommentteja ja neuvoja:)
Rintojen ulkoinen koko ei kerro mitään siitä, miten paljon siellä on rauhaskudosta. Suurissa rinnoissa on lähes poikkeuksetta enemmän rasvaa. Se, miten usein vauva haluaa rinnalle, riippuukin sitten monesta eri asiasta.
Ensinnäkin vastasyntyneen vauvan masu on pieni. Ensipäivinä se vetää n. 7-15ml maitoa kerralla. Toisekseen, mitä useammin rintoja tyhjennetään, sitä enemmän ne (päivän-parin viiveellä) maitoa tekevät. Kolmannekseen, jos rinnoissa on pieni varastointikapasiteetti, ne on vain tyhjennettävä useammin. Ihan konkreettinen vertaus on se, että juodaksesi puoli litraa vettä, snapsilasista juotuna joudut täyttämään lasin huomattavasti useamman kerran kuin tuopin ;)
Lisäksi vauvat syövät eri tavalla. Toiset ovat nautiskelijoita, jotka mielellään imaisevat "kolmen ruokalajin aterian" yhdellä sessiolla. Toiset taas napsivat vain sen verran, että pahin nälkä menee ohi, ja haluavat pian lisää.
Tuolla ylempänä puhuttiin siitä, että imetys on luonnollista eikä sitä tarvitse opetella erikseen. Tähän liittyen: kun on tutkittu alkuasukasheimoja ja niiden imeväisikäisiä vauvoja, on huomattu, että vauvat käyvät rinnalla n. vartin välein. Imetys tosin kestää vajaan minuutin. Länsimaissa tuollainen voi olla vaikeasti toteutettavissa, joten täällä tykätään vauvat totuttaa siihen, että syövät vähän pidempään vähän harvemmin.
Jos vauva kasvaa normaalisti (= saavuttaa syntymäpainonsa viimeistään kaksiviikkoisena, mielellään hieman aikaisemmin, ja kasvaa sen jälkeen keskimäärin vähintään 170g/vko nelikuiseksi saakka) hän saa riittävästi maitoa riippumatta siitä, miten hän käyttäytyy tai miltä äidin rinnat näyttävät tai tuntuvat.
Nämä ovat sellaisia asioita, joita ei voi tietää luonnostaan (vaikka sitä usein väitetäänkin). Eikä näitä aina synnärillä tai neuvolassakaan kerrota johtuen kiireestä ja hoitajien tietämättömyydestä (vain 32% vauvojen kanssa työskentelevistä terveydenhoitajista on saanut imetysohjaajakoulutuksen, ja loput työskentelevät mutulla - sama kuin jos julkisen liikenteen kuskeista vain joka kolmannella olisi ajokortti ja muut kuskaisivat ihmisiä ympäriinsä ilman riittäviä tietoja ja lupia). Lisäksi joskus on hyvä tietää asioista enemmän kuin mitä vain luonnostaan tietää :) Silloin osaa sekä tunnistaa ongelmat ja hakea niihin apua että auttaa vauvaa, joka luonnollisesti on ensimmäistä kertaa pappia kyydissä - eikä taatusti ole lukenut yhtäkään esitettä tai opasvihkosta imettämisestä. Vauvahan nyt toimii luonnostaan, jos hänelle se sallitaan. Harvoin vain sallitaan, vaan ollaan kovin hätäisiä vauvan vaistojen ja muun suhteen. Esim. hamuiluun voi joillain vauvoilla mennä yli 10 minuuttia, mutta jos siitä ei tiedä, voi yrittää väkisin saada vauvaa rinnalle, jolloin hänellä menee ns. pasmat sekaisin. Ja valitettavan usein tuosta seuraa erilaisia kupruja imetyksen alkumetreillä.
Maidon tekemiseen ei muuten tarvita yhtään enempää vettä kuin mitä aikuinen normaalisti tarvitsee (eli 2-3 litraa vuorokaudessa. Kofeiinipitoiset juomat lisäävät tuota määrää hieman, sillä kofeiini poistaa nesteitä elimistöstä). Maitoa ei tehdä vedestä, vaan veren kuljettamista ravintoaineista, jotka otetaan äidin elimistöstä. Riittää siis, että juot janoosi ja syöt nälkääsi.
Ennen kuin kukaan älähtää, niin todettakoon, että monilla äideillä herumisrefleksi on linkittynyt nesteen juomiseen. Maito heruu helpommin, kun äiti on riittävän hyvin nesteytetty. Siksi voi yrittää ottaa tavaksi juoda lasillisen vettä aina ennen imetystä.
Ja hei, jos rinnat alkupäivinä kipeytyvät haavoille asti, on se selkeä merkki siitä, että imuotteessa on jotain häikkää. Älä missään nimessä silloin tyydy siihen mantraan, että imetyksen kuuluukin sattua alussa, vaan ala aktiivisesti hakemaan apua imuotteen ja imetysasennon parantamiseksi. Iho voi olla herkkä hormonitoiminnasta johtuen, mutta verta ei saa tulla, eikä rakkuloita muodostua. Se ei ole normaalia eikä tervettä. Eikä sitä pidä sietää.
Kirjotit:
"...josko vaikka joku ruoka auttaisi maidon kerääntymistä rintoihin."
Niin kuin on jo tullut kirjoitettua, niin maidon määrää lisää parhaiten se, miten tehokkaasti rintoja tyhjennetään. Tehokkuus tarkoittaa tässä myös sitä, miten monta kertaa vuorokaudessa tyhjennys tapahtuu. 10-12 kertaa on sellainen hyvä määrä, josta voi lähteä liikkeelle vastasyntyneen kanssa. Enemmänkin saa imettää ;)
Se, että vauva vain nuokkuu rinnalla, ei lisää maidon määrää. Kannattaa siis kiinnittää huomiota myös siihen nielemisen aktiivisuuteen. Kun nieleminen hiipuu, ei maitoakaan enää siirry rinnasta vauvan masuun, ja vauvan voi periaatteessa irroittaa rinnasta. Jos vauva haluaa uudelleen rinnalle, niin sitten hänet otetaan uudelleen rinnalle :)
Maidon muodostuminenhan toimii niin, että vasta, kun istukka on poistunut kohdusta ja sen erittämät hormonit äidin veressä vähentyneet selvästi (hyvin pian synnytyksen jälkeen), maidon muodostuminen pääsee kunnolla käyntiin. Sitä ei voi mitenkään edistää tai kiirehtää.
Ja sen jälkeen, kun homma on käynnistynyt, se pyörii n. 3-6 viikkoa enemmän hormonien (mm. prolaktiini) varassa. Mitä useammin imettää, sitä enemmän on prolaktiinia veressä, ja sitä enemmän rinnat maitoa tekevät. Alkuviikkojen jälkeen maidon muodostumisessa alkaa vaikuttaa enenevässä määrin kuuluisa kysynnän ja tarjonnan laki. Kun alkuviikkojen aikana on maidon muodostumisen saanut hyvin käyntiin, pystyy myöhemmin maidon määrän kanssa "kikkailemaan" tarvittaessa (ts. lisäämään tai vähentämään).
Etenkin tämän kysynnän ja tarjonnan lain aikana voi maidon määrään vaikuttaa erilaisilla yrteillä. Tehokkain maidonlisääjä on sarviapila (fenugreek) jota saa esim. luontaistuotekaupoista ihan kapseleina (kauppanimellä Fenugreek Strong). Lisäksi sarviapilaa on curry-mausteseoksessa. Muita maidonlisääjäyrttejä ovat mm. fenkoli, anis ja kumina. Tillistäkin ovat jotkut saaneet apua.
Maitoa vähentäviä yrttejä ovat sitten salvia, piparminttu ja persilja, eli noita kannattaa välttää syömästä, ellei maitoa tule ihan liikaa kysyntään nähden. Myös hormonaalinen ehkäisy voi toimia maidon vähentäjänä. Etenkin estrogeenivalmisteet (yhdistelmäpillerit ja ehkäisyrengas) ovat tehokkaita, mutta myös pelkkään keltarauhashormoniin perustuvat ehkäisymenetelmät (minipillerit ja hormonikierukka) ovat monilla äideillä vaikuttaneet maitomäärää vähentävästi, vaikka valmistajan mukaan näin ei pitäisi tapahtua.
Lääkeaineista pseudoefedriini (mm. flunssalääkkeessä Duact) on voimakkaasti maitoa vähentävä aine, ja lisäksi sen vaikutus on usein peruuttamaton.
Mutta siis millään et ennen synnytystä pysty lisäämään maidon määrää, vaan vasta synnytyksen jälkeen. Ja jos maitomäärä ei tiheistä ja tehokkaista imetyksistä, runsaasta ihokontaktista ja muista keinosta huolimatta lisäänny riittävästi (ja jälkivuoto jatkuu runsaana), voi olla hyvä mennä lääkäriin selvittämään, ettei kohtuun ole jäänyt istukan palaa tai kalvojen riekaleita. Ne nimittäin estävät myös maidon muodostumisen tehokkaan alkamisen.
Kas, siinäkin tuli imetystietoa, jota harva varmaan tietää luonnostaan ;)
Kiitän perusteellisesta vastauksesta. Painanpa nämä asiat mieleeni =)
Ja näitäkin kaikkia nippelitietoja on hyvä tankata etukäteen? Että voi sitten heikkopäisenä mietiskellä kaikkia niitä pienenpieniäkin oirehdintoja ja grammapuntarilla seurailla päivätasolla pienokaisen kehitystä ja pitää tukkimiehen kirjanpitoa ja sekkarilla ottaa aikaa imemiskerroista ja niiden kestoista?? Kyllä meistä jokainen löytää itsestään kolme syöpää ja viisi muuta tautia kun oikein ruvetaan lääkärikirjoja kaivamaan, eikö?
Alussa on niin usein neuvolakäyntejä, että kyllä ne siellä huomaavat, mikäli jotain on lapsessa vialla.
Vielä kerran: ÄLÄ HÄTÄILE. Se on paras neuvo.
Ihmettelen suuresti sitä vastustusta, mitä imetystieto aiheuttaa.
Kyse on vauvan kasvusta viikossa. Ei siitä, että joka päivä äiti punnitsee vauvan kalavaa'alla ja kirjoittaa lukemat ylös. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun neuvola ei huolestu, vaikka vauva kasvaisi vain 100 g /viikossa. Tai että jos imetys ei syystä tai toisesta suju, neuvoksi terveydenhoitaja kehottaa antaa korviketta niin paljon kuin vauva vain huolii. Silloin ei varsinkaan kannata äidin stressata: mitä siitä, vaikka vauva ei sen jälkeen suostuisikaan enää rinnalle eikä äidillä silloin ole keinoja auttaa vauvaa eikä voimia etsiä apua tai lisätietoa. Ja sitten, kun imetys äidin pettymykseksi päättyy, niin ei silloinkaan kannata stressata. Kaikilta kun se imetys ei vain luonnostaan suju, niinkö.
Seksuaalivalistusta kyllä halutaan kouluihin, että nuoret saavat riittävästi tietoa riittävän varhain siitä, mitä voi tapahtua, jos ilman ehkäisyä haluaa seksiä harrastaa. Mutta jos odottavalle äidille kertoo, mistä voi lukea imetyksen alkupäivistä ja ottaa selvää siitä, miten imetykseen voi itse vaikuttaa, niin se onkin jo fanaattista asioiden suurentelua ja stressipisteiden kartuttamista? Mielenkiintoista.
Kyse ei todellakaan ole imetyskielteisyydestä, pois se minusta. Imetän yhä poikaani , joka tällä viikolla on 2v 3kk. Korviketta en suosittele kirveelläkään, mutta sitäkin joku joutuu antamaan, syystä tai toisesta. Myöskään kaikki neuvolat eivät suosittele korvikkeita.
Tätä nippelitietojen jakamista arvostelin siitä syystä, että se lähti taas lapasesta. Toista lastaan odottava alkuperäinen neuvojen kysyjä ei todellakaan saa mielenrauhaa ja rauhoitu kaikista näistä teidän hyväätahtovista neuvoistanne. Tieto ihan oikeasti lisää tuskaa, turha tieto (=nippelitieto) vielä enemmän!
Imetyksestäkin tehdään nykyään julmettu tekninen suoritus, peikko, jota voi mietiskellä unettomina öinä monta kuukautta etukäteen. Minun ohjeeni yhä on, että maalaisjärki käteen. Aiheesta ei ole pakollista pitkää opintomäärää, paitsi näiden imetystukilistan tyyppien mukaan. Ollaan unohdettu niidenkin alkuperäinen tarkoitus, eli MIKÄLI ongelmia ilmenee, kysytään. EI KEHITETÄ ONGELMIA ETUKÄTEEN.
Ihan olisi kiva kuulla, mitkä kaikki ovat sinusta nippelitietoa. Se, mistä tietää vauvan saavan riittävästi maitoa (= vauvan normaali kasvu)? Se, miten vauvat voivat tyypillisesti käyttäytyä ensimmäisinä viikkoina syntymän jälkeen? Se, miten maitoa saadaan tehtyä lisää, jos sille on tarvetta? Se, ettei imetyksen tarvitse sattua ja miten ehkäistä/korjata kipua aiheuttavia asioita?
Tai kysytäänpä toisin päin. Mitä sinusta sitten olisi hyvä kertoa odottavalle äidille? Siis muutakin kuin että ota rennosti ja luota itseesi, kyllä luonto hoitaa. Vai olisiko se siinä?
En edelleenkään ole samaa mieltä siitä, että tieto lisää ongelmia. Tai sitten se on siinä, miten tietoa käyttää. Jos kohtelee tietoa kuin piru raamattua, niin toki kaikista asioista saa ongelmia itselleen tehtyä.
Alkuperäinen kysyjähän kysyi, mitä hän voi tehdä toisen lapsen kanssa, että maitoa riittäisi. Spesifi kysymys, johon "luota itseesi" -tyyppiset neuvot eivät aina anna vastausta.
Ja joskus siinä vaiheessa, kun tulee ongelmia, ei aina voimat eikä aika riitä etsimään niihin keinoja. Parempi olla asioista selvillä jo etukäteen (ja nuo ylläolevat viestitkin ovat oikeasti vain "nippelitiedon" jäävuoren huippuja. Lisääkin löytyy määrättömästi, jos on kiinnostunut ja haluaa aiheeseen perehtyä), niin mahdollisiin yllättäviin tilanteisiin pystyy silloin myös reagoimaan nopeammin. Vähän kuin ennakoivassa ajotavassa, jota etenkin autokouluissa ja poliisin taholta suositellaan :)
No, oli miten oli, nyt tämän viestiketjun lukijat saavat kahdenlaisen näkemyksen: luottamus vs. tietopohja, ja voivat tehdä tykönään omat valintansa ja päätöksensä siitä, miten tuleviin imetyksiinsä suhtautuvat. Tai vaikka omaksua molemmista ne hyvät puolet (mikä olisikin järkevää). Sehän se on tärkeintä, eikö vain :)
P.S. Imetystukilistalle kuuluu tätä nykyä yli 2000 lukijaa, joista suurin osa on ihan tavallisia äitejä. Kyse ei siis ole mistään lahkosta, joka paasaa ja suosittelee, vaan ihmisistä, jotka haluavat jakaa ja saada vertaistukea. Listalla on myös koulutettuja imetystukiäitejä sekä terveydenhuollon ammattilaisia, tosin ilman mitään titteleitä.