Moi,
nyt tarvittaisiin asiantuntijoiden vinkkiä. Oon 45-vuotias ja ongelmana on, että jos otan vähänkin enemmän, kuukahdan moneksi päiväksi sängyn pohjalle. Ruokaa en syö tällöin lainkaan ja masentaa ankarasti. Ei auta vaikka olisin kuukausitolkulla ilman, jo 1. kerta aiheuttaa olotilan. Pari kaljaa ottamalla saatan päästä sängystä ylös, mutta saatan olla pääsemättäkin.
Tissuttelua olen harrastanut pitkän ikäni, mutta sitäkin olen koettanut vähentää, ja siis ollut pitkiä aikoja kokonaan ilman. Lekurille asiasta on turha puhua, koska se on tsot tsot ja vika on minussa ja pitäiskö mun miettiä juomistani.
Kellään kokemuksia vastaavasta ja ratkaisua asiaan? Eikä nyt mitään saarnoja, jookos?
nyt tarvittaisiin asiantuntijoiden vinkkiä. Oon 45-vuotias ja ongelmana on, että jos otan vähänkin enemmän, kuukahdan moneksi päiväksi sängyn pohjalle. Ruokaa en syö tällöin lainkaan ja masentaa ankarasti. Ei auta vaikka olisin kuukausitolkulla ilman, jo 1. kerta aiheuttaa olotilan. Pari kaljaa ottamalla saatan päästä sängystä ylös, mutta saatan olla pääsemättäkin.
Tissuttelua olen harrastanut pitkän ikäni, mutta sitäkin olen koettanut vähentää, ja siis ollut pitkiä aikoja kokonaan ilman. Lekurille asiasta on turha puhua, koska se on tsot tsot ja vika on minussa ja pitäiskö mun miettiä juomistani.
Kellään kokemuksia vastaavasta ja ratkaisua asiaan? Eikä nyt mitään saarnoja, jookos?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Elämäsi viinakiintiö vain alkaa täyttymään, kun ei olla nuoruuden kunnossa.
Jossain vaiheessa juomishistoriasta ja iästä riippuen tullaan tilanteeseen, että juominen on vain väsyttävää ja turruttavaa pöhnää, ja krapulat ovat armottoman kovia juomattomien paussien pituudesta ja juoduista määristä melkeimpä riippumatta.
Itsekin olen ollut aikaisemmin sängyn pohjalla vuorokausia monta kertaa, ja syömistä ei yksinkertaisesti voi kuvitellakaan vaikka ymmärtää, että syödä pitäisi, mutta ei vaan pysty.
Se syömättömyys on itseasiassa pahin. Niin juodessa kuin jälkeen pitäisi ehdottomasti syödä.
Itse en ole tissutellut ikäni, vaan ikäni juonut viinaa, ja aina ollut sama kuvio, että kännissä syöminen ei kiinnosta eikä ole nälkä, ja jälkeenpäin ei pysty syömään.
Ei ole liikakilojakaan.
Se on vaan kylmä totuus, että nuoruuden hauska viinanlipittäminen ei palaa, ja krapulat vain pahenevat.
Vuoden kuluessa vain pariin kertaan tullut napattua parisataa grammaa kossua, ja molemmilla kerroilla armoton parin kolmen päivän krapula.
Tahtia tihentämällä ottikunto taas palaisi, mutta siihen itsetuhoon en enää palaa.
Kiitti vastauksesta. Jotain tollasta mäkin oon ajatellut. Oon pysytellyt miedoissa juomissa ja nyt kroppa potkii pahasti tavallista keskikaljaakin vastaan. Ei vain pysty enää, kun se maistuu niin pahalta. Ennen tykkäsin kaljan mausta.
Syöminen on tosiaan vaikeaa, ellei mahdotonta. Kärsin ilmeisesti myös masennuksesta, sillä kaikki depression oireet täsmäävät itsetuhoisia ajatuksia myöten. Masennus ei vain lopu vaikka en joisikaan viikkoihin ja olen välillä niin stressaantunut töistäni, että kotiutuessani tiuskin lapsille täysin turhaan. Pillereitä ei huvittaisi ruveta popsimaan.
Minusta vähän ihmeellistä on, miten pienestä määrästä sänkyyn tipahtaa. Jo alle kymmenen siideriä tms päivän mittaan riittää olon saavuttamiseksi. Varsinaisia krapulan oireita en tunne, mutta ahdistus on aivan käsittämätön ottamisen jälkeen ja mitään ei pysty tekemään. Eukko ei varmaan sellaista enää montaa kertaa katso vaan lähtee lätkimään.
Täysi lopettaminen tuntuu aika vaikealta, sillä joudun työni puolesta silloin tällöin istua iltaa ravintolassa ja kuka sitä selvin päin jaksaa katsoa tai istua tuntikausia. En ainakaan minä.
Vaikea juttu ja taitaa olla tarvetta isompaankin remonttiin.
Itselläkin on juoma-aikana diagnosoitu keskivaikea masennus, ja mielialalääkkeitä tuli heti.
Lääkehoito monilta osin edustaa minulle pelkkää oireiden peittämistä, ja en nykyistä pilleriuskoa kaikilta osin sulata.
Tuntui, että niillä lääkkeillä mennään ojasta allikoon, ja kuuria en kauan jatkanut, kun takaraivossa kyti ajatus, että juomalla on masennus hankittu, ja juomattomuudella se myös lähtee.
Kuten lähtikin.
Alkoholiriippuvuudesta ei päästä eroon muutamassa viikossa, eikä päästä masennuksestakaan.
Jääräpäisesti olin vakaumuksessa, että juomalla hankittu vaiva, ja muutaman kuukauden juomattomuudella alkoi yläkerrassa jo kirkastumaan.
isompaa remonttia koko elämään, se lienee ainoa oikea linja.
masennus ja alkoholi.alkoholi ja masennus.
eräs merkkipaalu juomattomuudessa on kolme kuukautta. silloin on juomisesta tulleet masennukset aikalailla tiessään.
muutaman viikon juomattomuus ei saa edes suolta kuntoon. siitäkin voi päätellä asiaa.
ja määräaikainen juomattomuus on määräaikainen. juominen jatkuu ja kaikki menee entistä enempi persiilleen ellei sitä todella isoa remonttia halua tehdä.
kaikki on mahdollista. se on itsestä kiinni. apua päätöksen pitämiseen ja uuden elämän opetteluun on olemassa.
palstalla jokunen voi omasta kokemuksestaan sen kertoa ja kertoo, jos tarvetta on.
tässä kysymys ja ainoa oikea vastaus sisältyy jo siihen ihan itse kirjoitettuna.
juoppo ohittaa sen sitä "näkemättä" mutta silti se on oikea vastaus ja ei muuksi muutu.
"ongelmana on, että jos otan vähänkin enemmän, kuukahdan moneksi päiväksi sängyn pohjalle. "
-------------------------------------------------------------------------------------
että jos otan vähänkin enemmän, alkaa ongelmat ? missä vika ?
niin, mikäpä tuohon auttaisi....voisiko asialle itse tehdä jotain ? ennen ongelmia ?
ja nimenomaan entisenlaisen tissuttelun mahdollistavia vastauksia.
Niitä ei ole.
"Lekurille asiasta on turha puhua, koska se on tsot tsot ja vika on minussa ja pitäiskö mun miettiä juomistani."
Sinun pitäisi miettiä juomistasi. Tissuttelua olet siis harrastanut ikäsi, ja nyt haitat alkavat tulemaan esiin.
"Kellään kokemuksia vastaavasta ja ratkaisua asiaan? Eikä nyt mitään saarnoja, jookos?"
Kokemusta on runsain mitoin, mutta mitään juomishistorian nollaavaa ratkaisua ei ole olemassa.
koska et koe , että vika olisi sinussa ja lääkärikin niin sanoo. En usko, että tuota haittaa elämässsäsi olisi jos et joisi, siis missä muualla se vika voisi olla... Kuten moni juova alkoholisti, haluaisit löytää keinon, jolla juoda mukavasti ja haitattomasti, niin että sinulle tulisi hyvä olla. Ihan totuuden kerron nyt. Sellaista keinoa ei ole, jos et sitä tuohon ikään ole oppinut. Kohtuukäyttö ei kai tule kysymykseenkään. Ei tämä ole saarna, mutta itse kävin läpi aikamoisen väännön, kun lopetin kokonaan. Se kyllä oli parasta mitä tein. Kaikille ei alkoholi sovi. Onneksi se ei ole välttämättömyyselintarvike.
kirjoitit:
>ongelmana on, että jos otan vähänkin enemmän, kuukahdan moneksi päiväksi sängyn pohjalle. Ruokaa en syö tällöin lainkaan ja masentaa ankarasti.<
Kaivataanko sinua työpaikalla tai muualla, kun olet sängyn pohjalle kuukahtaneena?
- ilmoita, että et saavu työpaikalle etkä ole tavattavissa, ota puhelin siihen sängyn viereen
Ruoka ei maistu?
- terve ihminen pärjää useita vuorokausia syömättä, kunhan saa nestettä, ota siis juomat siihen viereen
Masentaa?
- tee jotain mukavaa ja piristävää, josta sinulle tulee hyvä olo - ota esimerkiksi alkoholia, nousuhumalassa monilla on kivat fiilikset!
Mikä siis on huonosti, mikä on hätänä, missä on vikaa?
Lääkäriltä et halua apua, koska lääkäri sanoisi jotain alkoholinkäytöstäsi.
Toivotaan siis, että tältä Alkoholi-palstalta löytyy henkilöitä, jotka omasta kokemuksesta tietävät sinulle neuvoa, miten alkoholista otetaan irti kaikki ne mukavat puolet mutta vältetään ne ikävät puolet.
Miten voisit syödä koko pullan niin, että nyppii omaan suuhunsa vain rusinat pullasta?
Tarvitset vain sen loppupullan sijaissyöjän, jolle jää ne alkoholin haittapuolet.
Mistähän sellainen hyväntahtoinen olento mahtaisi sinulle löytyä? Jossakin varmaan on sinua varten joku virtuaalinen kaksoisveli, joka kärsii masennuksen, ruokahaluttomuuden ja krapulat ja sinä saat nauttia nousuhumalat?
Just tollasta viestiähän mä kaipasin. Älä ole niin varma kaikesta, varsinkaan kun et tunne minua.
Calmato on ennenkin viisastellut tällä palstalla. On olevinaan joku yli-ihminen. Mitä ihmettä sellainen kirjoittelee tälle palstalle. Jos neuvoa kysytään ongelmaan, niin vastatkoon ne, joilla on apua antaa tai omakohtaisia kokemuksia ongelmasta.
aloittaja on juova alkoholisti ja kun totuus ei ole mieleen niin sitten pitää oikein kolleegoilta kysellä, että mitä selitellä ja kenelle ja mikä on paras alkoholijuoma alkoholiongelmiin.
viisastelijat eli totuuden puhujat eivät ole tervetulleita.
hyi olkoon, juoppo saattaa suuttua.(olishan siinä taas hyvä syy ottaa huikkaa)
siinähän teitä on kaksi. neuvokaa toisianne. muistakaa kuitenkin, että vika ei ole teissä eikä alkoholin käytössä. ei ennen kuin järki on sille tasolle juotu.
calmatolle halaus päivän totisesta huumorista.
Miksi joidenkin pitää aiheuttaa pahaa mieltä toisille? Ja asettautua muiden yläpuolelle "totuuksia laukomaan". Apuahan täältä monet ongelmansa kanssa painiskelevat hakevat. Olkaa te yli-ihmiset ylpeitä omasta erinomaisuudestanne ja häipykää vaikka mormoonien palstoille.
ettei juova alkoholisti vaan pahastuisi ?
kerropa sinä nyt ihan julkisesti se apu mitä noille/teille reppanoille tässä sinun mielestäsi pitää antaa !
kehua ja paapoa ?
Kuka tässä nyt aiheuttaa pahaa mieltä? Kysyjän ongelma on se, että hän kuukahtaa moneksi päiväksi sängyn pohjalle, jos juo runsaanlaisesti.
Auttakaa ihmeessä kysyjää ja kertokaa hänelle, miten hän voi juoda runsaasti, mutta niin että ei kuukahda sängyn pohjalle, pystyy syömään eikä tunne masennusta tai muuta pahaa mieltä.
Minähän yritin nimenomaan auttaa kertomalla, että puhelin ja juomat kannattaa ottaa viereen, eikä syömättömyys haittaa kuin vasta muutaman viikon päästä.
Auttakaa te viisaammat kysyjää, että hänelle tulee hyvä mieli. Itse en käytä alkoholia, mutta juovat varmaan omasta kokemuksesta tietää, miten hänet saadaan ylös sängyn pohjalta syömään hyvällä ruokahalulla ja niin, ettei masennuksesta tai pahasta mielestä ole tietokakaan. Kertokaa se salaisuus, millä juoppo on runsaasti ryypättyään valoisa ja raikas kuin kevätaamu ja sirkeä kuin peipponen, joka riemuiten laulaa koivunlatvassa Suomen suven ihanuutta tms.
Hyvät palstalaiset! Nyt joukolla neuvomaan, miten saa silmät loistamaan, ryhdin suoraksi ja terveen punan poskille, niin että elämä se on kuin silkkiä vaan - tämä kaikki niin, että kysyjä voi jatkaa alkoholinkäyttöä hyvillä mielin entiseen tapaan, kenties jopa hieman suurentaa annoksia, jos sietokyky on kohonnut.
Auttakaa kysyjää sen sijaan että väheksytte minun vaatimattomia auttamisyrityksiäni, ottakaa nämä niin, että lisänä rikka rokassa. ;)
Jos tarkoituksesi on ns. "auttaa" olemalla ivallinen. Calmato, halveerat kirjoituksillasi myös muita palstalaisia, jotka ovat antaneet kysyjille asiallisia neuvoja ja kertoilleet omia kokemuksiaan (esim. Kalle).
Minua alkoi kiinnostaa millainen tyyppi nimimerkkisi taakse kätkeytyy. Ja löytyihän vastauksia, hyvin ristiriitaisia. Olet ammattikirjoittaja kaikenlaisilla keskustelupalstoilla: Uskonnoista ja mormooneista tiedät kaiken, annat neuvoja vaihtoehtoisista hoidoista, terveydestä, syömishäiriöista jne. Ja kaikkein paras löydös: olet esiintynyt myös selvännäkijänä eräällä keskustelupalstalla, jonne (ehkä epätoivoiset) ihmiset ovat voineet osoittaa kysymyksiään (suoraan sninulle). Aika vastuullinen homma. Onko sinulla oikeasti myös selvännäkijän lahja?
Itse en osaa antaa neuvoja tämän ketjun aloittajalle, koska itselläni ei ole ollut vastaavanlaisia ongelmia. Mutta en lähde kuitenkaan moralisoimaan tai ivaamaankaan.
kertonut, että lähipiiri on täynnä juoppoja, kiihkouskovaisia tai muuten sekopäistä porukkaa. Ja vaikka oma koti oli täynnä tällaisia ongelmia niin piti kuitenkin naida juoppo. Pelastus löytyi tietenkin Al-Anonista. Kaiken kaikkiaan ko. nikin "asiantunteviin" viesteihin ei kannata suhtautua vakavasti, sen verran sekaisin on saanut oman elämänsä!
En tunne Calmatoa kuin sen mitä parin kuukauden ajan tältä palstalta olen hänen kirjoituksiaan lukenut.
Oli ammattikirjoittaja tai ei, ja on elämänkokemuksensa minkälainen tahansa, hänen kirjoituksensa ovat kiinnostavia ja täyttää asiaa.
Kysyjän ongelma lyhyesti on se, että hän haluaa jatkaa juomistaan entiseen tapaan ja haluaisi eroon ikävistä oireista, kuten masennuksesta, ruokahaluttomuudesta ja sängyn pohjalle lössähtämisestä.
Hän kirjoittaa:
>Lekurille asiasta on turha puhua, koska se on tsot tsot ja vika on minussa ja pitäiskö mun miettiä juomistani.>
Tästä jokainen sisälukutaitoinen ymmärtää, että hänessä ei ole vikaa eikä hän halua miettiä omaa juomistaan.
Minun vastaukseni on ainoa, joka edes yrittää auttaa häntä jatkamaan haluamaansa juomista. Kalle kirjoittaa viisaasti, mutta valitettavasti Kallen kirjoituksen pohjavire on se, että kysyjän ehkä kannattaisi miettiä omaa juomistaan - eli juuri sitä, mitä a.p. kysyjä ei halunnut.
Sen sijaan että käyt vaatimattoman nimimerkkini kimppuun voisit sinäkin aktiivisesti miettiä kysyjän tilannetta. Ehkä tarpeeksi mietittyäsi osaat neuvoa hänelle, miten voi juoda ilman juomisen ikäviä sivuvaikutuksia. Tätä hän tuli palstalta kysymään, ei sinun mielipidettäsi esimerkiksi nimimerkistä calmato.
Eli yritäpä auttaa alkoholista kovasti pitävää kysyjää, että hän voisi jatkaa mielyttävää ja rentouttavaa harrastustaan ilman noita ikäviä vaikutuksia, eli yritä pysyä asiassa.
saada oman juomisenne hallintaan, ja jättää hyökkäilyt Calmatoa kohtaan vähemmälle.
Sehän nyt paistaa aina läpi, että teitäkin ajaa hillitön AA-kauna, ja sen peilaatte Calmatoon.
Itseäni ei AA heilauta mihinkään suuntaan, kun jokainen saa raitistua sillä konstilla, millä pystyy.
Ja sitäpaitsi Calmato kirjoittaa järkevämpiä, kuin te yhteensä.
mutta omasta sairaudestani eli masennuksesta tiedän.
Usein alkoholismi ja masennus käyvät käsi kädessä. Kumpi on seuraus ja kumpi on syy? En mä sitä ainakaan tiedä.
Itse hakeuduin työterveyshuoltoon. Oli asiallinen lääkäri: Olin aivan loppu. Elämässäni oli tapahtunut monia kriisejä. Ei sitä ihminen loputtomiin veny. Tulee aika, jolloin "aalto" kaataa , ettei mitään jaksa. Siinä ei hyödytä toisten ihmisten sanomiset: Ota itteäs niskasta kii ! Lähde lenkille! jne.
Sain lääkityksen. Samalla hakeuduin yksityiselle psykiatrille, jonka tiesin olevan pätevä. Hän hoitaa minua edelleen. Lääkitys on edelleen, mutta on vähennetty.
Olen käynyt kolmivuotisen psykoterapian läpi.
Olin melkein kolme vuotta sairaslomalla, mutta nyt olen pian vuoden tehnyt puolikasta. Nyt syksyllä lääkärin kans pohditaan, haetaanko ensi vuodeksi vielä kuntoutustukea.
Lääkkeistä olen sitä mieltä, että, jos ne auttaa, miksei niitä käyttäisi? Tietysti lääkärin ohjeiden mukaan. Ja voi olla, että joudun käyttämään niitä lopun elämääni.
Elämänlaatu on parantunut. Viinan kans, olen tehnyt päätöksen,etten sitä juo.
Aina päätös ei ole pitänyt:(. Siksi siitäki asiasta on hyvä tänne kirjoitella.
Viina vaan masentaa enemmän.
Nyt jaksan käydä töissä, hoitaa kotiani, lapsiani ja jonkun verran olla myös kavereiden kans. Kaikkea sitä, mitä ns. normaalit ihmiset tekevät....
Masennus on sairaus, jota kukaan ei ymmärrä, jos ei sitä ole itse käynyt läpi.
Toivon kaikkea hyvää!
Tuli varmaan vähä epäselvästi kirjoitettua, mut tästä asiasta sais, vaik kirjan aikaiseksi.
että millaista vinkkiä ja mitä ratkaisua etsit.
Haluatko lopettaa alkoholin käytön?
Vai haluatko jatkaa, mutta ilman kuukahtamista ja masentumista?
Lääkärit kyllä usein moralisoivat juoppojen alkoholinkäyttöä, niin kuin sinunkin. Joskus ne huomauttavat ihan asiastakin.
jättäisit ottamatta sen 1. ryypyn? Jos kerran se ensimmäinen kerta jo aiheuttaa tuommoisen olotilan. Tämä ei ole saarna vaan ihan sulle tehty kysymys. Toivottavasti vastaat.
Kävin lääkärissä. Sokerit ovat pahasti pielessä, ja siitä johtuu olon romahtaminen, kun ottaa vähänkin enemmän. Ruokavalion muutos edessä ja kenties aikuisiän diabeksen lääkitys.
Kiitokset kaikille asiallisille vastaajille. Te tosiaan yrititte ja laitoitte myös miettimään asioita. Arvostan vastauksianne todella paljon.
Moralisti-besserwissereille tiedoksi: alkoholinkäyttöäni ei ole pakko lopettaa kokonaan. Isommat yhden illan kupitukset, joita pari kolme kertaa vuodessa olen harrastanut, pitänee kuitenkin jättää väliin.
Hyvä, että sokerit tutkittiin ja mainiota, että voit jatkaa juomista.
Ikävää kannaltasi toki tuo, että et voi enää sokeritasapainon takia juoda niin suuria määriä kerralla, kuin haluaisit.
Kun sokeritasapaino ruokavaliolla ja lääkityksellä saadaan kohdalleen, voit kokeilemalla selvittää, miten suuret alkoholimäärät onnistuu ilman väsähtämistä, masennusta ja ruokahaluttomuusoireita.
Moni asia selviää parhaiten kokeilemalla. Tämän totesi myös epilepsiaa sairastava ystäväni, joka löysi mieluisan tasapainon juomisen ja epilepsian välillä. Epilepsiakohtauksia tuli humalassa harvoin ja lievinä, niinpä hän pystyi nauttimaan alkoholista ilman suuren kohtauksen pelkoa. Kunnon kaatumisia ja tajuttomuuskohtauksia kouristuksineen tuli vasta, kun hän piti välipäivää juomisessa.
Hän siis totesi kohdallaan, että epileptikon kannattaa juoda päivittäin, kun alkoholi kumminkin maistuu. Tämä fiksu tyyppi on jo pitkään majaillut Honkanummella. Hän kuoli 38-vuoden ikäisenä, humalassa ja toivottavasti elämästä kylliksi saaneena, ainakin promilleja oli kylliksi.
viesti sinulta taas. Etkö enää pärjää ennustajana?
Itse lopetin röökaamisen vuonna 1990. Varmaan 10 vuotta teki mieli, mutta en silti saarnannut apostolina ja vinoillut muiden polttamisesta.
Koeta sinäkin jo päästä yli siitä, ettet enää koskaan voi juoda. Jos minä voin, niin mitä se oikeastaan sua haittaa? Oletko kateellinen tai jotain? Minä en ainakaan vielä ole ottanut kuppia viikko- tai kuukausitolkulla, kuten saatan kirjoituksistasi päätellä sinun tehneen. Mutta kai tässä sitten pitää lopettaa vuoksesi alkoholinkäyttö kokonaan, vaikka diagnoosina olikin ihan muu vaiva.
Jos poltat, lopeta säkin röökaaminen, sillä sitähän sinä rakastat ja haluat aina tehdä. Minunkin enoni kuoli karmealla tavalla keuhkosyöpään jo viisikymppisenä pari askia päivässä poltettuaan. Mutta ethän sinä halua lopettaa, sinä poltat kevytsavukkeita, jotta voisit jatkaa jumalaista harrastustasi pidempään.
jos on tietoa.
eikä ennustajia olisi, jos olisi tietoa ja älyä tajuta, ettei heitä ole.
mistä sitä saatais ?
Olen vahingoittunut ja neurotisoitunut läheisteni päihteidenkäytön takia. Ihminen, joka on kasvanut ensin juopon isoisän ja sitten narkomaaniäidin huushollissa ei ole normaali. Kun vielä aikuisiälläkin on naapureiksi, työtovereiksi, ystäviksi tuppautunut juoppoja ja narkkareita kaikkine lieveilmiöineen, olen tosiaankin yliherkkä näille asioille.
Itse en ole alkoholisti, en käytä huumeita enkä edes tupakoi, mutta kahvia ja teetä menee pari kuppia päivässä.
Kukaan ei ole koskaan lopettanut alkoholin tai muiden päihteiden käyttöä minun tai kenenkään muunkaan ihmisen vuoksi.
Ainoa mitä voin tehdä ja myös teen, on että jaan kokemuksiani siitä, miten päihteet vaikuttavat lähiympäristöön - ja yritän auttaa ihmisiä irrottautumaan alkoholistien tuhoisista peleistä, joiden kanssa itse olen pilannut hermoni.
Minun enoni kuoli keuhkosyöpään, vaikka ei ollut tupakoinut koskaan - mutta hän oli ollut veturinlämmittäjänä. Alkoholin kanssa on vähän sama juttu. Vaikka ei itse tupakoisi, niin savuinen ympäristö sairastuttaa. Näin on minulle käynyt alkoholismisairauden saastuttamassa ympäristössä.
Asiat voi jättää silleen, mutta suru jää. Tuokin mukava työtoverini Jarmo, josta kerroin, eläisi varmaan edelleenkin, ikätoveri kun oli, jos ei alkoholi olisi vienyt ennenaikaiseen hautaan. Sama koskee monia monia muita hienoja ihmisiä, joita olen tuntenut. Itsemurhiin päihteiden takia on ajautunut kuusi läheistä, alkohoilisairauksiin kuollut vielä useampi, päänsä ja jalkansa juoneita kavereita on edelleen puolitehoisina elossa neljä kappaletta.
Minä voisin juoda sen puolesta, että alkoholi ei ole minulle koskaan aiheuttanut ongelmia tai riippuvuutta, mutta koko aine ja valtion tekopyhä politiikka sen suhteen ketuttaa minua niin paljon, että en alkoholia käytä. Sitä moni ihmettelee, mutta sanokaapa yksikin hyvä syy käyttää.
Osaan pitää hauskaa ja rentoutua ilmankin. Vain tällä Alkoholipalstalla pinna aina tuppaa kiristymään kun törmää samoihin tuttuihin kuvioihin joita on joutunut lapsesta asti vierestä seuraamaan.
Uskon, että kirjoituksistani tällä palstalla voi olla apua alkoholistien läheisille, jotka myös lukevat palstaa. Alkoholisteihin niillä ei ole vaikutusta, vaan siinä tarvitaan minua korkeempien voimien mukaantuloa.
ongelma mutta vain sellaisille.. noh..miten sen sanoisi nätisti.. en osaa.
apua on saanut moni mutta harva palaa kiittelemään.
pääasia , että itse tiedät ja muutkin ajattelevat olennot tietää :)
t: unski.