kuinka raskasta on, puolet oli harjoittelua, mutta miten ihan käytännössä teillä on mennyt aikaa koulun lisäksi?
Eli voiko ajatella esimerkiksi niin, että koulu pari kolme tuntia opiskelua lisäksi per päivä, niin pärjää, vai miten kovasti vaatii?
Meneekö viikonloput kouluhommiin vai voiko ajatella jotain harrastusta, että ehtisi tehdä?
Eli voiko ajatella esimerkiksi niin, että koulu pari kolme tuntia opiskelua lisäksi per päivä, niin pärjää, vai miten kovasti vaatii?
Meneekö viikonloput kouluhommiin vai voiko ajatella jotain harrastusta, että ehtisi tehdä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Vaikka en sairaanhoitajaksi opiskelekaan niin tähän voin silti vastata aivan hyvin yleisellä tasolla.
Ei mikään opiskelupaikka ole niin aikaavievä, etteikö siinä sivussa pystyisi myös harrastamaan ja näkemään kavereita yms. Ei tietenkään ole tarkoitus, että koulu vie ihmisen koko elämän. Aina toki löytyy niitä, jotka KUVITTELEVAT, että nyt kun ollaan vaikkapa lääkiksessä (missä siis itse opiskelen) niin on pakko lopettaa urheilu ja lukea useita tunteja päivittäin. No, sitten kun vuosi-pari on kulunut ja alun hätäily (jota siis ei tarvitsisi olla) helpottaa, niin harmitellaan sitä, kuinka tuli jätettyä harrastukset pois, kun mitään tarvetta tälle ei oikeasti ollut.
Eli mee ihmeessä hoitsuks vaan ja OTA RENNOSTI! Tee tärkeät jutut hyvin ja muista, että ilman harrastuksia ja vapaa-aikaa ei jaksa opiskellakaan niin hyvin. Nämä kaksi asiaa eivät missään nimessä syö toisiaan. Terveydenhuoltoalaa (ja varmasti mitä tahansa muutakin alaa) opiskellessa voi toki lukea kirjoja 24/7 eikä silti koskaan tiedä läheskään kaikesta kaikkea, joten homman ydin on löytää tietomäärästä tärkeimmät asiat ja opetella ne.
tämä tosiaankin on alun hätäilyä. Pelottaa, kun olen kuullut, että on kovasti kaikenlaisia projekteja ja raportin vääntämistä toisensa perään. Ja että iltakaudet saattaa mennä siinä. Jaksanko minä oikeasti?
Olen ollut yliopistossa ja amk:ssa ja kyllä amkissa oli hommia niin paljon enemmän, että ei olis voinut kuvitellakaan, miten niitä väännettiin.
Tuo vaan tuntuu sellaselta omammalta alalta, ja sitä haluan tehdä, mutta miten paljon sitä työtä oikeasti on?
Koulun sivuillakin luki, että opiskelu voi olla välillä raskastakin ja tentit kasaantuu jaksojen loppuun. Jotakin anatomian monisataasivuisia kirjoja ja tenttejä pelkään kyllä hirveesti.
Kyllä varmasti opiskelujen aikana tulee aikoja (esim tenttiviikot), jolloin pitää hiukan enemmän panostaa lukemiseen. Mut sit on taas tulee helpompia jaksoja, jolloin selviää normaalilla lukemisella tai vähemmälläkin.
Kaikillehan se on sama. Sulla on siis kokemustakin opiskelusta, joten tiedät, että ihmisillä on eri tapoja suhtautua koulunkäyntiin. Jos välttämättä on pakko saada parhaat pisteet joka kurssista, niin tottakai sellainen vaatii panostusta. Onko se kuitenkaan sitten tarpeellista? Varsinkin kun kyse on terveysalasta, jossa hyvin todennäköisesti töitä riittää kaikille halukkaille, niin kilpailun voi jättää saman tien pois opiskelusta.
Opiskelet sen verran mihin itse oot tyytyväinen, lähet harrastuksiin sitten kun ei kirjat enää maistu ja illemmalla vielä poikkeet kaverin luona. Ja koitat mahdollisimman pian nähdä sen tosiasian, että kaikkea ei varsinkaan kirjoja lukemalla pysty oppimaan ja jos on kurssitöitä/tenttejä tehtävänä niin niiden ei tarvitse olla täydellisiä. Perusfiksu ihminen pääsee niistä varmasti läpi (ja ei se maailmaa kaada vaikka joskus hylsynkin saisi) ja on hyvä työssään.
Ja kato mieti sitä, kun raskas tenttiviikko on takana, ja oot kurssikavereiden kanssa terassilla siiderillä/kaljalla ja oot taas pykälän lähempänä tuota hienoa ammattia, niin ei siinä paljon enää harmittele, vaikka muutaman päivän onkin päntännyt anatomiaa yms :) Eli älä nyt ainakaan sitä virhettä tee, että jos kerran ala tuntuu omalta, niin jättäisit ennakkoluulojen takia hakematta!
parhaiten sai pisteitä kun osasi suuren verenkierron ja pienen verenkierron
eli ihmisen tärkeimmän systeemin!
Sen kun pänttäät etuperin ja takaperin ja ristiin...sillä pääsee jo pitkälle.
Kuka an niitä varpaan pikkuluita kysele.
Aivot on toinen tärppi.
Lihakset.
Osta vessan seinään ihmisen kartta, ja lue sitä kun "asioit" veskissä!
Itse aion kanssa hakea terveydenhoitaja koulutukseen. Ei siitä kannata etukäteen stressata. Itse aion ainakin viettää reilusti aikaa myös perheeni kanssa ja opiskella siinä sivussa avoimen yliopiston verkko kursseja. Otat vaikka tavoitteeksi, että pääasia kun kurssit läpi menevät ja tsemppaat sitten niihin työharjoitteluihin tms. En tietty tarkoita et oot joka aineessa tyytyväinen T1, mut älä myöskään vaadi itseltäs liikaa. Sillon äkkiä alkaa stressaantua ja tuntuu et pitäs vaan lukea ja lukea. Menee pian mielenkiinto koko opiskeluun, jos liikaa yrittää. Kyllä sä siitä selviät, ihan varmasti : ))
Itse opiskelin terveydenhoitajaksi ja kävin töissä samalla. En siis nostanut tukia tai lainoja, kun ei talous sallinut. Ihan ok-paperit sain ja alan töitäkin. Ja ehdin myös käydä viihteellä ja nähdä kavereita. Enkä edes ole nero, kun lukion keskiarvo oli 7. Ja hoitsukoulussa jotku aineet oli helppoja ja toiset vaikeita..niinkuin kouluissa yleensä.
Ihan rohkeesti vaan opiskelemaan:)