Yksi ainoa tie

Rakkautemme läheisyys kietoo
vaatekertamme yltämme

katseemme sitoo halumme yhteen
tuliset vietteet riisuvat toisiaan

mietteemme halut polttavat
kehojemme kieliä

- alastomuuteemme -

kuin kaksi koivunrunkoa
jotka ovat yhteen kasvaneet
karulla kalliolla maailman tuulissa
toistensa suojiin myrskyjen pauhuilta

avattu vuoteemme
kuin luonnon lehvistö

avattuina sanojemme tulva
tämän Taivaankannen alle
jota aikamme ovat
toisistamme löytäneet

alastomat sanat
alastomat vartalot
avattuina rakkauden väreihin
tunteet löytäneet sanoistaan kiihkon
tähän suveemme herättämään himomme

loihtien tunteiden ikiliekkejä
sammalvuoteellemme

lintupuiden alle
veden aaltojen sineen
vihreään vehmaan syliin

janoksi sammuttamaan
kiihkomme kosteiset
puutarhamme

luovutetut tunteet
vastaanotetut signaalit
yhteen taivas ja maa

tulivuoren kuumaa laavaa
runomme sulautuen
luonnonkirjaamme

sykkeemme tarpeet suonistoissamme
maailman lapset meissä
tavoittavat meidät

lapsen uskon

tähän ikiliekkeisiin huippuihin
joka tähtinä soihtuina
rakkautena meissä palaa

ja palaneen tuhkasta
versoaa uutta elämää.

Rakkauden lumoa
launneisiin raukeaan
maaperään

olemme yhtä myrskyä
yhtä ainoaa jossa
Rakkaus alkaa ja minne
se vie

- yksi ainoa tie
elämän sykkeemme.
10192
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Ompas täällä intohimon tunnetta joka rivillä!

Melkein hengästy, mutta vain melkein... :)

Huh ja huh ja kiitos dolan,,,jatketaan runojen lukua ja kirjoittelua
ja kesämme viettoa tänäänkin,, hymyy Murukulta! ;)

Äänestä
  • Aloittaja

    Hei - tulista lientä Pohjolan suveen mutta kuitenkin
    niin Rakkauden keinuvaa kehtoa parisuhteen tiimoilta
    kirjoitettuna että tälle palstalle pientä nk.etelän huumaa.

    Rakkaudesta voi kirjoittaa monin eri muodoin kuin
    tunnelmin - käsi kädessä - oheen lisäksi.

    Kiitos lämpimistä tunnesäteistäsi.

    Äänestä

Villi ja eroottinen tämä runosi..
Valtavan hienoa tekstiä dolan!
Olen mykistynyt.

Äänestä
  • Aloittaja

    Wautsi Sinulle sanoistasi kun yritin tähän
    saada enemmän tulista tunnepippuria
    rakkauteen kuin pieneksi vastapainoksi
    lempeille kosketuksille.

    Kiitos Sinulle Kauris ehkä hiven pääsit
    sinne minne Rakkaus todella osuu.

    Hyviä viikonloppuja Sinulle.

    Äänestä

nousi tuhkasta,
niin versoaa runossasikin siitä
uutta elämää.

Moniulotteinen runo,
kiihkeäkin monilta osin. Nuo luonto-osuudet
kuvaat mielestäni melkoisen hienoin elementein. Myös kahden ihmisen tenhon toinen toisiinsa.

Itse olisin melkeinpä kirjoittanut tässä tapauksessa kaksi runoa,
toisen luonnon kauneudesta, sen elävyydestä. Ja toisen taas
miehen ja naisen tunne-elämästä. Hyvin nuo kaikki sopii yhteen,
mutta tekee myös runostasi melko pitkän.

Lyhyenpää on helpompi keskittyen lukea,
eli siis tämä pienenä miinuksena muuten hyvästä runostasi.

Äänestä
  • Aloittaja

    Tähän juuri Tarkoituksella sanani asetin että pituuteen
    myös tähtäsin ja en todellakaan edes aikonut lyhyttä
    kirjoittaa - vaan tähän pituuteen - sillä ajatuksin kuin
    tunnelmin mitä tunne kertoo - ilman stoppia.

    Luonto kuuluu tähän erityisesti,vaikka nopeasti tehneenä
    tiesin että pituus on yli "sopivan tarpeen" mutta annoin
    vapaasti sateen tulla kastella kuivuudesta kärsineen maan.

    Kyllä oikeassa olet linda ja sitä en kiellä yhtään ja kahdeksi
    kuten tuossa sanoit... sanon siksi että Sinä osaat teknisesti
    todella arvostella kirjoituksia mutta tämä tahtoni oli näiltä
    osin tämä joilla eri elementein runoni rakensin.

    Kiitos kommentistasi ja toivotan hyvää viikonloppua sinne.

    Äänestä

Upean runosi todellisella intohimonliekin palolla lähetit tällä kertaa matkaan, voimaa ja kauneutta, niinkuin runoissasi yleensäkin. Kauniin luontokuvauksen myötä kuljetat rakastavaisten intohimoisen kohtaamisen, missä kaksi yhdeksi sulautuu ja on vain yksi ainoa tie.
Harvoin jos koskaan olen sinulta tämän tyyppistä runoa lukenut, lisääkin mielellään lukisi kyllä?
Tästä voimakkaasta lukukokemuksesta kiitän, enkä aio analysoida, vaan nautin kokonaisuudesta.

Äänestä
  • Aloittaja

    Hei Bele - saavuit ja tavoitit ehkä itsessäsi tämän
    tunteiden pituuden kuin Tosirakkauden aakkoset
    todeksi sillä ikiliekillä joilla on aina huippunsa -
    ilman katkoja ilman kellokallea Rakkaudelle.

    Luonto on yhtä Rakkauden tunnekielillä meitä
    jokaista koskettamaan läpi lämpimän käden
    pitämisen tulisesti riisuen kesänsuveen.

    Ei Rakkautta rakkauden vuoksi vaan molempien
    samanaikaisten tunneskaalojen Todelliseen
    kohtaamiseen joko Ystävänä tai Rakkautena
    mutta tunne sama - kun sielunkumppanit toisensa
    kohtaavat esim.runoissa kuten Sinä omassasi
    kerran kirjoitit...
    Ystävyys ja Rakkaus yhtä samaa ilman eroittelua.

    Tämä palsta kuin ystävyyden hyväileviä tuulia mutta
    missä sen huiput kun käsi ja tunne polttaa...riittääkö
    kädenlämpö silloin sanoissa vai alkaako - eriyttäminen ?

    Kiitos kun tavoitit sitä mitä meissä jokaisessa on
    ja elää ilman jaottelua.

    Äänestä

liian pitkä runo.. piste.

Äänestä
  • Aloittaja

    Tarkoituksella pitkäksi tehty.Piste !

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sepmuur kirjoitti:

Rakkautemme läheisyys kietoo
vaatekertamme yltämme

katseemme sitoo halumme yhteen
tuliset vietteet riisuvat toisiaan

mietteemme halut polttavat
kehojemme kieliä

- alastomuuteemme -

kuin kaksi koivunrunkoa
jotka ovat yhteen kasvaneet
karulla kalliolla maailman tuulissa
toistensa suojiin myrskyjen pauhuilta

avattu vuoteemme
kuin luonnon lehvistö

avattuina sanojemme tulva
tämän Taivaankannen alle
jota aikamme ovat
toisistamme löytäneet

alastomat sanat
alastomat vartalot
avattuina rakkauden väreihin
tunteet löytäneet sanoistaan kiihkon
tähän suveemme herättämään himomme

loihtien tunteiden ikiliekkejä
sammalvuoteellemme

lintupuiden alle
veden aaltojen sineen
vihreään vehmaan syliin

janoksi sammuttamaan
kiihkomme kosteiset
puutarhamme

luovutetut tunteet
vastaanotetut signaalit
yhteen taivas ja maa

tulivuoren kuumaa laavaa
runomme sulautuen
luonnonkirjaamme

sykkeemme tarpeet suonistoissamme
maailman lapset meissä
tavoittavat meidät

lapsen uskon

tähän ikiliekkeisiin huippuihin
joka tähtinä soihtuina
rakkautena meissä palaa

ja palaneen tuhkasta
versoaa uutta elämää.

Rakkauden lumoa
launneisiin raukeaan
maaperään

olemme yhtä myrskyä
yhtä ainoaa jossa
Rakkaus alkaa ja minne
se vie

- yksi ainoa tie
elämän sykkeemme.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu