Verrataan muutamia tilastoja keskenään ja mietitään, miksi suomalaisen kuluttajat ostovoima kuuluu länsimaiden alimpaan kolmannekseen.
Suomen hinta-taso ei ole erityisen korkea:
Vauraiden teollisuusmaiden keskimääräinen taso on 100:
# 1 Switzerland: 135
# 2 Japan: 127
# 3 Norway: 123
# 4 Denmark: 117
# 5 Iceland: 112
# 6 Sweden: 110
# 7 United States: 109
# 8 United Kingdom: 107
# 9 Ireland: 105
= 10 Finland: 101
= 10 Luxembourg: 101
# 12 Germany: 98
# 13 Netherlands: 96
= 14 Austria: 94
= 14 France: 94
Suomessa siis hintataso on aikalailla sama kuin Keski-Euroopassa.
Seuraavaksi verrataan bruttokansantuotteita asukasta kohti, eli sitä, miten paljon talous tuottaa tavaraoita ja palveluita:
BKT asukasta kohti vuonna 2008 USA:n dollareina:
1 Luxembourg 111,182
2 Norway 94,359
3 Switzerland 64,011
4 Ireland 63,178
5 Denmark 62,327
6 Iceland 52,549
7 Netherlands 52,322
8 Sweden 52,057
9 Finland 51,060
10 Austria 49,902
11 Australia 47,498
12 United States 46,716
13 Belgium 46,486
14 France 45,982
15 Germany 44,471
16 United Kingdom 43,089
17 Canada 42,031
18 Japan 38,443
19 Italy 38,309
20 Singapore 37,600
21 Spain 35,204
22 Greece 31,749
No niin, tähän saakka on selvinnyt se, että Suomessa on kohtuulliset hinnat ja talous tuottaa hyvin. Suureen vaurauteen siis olisi kaikki edellytykset.
Kotitaloudet ja valtio kuluttavat kuitenkin Suomessa rahaa tavaroihin ja palveluihin seuraavanlaisesti suhteessa muihin:
# 1 Iceland: 45,240.809 $ per capita
# 2 Luxembourg: 44,933.805 $ per capita
# 3 Norway: 39,724.526 $ per capita
# 4 Denmark: 35,524.055 $ per capita
# 5 Switzerland: 35,090.934 $ per capita
# 6 United States: 34,254.095 $ per capita
# 7 United Kingdom: 31,781.325 $ per capita
# 8 Sweden: 29,814.23 $ per capita
# 9 France: 28,226.784 $ per capita
# 10 Netherlands: 27,780.445 $ per capita
# 11 Finland: 27,581.384 $ per capita
# 12 Ireland: 27,267.166 $ per capita
# 13 Austria: 27,234.256 $ per capita
# 14 Japan: 27,056.08 $ per capita
# 15 Belgium: 26,995.376 $ per capita
# 16 Germany: 26,380.245 $ per capita
# 17 Australia: 25,092.106 $ per capita
# 18 Italy: 23,800.754 $ per capita
# 19 Canada: 22,855.472 $ per capita
# 20 Spain: 19,575.685 $ per capita
Seuraavaksi tarkastellaan ostovoimaa, eli sitä, kuinka paljon suomalainen kuluttaja saa tuloillaan tavaroita ja palveluita. Saksalainen GfK tutkimuslaitos laski tämän ja viime vuoden keskimääräisen ostovoiman Euroopan maissa.
Ostovoima asukasta kohti Euroopan maissa:
1. Liechtenstein: 44.851
2. Luxemburg: 28.192
3. Sveitsi: 26.842
4. Norja: 25.165
5. Irlanti: 22.540
6. Tanska: 21.673
7. Islanti: 21.202
8. Itävalta: 20.045
9. Ranska: 19.525
10. Saksa: 18.734
11. Iso-Britannia: 18.583
12. Belgia: 17.695
13. Ruotsi: 17.552
14. Suomi: 17.194
15. Italia: 16.949
16. Hollanti: 16.034
17. Espanja: 13.942
18. Kreikka: 12.973
19. Kypros: 12.652
20. Portugali: 10.019
Eli siis Suomi on EU:n viidenneksi rikkain maa bruttokansantuotteella mitattuna, mutta ostovoiman suhteen yhdeksäs EU:ssa ja 14. koko Euroopassa. Hintataso on Suomessa alhaisempi kuin suurimmassa osassa niistä maista, jotka menivät edellemme. No, saammehan me ostettua enemmän asioita kuin italialaiset, hollantilaistet, espanjalaiset, kreikkalaiset ja portugalilaiset, mutta kun meidän BKT on asukasta kohti 51,060 dollaria ja Italialla 38,309 dollaria, niin voisi kai se pelkka isompikin olla suomalaisella. Niin nöyriä olemme kuitenkin...
Kun verrataan Italian ja Suomen koko kulutustasoa asukasta kohti, niin Suomella se on 27,581 dollaria ja Italialla 23,800 dollaria. Eli se ero, mikä on BKT:ssa (mutta ei ostovoimassa), selittyy sillä, että valtio tykkää verottaa meitä. Vai selittyykö?
Ei selity, sillä Italiassa on korkeampi veroaste kuin Suomessa, niin uskomattomalta kuin se saattaa tuntuakin. Jonnekin isojen herrojen taskuihin häviää iso osa suomalaisten ostovoimasta. Outoa. Selittäkääpä joku, mistä on kyse.
Katso veroasteet maailman maissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_rates_around_the_world
Suomen hinta-taso ei ole erityisen korkea:
Vauraiden teollisuusmaiden keskimääräinen taso on 100:
# 1 Switzerland: 135
# 2 Japan: 127
# 3 Norway: 123
# 4 Denmark: 117
# 5 Iceland: 112
# 6 Sweden: 110
# 7 United States: 109
# 8 United Kingdom: 107
# 9 Ireland: 105
= 10 Finland: 101
= 10 Luxembourg: 101
# 12 Germany: 98
# 13 Netherlands: 96
= 14 Austria: 94
= 14 France: 94
Suomessa siis hintataso on aikalailla sama kuin Keski-Euroopassa.
Seuraavaksi verrataan bruttokansantuotteita asukasta kohti, eli sitä, miten paljon talous tuottaa tavaraoita ja palveluita:
BKT asukasta kohti vuonna 2008 USA:n dollareina:
1 Luxembourg 111,182
2 Norway 94,359
3 Switzerland 64,011
4 Ireland 63,178
5 Denmark 62,327
6 Iceland 52,549
7 Netherlands 52,322
8 Sweden 52,057
9 Finland 51,060
10 Austria 49,902
11 Australia 47,498
12 United States 46,716
13 Belgium 46,486
14 France 45,982
15 Germany 44,471
16 United Kingdom 43,089
17 Canada 42,031
18 Japan 38,443
19 Italy 38,309
20 Singapore 37,600
21 Spain 35,204
22 Greece 31,749
No niin, tähän saakka on selvinnyt se, että Suomessa on kohtuulliset hinnat ja talous tuottaa hyvin. Suureen vaurauteen siis olisi kaikki edellytykset.
Kotitaloudet ja valtio kuluttavat kuitenkin Suomessa rahaa tavaroihin ja palveluihin seuraavanlaisesti suhteessa muihin:
# 1 Iceland: 45,240.809 $ per capita
# 2 Luxembourg: 44,933.805 $ per capita
# 3 Norway: 39,724.526 $ per capita
# 4 Denmark: 35,524.055 $ per capita
# 5 Switzerland: 35,090.934 $ per capita
# 6 United States: 34,254.095 $ per capita
# 7 United Kingdom: 31,781.325 $ per capita
# 8 Sweden: 29,814.23 $ per capita
# 9 France: 28,226.784 $ per capita
# 10 Netherlands: 27,780.445 $ per capita
# 11 Finland: 27,581.384 $ per capita
# 12 Ireland: 27,267.166 $ per capita
# 13 Austria: 27,234.256 $ per capita
# 14 Japan: 27,056.08 $ per capita
# 15 Belgium: 26,995.376 $ per capita
# 16 Germany: 26,380.245 $ per capita
# 17 Australia: 25,092.106 $ per capita
# 18 Italy: 23,800.754 $ per capita
# 19 Canada: 22,855.472 $ per capita
# 20 Spain: 19,575.685 $ per capita
Seuraavaksi tarkastellaan ostovoimaa, eli sitä, kuinka paljon suomalainen kuluttaja saa tuloillaan tavaroita ja palveluita. Saksalainen GfK tutkimuslaitos laski tämän ja viime vuoden keskimääräisen ostovoiman Euroopan maissa.
Ostovoima asukasta kohti Euroopan maissa:
1. Liechtenstein: 44.851
2. Luxemburg: 28.192
3. Sveitsi: 26.842
4. Norja: 25.165
5. Irlanti: 22.540
6. Tanska: 21.673
7. Islanti: 21.202
8. Itävalta: 20.045
9. Ranska: 19.525
10. Saksa: 18.734
11. Iso-Britannia: 18.583
12. Belgia: 17.695
13. Ruotsi: 17.552
14. Suomi: 17.194
15. Italia: 16.949
16. Hollanti: 16.034
17. Espanja: 13.942
18. Kreikka: 12.973
19. Kypros: 12.652
20. Portugali: 10.019
Eli siis Suomi on EU:n viidenneksi rikkain maa bruttokansantuotteella mitattuna, mutta ostovoiman suhteen yhdeksäs EU:ssa ja 14. koko Euroopassa. Hintataso on Suomessa alhaisempi kuin suurimmassa osassa niistä maista, jotka menivät edellemme. No, saammehan me ostettua enemmän asioita kuin italialaiset, hollantilaistet, espanjalaiset, kreikkalaiset ja portugalilaiset, mutta kun meidän BKT on asukasta kohti 51,060 dollaria ja Italialla 38,309 dollaria, niin voisi kai se pelkka isompikin olla suomalaisella. Niin nöyriä olemme kuitenkin...
Kun verrataan Italian ja Suomen koko kulutustasoa asukasta kohti, niin Suomella se on 27,581 dollaria ja Italialla 23,800 dollaria. Eli se ero, mikä on BKT:ssa (mutta ei ostovoimassa), selittyy sillä, että valtio tykkää verottaa meitä. Vai selittyykö?
Ei selity, sillä Italiassa on korkeampi veroaste kuin Suomessa, niin uskomattomalta kuin se saattaa tuntuakin. Jonnekin isojen herrojen taskuihin häviää iso osa suomalaisten ostovoimasta. Outoa. Selittäkääpä joku, mistä on kyse.
Katso veroasteet maailman maissa: http://en.wikipedia.org/wiki/Tax_rates_around_the_world
Vastaukset 38
Vanhimmat
Kansalla on liian vähän rahaa käytössä?
Maksaako ne meille liian vähän?
ovat aiheuttaneet itse itselleen tilanteen jossa esim asuntolainojen kuluihin uppoaa kohtuuttoman paljon rahaa. Euroopan keskiarvoon nähden huikeasti enemmän.
Neukkukuutiot tulevat kalliiksi. Varsinkin kun ne revitään maihin homeisina ensi vuosikymmenellä... siitähän sitä itkua sitten homekasasta 300 000€ maksaneella riittää.
Ymmärrätköhän sinä täysin noita tilastoja?
Kerro meille kuitenkin:
- mikä on tilastojesi lähde?
- ovatko tilastot samalta vuodelta?
- sisältävätkö tilastot samat maat?
Muutenhan järjestyssijojen vertailussa ei ole paljoa mieltä.
Vertailepa mielenkiinnostasi kolmessa ensimmäisessä tilastossa Suomea ja Alankomaita. Olemme kaikissa kolmessa suht' lähekkäin, mutta neljännessä ei ole Alankomaita ollenkaan! Joko heidän ostovoimansa on alle Portugalin, mitä en usko, tai sitten sinun järjestyssijavertailussasi ei ole mitään mieltä koska tilastot eivät sisällä samoja maita. Tuon uskon olevan lähempänä totuutta.
Sinun kykenemättömyyttäsi tehdä neutraaleja johtopäätöksiä tilastoaineistosta osoittaa tämä: "Eli siis Suomi on EU:n viidenneksi rikkain maa bruttokansantuotteella mitattuna, mutta ostovoiman suhteen yhdeksäs EU:ssa ja 14. koko Euroopassa."
Sinä tuot esiin sijan 5. osoittaaksesi kuinka rikkaita olemme ja sijan 14. sille kuinka huono ostovoima meillä on, mutta sinun olisi pitänyt tietysti pysähtyä tuohon yhdeksikköön, koska vai se on vertailukelpoinen luku viitosen kanssa. Mikset niin tehnyt?
Olen saanut paljon rahaa epävarmasta firmasta(WC). Nyt pitäisi saada piilotettua käteistä johonkin missä säilyy eikä muut löydä.
Alankomaat ovat suomenkielessä toiselta nimeltään Hollanti. Mutta jos olet maahanmuuttaja, ymmärrän toki erehdyksesi. Tilastojeni lähde on tilastojätti NationMaster.com. Sieltä kun etsit, niin löydät. Tilastot ovat aina uusimpia, eli joko vuodelta 2005 tai 2006. Miksi minun olisi pitänyt pysähtyä siihen yhdeksikköön?
Yhdeksikköön sinun olisi pitänyt pysähtyä, koska silloin olisit vertaillut samoja asioita. Mitä järkeä on verrata sijoitusta EU:n parissa sijoitukseen kaikkien Euroopan maiden joukossa? Ellet sitten halua harjoittaa propagandaa, mutta sitä kannattaisi harjoittaa taitavammin eikä niin läpinäkyvästi.
Näyttäisi siis siltä, että ainakin Suomi ja Alankomaat seuraavat toisiaan hyvin tarkkaan noissa tilastoissa. Muita toisiaan beesaavia pareja en ole viitsinyt hakea. Palataan alkuperäiseen kysymykseesi, miten selität alankomaalaisten osotovoiman?
Löydä joku näköisesi ja muuta meikkauksella/tms itsesi vielä enemmän tämän näköiseksi...
Mene huutokauppaan ja osta tämän näköisesi nimellä kultaa sekä maksa käteisellä, silloin ei tarvita henkilöllisyystodistuksia eikä muita mutkia ole.
Aika puolueellista uutisointia:
"miksi suomalaisen kuluttajat ostovoima kuuluu länsimaiden alimpaan kolmannekseen."
Paljonkas niitä länsimaita on yhteensä?
19 tai 20 jos Israel lasketaan mukaan.
se meni jotenkin näin: kalavale, valhe, tilasto eli kaiva jostain asumiskustannustilasto ja vertaa sitä muihin länsimaihin niin ollaan varmaan parhaimmostoa ! normikansalaisen kuluista on melkein 1/3 asumiseen liityviä kuluja...
Maaseudulta saa omakotitalon parilla kymmenellä tuhannella eurolla. Muualla se ei mitenkään onnistuisi. Helsinki on poikkeus, täällä on asuntojen hinnat aika pilvissä. Mutta kohtuullisella tasolla verrattuna esim. Tukholmaan. Kyllä ostovoimatilastot ottavat huomioon myös asumisen hinnan. Perinteisesti Suomessa on ollut asuminen halpaa.
"Maaseudulta saa omakotitalon parilla kymmenellä tuhannella eurolla."
Mutta asuvatko ihmiset siellä missä on halvat asunnot? Eivätkö ne ole halpoja juuri sen vuoksi, että niille ei ole kysyntää?
"Muualla se ei mitenkään onnistuisi. Helsinki on poikkeus, täällä on asuntojen hinnat aika pilvissä. Mutta kohtuullisella tasolla verrattuna esim. Tukholmaan."
Vertaatko sinä Helsingin toteutuneita kauppahintoja Tukholman näkyviin hintoihin vai piilossa maksettuihin todellisiin hintohin? Kyllähän sinä tiedät, että Ruotsissa ei ole meidän tyyppisiä asunto-osakeyhtiöitä lainkaan, vaan hinnoittelu rakentuu aivan toisin?
100%:sti (täällä pidetään %:sta) oikeassa , asumismuotoja Suomessa on käytännössä 2 ; vuokra-ja omistusasuminen eikä mitään muuta (reaalista) vaihtoehtoa ole, eli asuntojen hinnat elävät omaa elämäänsä eikä minkäänlaista kilpailua ole olemassa...joskus vuonna kivi-ja tuli tein päättötyöni juuri niistä muista asumismalleista joista aika moni soveltuisi tänne kylmään pohjolaankin...johtuisko kalliit seinät ihan asuntomuotojen kilpailun puutteesta
"Kyllä ostovoimatilastot ottavat huomioon myös asumisen hinnan. Perinteisesti Suomessa on ollut asuminen halpaa." verrattuna esim. etelä Espanjaan, vuokrasin juuri ok-talon ½-vuodeksi alkaen marraskuusta ja vuokra oli 2100 erkkii eli kaksiota en olisi suomalaista suurehkosta kaupungista samalla hinnalla olisi saanut...joo ja varmaan ne sun tilastosi huomioi myös asumisen välilliset kustanukset,eikös?
alhaisin, eli vain 60%, kun se Ruotsissa on 90%. Käytännössä suurin osa suomalaisista asuu pikkutaajamissa, joita sanottaisiin muualla kyliksi, ei kaupungeiksi. Tukholmassa sanotaan olevan Pohjoismaiden kalleimmat asunnot ja kaupungissa on myös kova asuntopula. Sillä ei ole mitään merkitystä, mikä järjestelmä Ruotsissa on. Kustannustaso ratkaisee. On muistettava sekin, että Helsingin alueen ostovoima on uusimman kansainvälisen tutkimuksen mukaan 20% korkeampi kuin Tukholman alueella.
Suomessa asuntojen hinna nousevat ja laskevat markkinatilanteen mukaan. Juuri päättyneen nousukauden aikana asuntojen hinnat kohosivat kaksinkertaisiksi verrattuna lama-ajan tasoon. Kysyntä ratkaisee hinnan.
asuntoa suomalaisen suuren kaupungin asuntoon? Helsingin asuntojen hintoja pitää verrata Madrifin ja Barcelonan asuntojen hintoihin. Sitäpaitsi Helsingissä ja Tampereellakin on ihmisillä noin 30-40% korkeampi ostovoima kuin Espanjan suurkaupungeissa.
Vertaa sitä espanjalaista loma-asuntoasi suomalaisen mökin hintaan ja avaudu sitten uudestaan.
vikaa koska toinen sitoo omistajan vuosikausiksi ja vuokralla asuvan oikeudet ovat puutteeliset verrattuna maksettuun vuokraan...voisin kirjoittaa enemmänkin aiheesta mutta tyydy nyt aluksi näihin argumentteihin...se on kaikissa asioissa vähän niin että jos ei paremmasta tiedä niin ei sitä osaa vaatiakkaan...
PS kumpi on sinun valintasi?
verrataan vastaavanlaisilla varustuksilla ja kokoisia järven-/meren rannalla olevia ok-taloja niin espanjan mantereelta meren rannalta saa ok-talon n. 30-50% halvemmalla kuin Suomesta, enkä "puhunut" lomarannikosta koska siellä hinnat lähenevät Suomen hintoja...nyt vertasin! ja nyt puhun useamman vuoden kokemuksella asiasta koska oleskelen noin puolet vuodesta molemmissa...mitä tulee noihin suurkaupunkeihin niin nykyiset hinnat jäävät huomattavasti Helsingin- ja lähialueiden hinnoista...nyt vertasin taas!
saman kaavan mukaan kuin Suomessa, koska Suomen ilmasto vaatii enemmän ja Suomessa on tapana rakentaa raskaammin kuin Etelä-Euroopassa. Espanjan merenrantahuviloita voit siis verrata ihan niihin perus hirsimökkeihin, joissa voi periaatteessa asua ympäri vuoden.
Sinä kun olet ilmeisesti asiaan perehtynyt:
Miten Suomessa onnistuttiin sörssimään asumisoikeusjärjestelmä totaaliseksi kusetukseksi? Suurimmat toimijatko rakensivat asoista täysin läpinäkymättömän rahastusautomaatin?
joo vähän perehdyin, tosin pakosta mutta se siitä... tää aso-kuvio kaatui just siihen mihin aina kaikki elikkäs rahaan...samat päättäjät istuivat rakentajina sekä rakennuttajina ja saivat määrätä hinnat...toi aso oli tai oikeammin on muualla ihan toimiva juttu mutta täällä meillä esim. valmiin asotalon neliöhinnat ovat samat kuin vapaanrahan neliöhinnat ja kuitenkin ason asumistaso on "aravaa" ...mitä tähän huonoon betonielementtirakentamiseen tulee niin se on ihan puhtaasti entisen valtion yhtiön aikaansaannosta (joka toimitti JO 50-luvun lopusta alkaen) materiaalit...sekin on mielenkiintoinen seikka että betonielementti on kopioitu huomattavasti toisenlaisista ilmasto-olosuhteista (vain eriste lisätty) sekä itse elementti ei ole muuttunut juurikaan tuosta 50-luvun kantaisästään
ok-taloa olet rakentanut Suomeen ja monta Espanjaan? itsellä n. 30 vuotinen "ura" talonrakennuksessa josta viimeiset n.5 vuotta Espanjan aurinkorannikolla ...missä muuten olosuhteet ovat huomattavasti haasteellisemmat kuin Päijänteen rannalla mitä sisäilmaan tulee...
PS mitä raskaampi rakentaminen? kyselee epätietoinen
että rakentaminen Espanjaan maksaa yhtä paljon kuin Härmälään? Jos näin niin et ole ainakaan mitään oppinut tuon 30v urasi aikana... tuommoiset väitteet on ihan tuulta paskaa, väität mitä väität.
mun vastauksen lukemisessa vai oman vastauksen kirjoittamisessa? nimitäin sitä lukemista sun kannattais treenata ja nimenomaan luetun ymmärtämistä...no ei tuo kirjoittaminenkaan ihan tuubiin mennyt , mutta kyllä se silti meni paremmin...
Ei sen betonielementin tarvitsekaan muuttua. Betonihan vain lujittuu vanhetessaan. Hyvä rakennusaine se on. Vanhimmat betonirakenteet ovat antiikin Rooman ajoilta ja ihan kunnossa ovat.
Meillä on sentään se etu, että betonielementit toisiinsa liittävät raudat ovat n. 15cm pituisia. Neuvostoliitossa käyttivät n. cm rautoja, jotka vielä lujuutta heikentäen hitsattiin kiinni toisiinsa. Eristeitä elementtien välillä ei välttämättä käytetty. Siellä on edessä mielenkiintoiset ajat edessä kun raudat ruostuvat ja elementtitalot rupeavat ajan mittaan luhistumaan.
... asumiskustannukset ole melkoisen korkeat siksi, että meillä on vähän niinkuin pakko lämmittää kämppää talvisaikaan enempi, kuin tuolla etelän maissa? Lisäksi talvi (ja routa) tuottaa paljon kustannuksia esim. teiden kunnossapidossa. Eikä meillä ole niin pitkä kasvukausikaan, kuin tuolla etelän maissa. Suomessa yhdestä sadosta kasvukaudessa pitää saada monen jyvänjemmarin koko vuoden elanto. Etelässä niitä satoja saattaa tulla jopa kolme vuodessa. Eli ei ole verrannolliset etelän maat ja Suomen olosuhteet, koska ilmasto sanelee omat lukunsa.
Ja mitaan ette voi...
pitkät välimatkat, suhteellisen raskas puolustusjärjestelmä, merenkulku hidasta ja vaikeaa talvella jne jne. Ankara paikka tämä on rikastua, mutta olemme me jotain tänne luoneet.
laskeminenkin on aikasen kimurantti juttu; esim. verottaja ei sitä osaa yksiselitteisesti laskea/tuote mutta onneksi nämä tilastonikkarit sen hallitsee...
PS asutko vielä vanhempiesi luona?
kysymyksen asettelu aloittajalla, kenen syy elintaso on? mutta vertaappa Norjaa Suomeen koska olemme samoilla korkeusasteilla (Norjalla on öljyä sekä kalateollisuutta mitkä Suomelta puuttuvat), Norja olisi tod.näk. aivan häntäpäässä ilman ed. mainittuja "etuisuuksia"
1970-luvulla Suomea heikompi talouden suhteen. Eli siis Portugalin ja Espanjan tasolla. Norja tosiaan olisi Suomea köyhempi ilman öljyä.
SDP!
Demarit on olleet Suomessa kymmeniä vuosia hallituksessa ja pöhöttäneet virkamieskoneiston (niin kunnallisella kuin valtiollisella tasolla) AIVAN KÄSITTÄMÄTTÖMÄKSI järjestelmäksi. Tämä pöhöttönyt "unelmahöttö" maksaa aivan helvetisti veroina ja siitä KÄRSII koko Suomen kansa.
Näiden kustannusten maksamisen jälkeen Suomalaiset on varsin perseaukista kansaa.
Eli toistan vielä, syyllinen on SDP!
SDP on vain yksi pelureista. Syylllinen muiden joukossa.
Viimeiaikaiset puolueiden rahoitussotkut tulevat jatkossa paljastamaan isojen puolueiden mädännäisyyden. SDP ja muut isot ovat hyvää vauhtia vieneet Suomen talouden umpikujaan. Raskas sosiaaliturva (jossa varmaan menee rahaa järjestelmän ylläpitoon enemmän kuin apua tarvitseville), mutkikas verojärjestelmä, eläkesotkut, KELA, jne... ...
Ensi vaaleissa kannattaa miettiä äänestääkö olemassaolevaa INSTITUUTIOTA, vai uusia tuulia!
Lopeta tällä foorumilla kirjoittelu .Tämä on talousrikos "oasasto". Sama henkilö näköjään kysyy ja vastaa.
mari ilmottautui :-) Polttaako jäsenkirja taskussa??
Ei muuta kuin puoluekokoukseen ja muista kannattaa Verkkosukka-Juttaa jatkoon, se on parasta mitä sinä voit tehdä koko Suomelle --> demarien kannatus valuu kuin lehmän häntä jatkossakin.
En ole äänestänyt 10 vuoteen eikä kiinnosta poliitikka pätkääkään. Tämä palsta on terkoitettu eri asioiden käsittelyyn. Minua ei kiinnosta kuin missä on minun WC-huijaukseen laittamani rahat?
Selittäviä tekijöitä aloittajalle.
Suomen hintataso on 19 % korkeampi kuin Italian. Se on pääsyy miksi bruttoluvut ovat suhteessa erilaiset kuin sitten tuo ostovoima. Kun asukastiheys on 13-kertainen ja lämpöä piisaa, niin bkt.tä ja kulutusta kuvaavat luvut ovat eri luokkaa mm. lämmityksen ja kuljetusten osalta Suomessa.
Kokonaisveroaste on Italiassa pari-kolme% alempi kuin Suomessa.
Matkailija sanoo helposti että Italiassa ja Saksassa on suunnilleen sama hintataso, vaikka eroa on, mutta pikku ruokakauppaostoksissa sitä ei huomaa,
kun euroissa summat jää pieniksi.
Todennäköisesti Suomi on kuitenkin korkeammalla kuin koskaan tällaisessa aineellisessa hyvinvointivertailussa.
Mielestäni syyt eroihin on perin tuttuja. Tokkopa harmaan talouden erot selittävät kokonaisuudesta paljonkaan, vaikka mm. Wincapitan kautta on ujutettu/pesty pimeää rahaa ko. verkoston mainostamina anonyymisti veroparatiiseihin.
Joku kansantaloustieteilijä pystyisi varmaan vielä purkamaan paremmin tuon aineiston erojen syyt, mutta heitä tuskin tällä sivustolla pyörii.