Niin;- millainen vene on "homeskandi"?
Kiinnostaisi tietää koska täällä usein puhutaan sellaisesta, tiedä vaikka hankkisin sellaisen itselleni...
Kiinnostaisi tietää koska täällä usein puhutaan sellaisesta, tiedä vaikka hankkisin sellaisen itselleni...
Vastaukset 8
Vanhimmat
ahkerasti haukutaan. on se metka tämä miesten palsta. ei jupista selän takana vaan vittuillaan ihan suoraan netissä... please grow up!
Koetetaan ihan asiallisesti, vaikka avaus onkin provo.
Ennen "halpisveneiden" saapumista maahamme siinä volyymissä, kuin ne nyt täällä ovat, meillä oli ns. kansanveneinä yleensä pienehköjä ja edullisesti valmistettuja (osin myös itse) pursia. Tyypillisesti ne olivat (tietenkin) aikansa kuvia: sisätiloiltaan ahtaita, pimeitä ja tunkkaisia. Ilman vaihtuminen sisätiloissa olikin yksi suurimmista ongelmista. Suomessahan kosteutta nykyään riittää, ja hometta syntyy juuri tuollaisiin tiloihin todella helposti.
Toisaalta on hieman epäreilua puhua "homeskandeista", vaikka suurin osa tarkoittamistani pikkupursista oli tanskalaisia, ruotsalaisia tai suomalaisia. Aivan yhtä paljon hometta ja tunkkaisuutta löytyi muistakin veneistä, niin moottori- kuin purjeveneistä.
Itse olen aloittanut moottorimiehenä ja ensimmäinen veneeni oli amerikkalaisvalmisteinen, 70-luvun alun hytillinen retkivene. Hometta syntyi sisärakenteisiin helposti, vaikka kuinka tuuletettiin ja pyyhittiin etikalla.
Toisessa moottoriveneessäni - norjalaisvalmisteisessa - oli täsmälleen sama ongelma. Itse asiassa vielä pahempi, koska sisätiloissa oli paljon puuta, joka jostain syystä varastoi kosteutta...
Ensimmäinen purkkarini oli suomalaispaatti, vähän yli 8-metrinen. Tuntui upealta olla purjehtija ja kulkea hiljaisesti purjeilla. Hometta oli ajoittain, mutta en kokenut sitä ongelmaksi.
Perheenlisäyksen jälkeen tuli vähän suurempi purkkari, 35-jalkainen. Ruotsalainen. Siinä home oli yllättäen tosi suuri ongelma, ja keulapiikkin katto ja seinät olivat keväisin vahvassa homeessa. Välillä olimme ilman venettä, mutta 2002, toisenkin lapsen muutettua kotoa, ostimme uuden veneen. Keskieurooppalainen, valoisa, hyvin purjehtiva, mukavuuksia löytyy, tilaakin enemmän kuin runsaasti enimmäkseen kaksinpurjehdukseen. Ensimmäisten kolme vuoden aikana en tainnut edes etsiä hometta, mutta neljännen talven jälkeen (taisi olla poikkeuksellisen kostea ja lämmin talvi?) sitä taas löytyi. Ja samasta paikasta, kuin aikaisemmissakin veneissä: keulapiikin reunoilta - ja hieman yllättäen luukkutallin kohdalta ruffinkatosta. Tuo pienehkö homemäärä ei ole koskaan vienyt yöuniani, enkä pidä sitä suurena ongelmana. Kesäkauden alettua, veneen kuivuttua kunnolla, se on poistunut kaikista veneistäni.
Summa summarum: mikä on "homeskandi"? En tiedä. Mutta tiedän, että mihin tahansa veneeseen, jossa ilma ei vaihdu tarpeeksi, hometta voi muodostua. Puhtaus ja kunnollinen ilmanvaihto ovat avainasioita. Jos löydät tarpeeseesi sopivan, hyväkuntoisen "homeskandin", osta ihmeessä! Tai jos löydät tarpeeseesi soveltuvan, hyväkuntoisen "homebavarian", osta ihmeessä!
Tietääkseni mikään venetyyppi ei ole muita otollisempi homeitiöiden kasvualusta. Eikä valmistusmaa vaikuta asiaan senkään vertaa.
Oli suomalainen lasikuitumoottorivene johon talvisin muodostui helposti hometta vaikka puuta ei ollut paljon sisustuksessa. Ja nyt taas vanhassa skandipurkkarissa ei ole hometta näkynyt koskaan vaikka sisustus on puuta.
Kostea talvi ja heikko tuuletus kasvattavat hometta, jolle aina löytyy joku kasvualusta etikasta tms huolimatta.
Meikäläisen homeomgelmat loppuivat, kun keksin hankkia kosteuden kerääjiä.
Niiden parannettu = halvempi malli on myös hyvin toimiva:
Osta sitä kosteutta keräävää pulveria irtotavarana ja laita sukkahousujen lahkeisiin ja veneen sisään eri puolille roikkumaan. Alle ämpäri, johon vesi valuu.
Keväällä on yhdessä ämpärissä vettä 2-3 litraa, eikä hometta ole missään.
Siis kahdet sukkahousut on neljä lahjetta ja riittää ainakin 30 jalan veneeseen.
Itse ostin Honkkarista syksyllä 12L ämpärin ja siihen päälle iso "salaattisiivilä" noin 3kg sitä "suolaa" Talvella kävin kerran katsomassa, ja tyhjäämässä, oli suolavettä noin 3L. Laitoin samalla noin Litran etikkaa isoon avoastiaan haihtumaan ja "raikastamaan ilmaa"
Vaihdoin samalla uudet "suolat" ja sitten keväällä oli toiset sen 3L suolavettä.
Ei muuta havaittavaa hometäplää kuin yksi kohta joka oli jäänyt etikalla pyyhkimättä etukajuutan katon verhoilussa, ja jos oikein tarkkaan katsoi niin oli jopa kämmenjälki havaittavissa :-)
Vene oli peitetty hyvin "avoimesti" jotta pääsi tuulettumaan, ruffin luukku oli hieman auki ja lokin anturi oli irti. Kuitenkin pressu oli päällä.
Hyvin toimii kosteuden kerääjä toimii :-)
Nytkin on sellainen pieni, ja viikossa tulee noin dl suolavettä.
- cheers -
Hyötyä tuli yhtä paljon viereisillekin veneille kuin omallesi. Suolalla kuivaaminen edellyttää täysin suljettua tilaa. Kosteutta nimittäin riittää maailmassa. Etikka taisi olla avainasemassa.
Jos käytetään kosteudenpoistajia niin kaikki luukut on tosiaan suljettava ja tuuletusritilät teipattava eli ei voi saada hyötyä molemmista systeemeistä. Joko kaikki luukut auki tai kosteudenpoistajat ja luukut kiinni!
Itse olen käyttänyt kosteudenpoistajia ja luukut kiinni-systeemiä länsirannikolla onnistuneesti jo yli 15 vuotta ja hometta ei ole sinä aikana ollut.
Tämä luukkujen "kiinniteippaaminen" ja reikine tukkiminen sitten jäi tekemättä. Kiitos vinkistä, kokeilen nyt tuelvana "talvena" moista. Noh, talvi ja talvi.
Hyvä kun Porvoossa oli edes pari kertaa kunnolla miinuksen puolella.
Kostaeata ja tuulsitä sitäkin enemmän.
Tosin siiten "suolaämpäriin" olin kyllä hyvin tyytyväinen :-)
Ja voihan se olla että Etikka teki osan tuosta, laitan sitäkin ensitalvelle pari astiaa.
Eihän siitä haittaakaan ole :)
- cheers -