Luulen olevani masentunut.

Olen ollut tälläinen niin kauan kuin muistan, kun katson ajassa taaksepäin en muista milloin tämä olisi oikeastaan alkanut.

Yritin yläasteella kahdesti itsemurhaa. Molemmilla kerroilla äitini luuli minulla olevan vain pahapaha oksenustauti. Yläasteen ja lukion alun myös viiltelin ja yritin olla syömishäiriöinen.
Olen unelmoija ja petyn helposti kaikkeen, jonka vuoksi uskon masentuvani helposti.

Olen 19-vuotias ja pääsin yliopistoon heti lukiosta. Olin lukiossa hyvä oppilas, tulin ihmisten kanssa toimeen, vaikka en oikeastaan ole kiinnostunut muista ihmisistä. Kuulen itsestäni vain asioita, kuten kuinka hyvin minulla menee ja kuinka ihanalta elämäni kuulostaa, joka loukkaa minua suunnattomasti.

Olen tänä vuonna muun muassa tehnyt abortin sillä en uskonut pystyväni pitämään huolta omasta lapsesta. En halunnut epäonnistua äitinä. Abortin jälkeen olen alkanut siivoamaan asuntoani ihan liikaa.


Olen ajatellut jonkinlaista terapiaa, mutta en jaksa uskoa että saisin sellaista. Toisaalta en pysty mitenkään puhumaan ääneen omista ongelmistani.
1202
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

On hyvin mahdollista että olet masentunut. Voisit hakeutua lääkärin vastaanotolle - siis suoraan psykiatrin.

Pettymys kuuluu elämään, mutta mikäli sinusta tuntuu siltä että petyt liian helposti, niin voi olla että kyseessä on jokinlainen mielialojen (liiallisen) vaihteluun liittyvä tekijä - en halua pelotella. Kyse voi kuitenkin olla mielialojen liiallisesti vaihtelusta. Tämä takia kannatta hakeutua asianmukaiseen hoitoon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hraunn kirjoitti:

Olen ollut tälläinen niin kauan kuin muistan, kun katson ajassa taaksepäin en muista milloin tämä olisi oikeastaan alkanut.

Yritin yläasteella kahdesti itsemurhaa. Molemmilla kerroilla äitini luuli minulla olevan vain pahapaha oksenustauti. Yläasteen ja lukion alun myös viiltelin ja yritin olla syömishäiriöinen.
Olen unelmoija ja petyn helposti kaikkeen, jonka vuoksi uskon masentuvani helposti.

Olen 19-vuotias ja pääsin yliopistoon heti lukiosta. Olin lukiossa hyvä oppilas, tulin ihmisten kanssa toimeen, vaikka en oikeastaan ole kiinnostunut muista ihmisistä. Kuulen itsestäni vain asioita, kuten kuinka hyvin minulla menee ja kuinka ihanalta elämäni kuulostaa, joka loukkaa minua suunnattomasti.

Olen tänä vuonna muun muassa tehnyt abortin sillä en uskonut pystyväni pitämään huolta omasta lapsesta. En halunnut epäonnistua äitinä. Abortin jälkeen olen alkanut siivoamaan asuntoani ihan liikaa.


Olen ajatellut jonkinlaista terapiaa, mutta en jaksa uskoa että saisin sellaista. Toisaalta en pysty mitenkään puhumaan ääneen omista ongelmistani.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu