Olemme pohtineet Suomen elintasoa ja sitä, miksi se näyttää aina jäävän pikkuisen jälkeen esimerkiksi pohjoismaisista naapureistamme.
Seuraavaksi vertaan Suomen elintasoa muiden maiden elintasoon AIC-indeksiä käyttämällä. AIC, eli "Actual Individual Consumption" on uusi mittari, jota pidetään parhaana todellisen elintason mittaajana. AIC kertoo kuinka paljon yksilöt ja valtio kuluttavat rahaa kansalaisten hyvinvointiin. Sellaiset kustannukset, kuten tienpito ja puolustusmenot, eivät kuulu AIC:n piiriin. AIC ottaa myös hintatason huomioon.
Ensimmäinen tilasto on OECD maista tehty tilasto, jossa on noin yhdeksän perättäisen vuoden AIC-lukemat. OECD:n keskitaso on 100.
Vuonna 1997 lukemat olivat seuraavanlaisia:
Norja: 108
Suomi: 88
Ruotsi: 104
Italia: 101
Espanja 82
Puola: 45
Saksa: 108
USA: 141
Japani: 97
Vuoden 2006 lukemat:
Norja: 117
Suomi: 94
Ruotsi: 105
Italia: 94
Espanja: 89
Puola: 51
Saksa: 98
USA: 147
Japani: 88
Uusi menetelmä herätti kohua siksi, että se näytti todellisen elintasoeron Euroopan ja USA:n välillä. Suomessa ei ole juurikaan puhuttu siitä, että olemme juuri ja juuri vauraampia kuin espanjalaiset ja japanilaiset. Skandinaavit huitelevat kaukana edellä.
Täällä koko tilasto:
http://www.ssb.no/english/yearbook/tab/tab-300.html
Seuraava tilasto kertoo laajemmin tilanteen:
France and Monaco 113.00
Netherlands 117.00
Germany 112.00
Italy 100.00
United Kingdom 134.00
Ireland 114.00
Denmark 112.00
Greece 103.00
Portugal 82.00
Spain 100.00
Belgium 111.00
Luxembourg 146.00
Iceland 132.00
Norway 130.00
Sweden 112.00
Finland 103.00
Austria 115.00
Switzerland 118.00
Malta 77.00
Turkey 45.00
Estonia 64.00
Latvia 61.00
Lithuania 66.00
Poland 57.00
Czech Republic 71.00
Slovakia 64.00
Hungary 61.00
Länsimaista Suomen taakse jäivät Espanja, Portugali ja Italia, eivätkä Baltian maat ja Tshekki ole kovin kaukana. Ohhohhoh...
Koko tilasto täällä:
http://www.dst.dk/homeuk/Statistics/focus_on/focus_on_show.aspx?sci=1277
Yksi selitys voi löytyä hintatasosta, nimittäin ilman ostovoimakorjausta (mikä on osittain teennäinen asia, sillä laatu maksaa aina) Suomen AIC-luvut eivät ole aivan niin synkät, mutta kärjessä emme missään tapauksessa ole niidenkään lukujen kanssa.
Tässä siis asukasta kohti käytettävät euromäärät sellaisinaan:
Tanska: 132
Ruotsi: 124
Itävalta: 110
Saksa: 108
Belgia: 102
Suomi: 100
Ranska: 100
Hollanti: 98
Irlanti: 96
Italia: 91
Espanja: 66
Kreikka: 55
Portugali: 53
Viro: 17
Venäjä: 6
Ukraina: 3
Kyllä sveduilla on sitä pätäkkää aika reilusti enemmän kuin meillä, ei voi mitään. Mutta venäläisillä, niillä kyllä menee huonosti. Terveydenhoitoon käytettävät menot kuuluvat AIC:hen, ja Suomessa käytetään asukasta kohti vähiten rahaa terveydenhoitojärjestelmään (OECD-maiden sisällä) ja Ruotsissa toiseksi vähiten. Eli emme pääse siitä mihinkään, jokin asia Suomessa pikkuisen mättää niin, että länsinaapurillakin menee paremmin. Ehkä se on pihi ja vaatimaton mentaliteettimme, ehkä syrjäisyytemme, ehkä huonot lahjat markkinoinnin suhteen, ehkä alkoholismi, ehkä kaamosmasennus, tai sitten se, että emme välitä rahasta niin paljon kuin esimerkiksi germaanikansat. Olemmehan kuitenkin PISA-tutkimusten valossa älykkäin kansa maan päällä, joten ehkä olemme niin jaloja, että näemme ahneuden ja materialismin typeryyden.
Seuraavaksi vertaan Suomen elintasoa muiden maiden elintasoon AIC-indeksiä käyttämällä. AIC, eli "Actual Individual Consumption" on uusi mittari, jota pidetään parhaana todellisen elintason mittaajana. AIC kertoo kuinka paljon yksilöt ja valtio kuluttavat rahaa kansalaisten hyvinvointiin. Sellaiset kustannukset, kuten tienpito ja puolustusmenot, eivät kuulu AIC:n piiriin. AIC ottaa myös hintatason huomioon.
Ensimmäinen tilasto on OECD maista tehty tilasto, jossa on noin yhdeksän perättäisen vuoden AIC-lukemat. OECD:n keskitaso on 100.
Vuonna 1997 lukemat olivat seuraavanlaisia:
Norja: 108
Suomi: 88
Ruotsi: 104
Italia: 101
Espanja 82
Puola: 45
Saksa: 108
USA: 141
Japani: 97
Vuoden 2006 lukemat:
Norja: 117
Suomi: 94
Ruotsi: 105
Italia: 94
Espanja: 89
Puola: 51
Saksa: 98
USA: 147
Japani: 88
Uusi menetelmä herätti kohua siksi, että se näytti todellisen elintasoeron Euroopan ja USA:n välillä. Suomessa ei ole juurikaan puhuttu siitä, että olemme juuri ja juuri vauraampia kuin espanjalaiset ja japanilaiset. Skandinaavit huitelevat kaukana edellä.
Täällä koko tilasto:
http://www.ssb.no/english/yearbook/tab/tab-300.html
Seuraava tilasto kertoo laajemmin tilanteen:
France and Monaco 113.00
Netherlands 117.00
Germany 112.00
Italy 100.00
United Kingdom 134.00
Ireland 114.00
Denmark 112.00
Greece 103.00
Portugal 82.00
Spain 100.00
Belgium 111.00
Luxembourg 146.00
Iceland 132.00
Norway 130.00
Sweden 112.00
Finland 103.00
Austria 115.00
Switzerland 118.00
Malta 77.00
Turkey 45.00
Estonia 64.00
Latvia 61.00
Lithuania 66.00
Poland 57.00
Czech Republic 71.00
Slovakia 64.00
Hungary 61.00
Länsimaista Suomen taakse jäivät Espanja, Portugali ja Italia, eivätkä Baltian maat ja Tshekki ole kovin kaukana. Ohhohhoh...
Koko tilasto täällä:
http://www.dst.dk/homeuk/Statistics/focus_on/focus_on_show.aspx?sci=1277
Yksi selitys voi löytyä hintatasosta, nimittäin ilman ostovoimakorjausta (mikä on osittain teennäinen asia, sillä laatu maksaa aina) Suomen AIC-luvut eivät ole aivan niin synkät, mutta kärjessä emme missään tapauksessa ole niidenkään lukujen kanssa.
Tässä siis asukasta kohti käytettävät euromäärät sellaisinaan:
Tanska: 132
Ruotsi: 124
Itävalta: 110
Saksa: 108
Belgia: 102
Suomi: 100
Ranska: 100
Hollanti: 98
Irlanti: 96
Italia: 91
Espanja: 66
Kreikka: 55
Portugali: 53
Viro: 17
Venäjä: 6
Ukraina: 3
Kyllä sveduilla on sitä pätäkkää aika reilusti enemmän kuin meillä, ei voi mitään. Mutta venäläisillä, niillä kyllä menee huonosti. Terveydenhoitoon käytettävät menot kuuluvat AIC:hen, ja Suomessa käytetään asukasta kohti vähiten rahaa terveydenhoitojärjestelmään (OECD-maiden sisällä) ja Ruotsissa toiseksi vähiten. Eli emme pääse siitä mihinkään, jokin asia Suomessa pikkuisen mättää niin, että länsinaapurillakin menee paremmin. Ehkä se on pihi ja vaatimaton mentaliteettimme, ehkä syrjäisyytemme, ehkä huonot lahjat markkinoinnin suhteen, ehkä alkoholismi, ehkä kaamosmasennus, tai sitten se, että emme välitä rahasta niin paljon kuin esimerkiksi germaanikansat. Olemmehan kuitenkin PISA-tutkimusten valossa älykkäin kansa maan päällä, joten ehkä olemme niin jaloja, että näemme ahneuden ja materialismin typeryyden.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis terveydenhoitomenojen vähäisyys saattaa osittain selittää Suomen alhaista AIC:tä.
Miksi esim. tienpito ei kuulu indeksin piiriin? Kyllähän se vaikuttaa hyvinvointimme ajammeko kuoppaisia ja vaarallisia sorateitä pitkin vai kunnolla hoidettuja teitä pitkin? Millä perusteella on päätetty, mitkä menot kuuluvat mukaan ja mitkä ei?
suoraan perheiden hyvinvointiin käytettävät rahat määräävät sen elintason perheissä. Eli kaikki se, mitä piha-aidan sisäpuolella on, kuuluu perhekohtaiseen "elintasoon".
Hyvältähän tuo kannaltamme näyttää. Mitä sinä oikein valitat? Jos olet koskaan Japanissa käynyt, tietäisit että heidän ohittamisensa on kova juttu.
Jatka jossain muulla foorumilla mikä on tarkoitettu tällaisiin tilastotietoihin.
Aloittajan mielestä tilastot ilmeisesti osoittavat jonkun talousrikoksen tapahtuneen. Inhat talouspörhöt kuppaavat työläisiä tms.