Vanhat kansakoululaulut

Wanhat kansakoululaulut oli tosi tuhtia tawaraa.
Esim. ylös suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa...

Mitä muita muistat.
Ilmoita


Kirjastoista löytyy vielä tuonaikaisia laulukirjoja. Äitini opetti meille muksuilleen laulun, joa ei koulussa opetettu.
Kaipasin laulun sanoja täällä netissä. Ystävällinen ikärouva kirjoittikin laulun sanat nettiin, josta olen kiitollinen hänelle.

Oli muistaakseni vuodenajat nimeltään. Oikein S Topeliuksen sanoittama, suomentajaa en muista.
Kait se 'kela' pyörii jo takaspäin kun joskus tulee mieleen nuo viattoman ajan koululaislaulut!
9 VASTAUSTA:
Missä maat on mainiommat vetreämmät,sadat saartaa niemet lahdet rakkaampata... rantaa...
Helky laulu Aurain rantain ,silmä kirkas salamoi....

Männikkömetsät ja rantojen raidat
kukkivat kummut ja mansikkamaat

Kauas missä katse kantaa yli peltojen
missä kaartaa taivoon rantaa salo sininen
Siellä Satakunnan kansa,tyynnä kyntää aurallansa
maata isien.

On Suomi maita suloisin
vaan Häme siitä kaunehin
sen tuskin tiedän herttaista

Maa ponteva Pohjolan äärellä on
se on entisten taistojen tanner
niin rohkea reipas ja horjumaton

näin kylmiltään en muita muista
kuin Savolaisten laulusta:
ja joka kynsi kylmeni
edestä suomenmaan,-------------- mikä on aina liikuttanut minua...
pilvi* kirjoitti:
Missä maat on mainiommat vetreämmät,sadat saartaa niemet lahdet rakkaampata... rantaa...
Helky laulu Aurain rantain ,silmä kirkas salamoi....

Männikkömetsät ja rantojen raidat
kukkivat kummut ja mansikkamaat

Kauas missä katse kantaa yli peltojen
missä kaartaa taivoon rantaa salo sininen
Siellä Satakunnan kansa,tyynnä kyntää aurallansa
maata isien.

On Suomi maita suloisin
vaan Häme siitä kaunehin
sen tuskin tiedän herttaista

Maa ponteva Pohjolan äärellä on
se on entisten taistojen tanner
niin rohkea reipas ja horjumaton

näin kylmiltään en muita muista
kuin Savolaisten laulusta:
ja joka kynsi kylmeni
edestä suomenmaan,-------------- mikä on aina liikuttanut minua...
sen tuskin tiedän vertaista niin kaunista niin herttaista.
kuin kulta Hämeenmaa.
pilvi* kirjoitti:
sen tuskin tiedän vertaista niin kaunista niin herttaista.
kuin kulta Hämeenmaa.
Minä muistan joka on mielestäni myös kaunis laulu, Lähtehellä.

Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi,
kuink pilvein varjot vaeltavat kuvastimessasi

Kas tuol on pilvi loistava ihana kaunoinen.
v aan kauas pois se vaeltavi hyvästi varjoinen.

Jotenkin näin se oli en ole ihan varma kaikkien sanojen oikeasta jjärjestyksestä.
pilvi* kirjoitti:
sen tuskin tiedän vertaista niin kaunista niin herttaista.
kuin kulta Hämeenmaa.
Suloisessa Suomessamme oisko maata armaanpaa

kuin on kaunis Karjalamme,laulun laaja kotimaa

lauluna se kosket kuohuu, järvenaallot loiskuaa

säveleinä salot huokuu,ikihongat humajaa.

Ei oo meillä rikkautta,eikä maamme viljava,

vaan on laulun runsautta,kylvämättä kasvavaa.

Sit ei pane idän halla,eikä pohjan pakkaset.

Se ei sorru sortamalla,sitä ei lyö rakehet! sehän jatkuu vielä....
pilvi* kirjoitti:
Suloisessa Suomessamme oisko maata armaanpaa

kuin on kaunis Karjalamme,laulun laaja kotimaa

lauluna se kosket kuohuu, järvenaallot loiskuaa

säveleinä salot huokuu,ikihongat humajaa.

Ei oo meillä rikkautta,eikä maamme viljava,

vaan on laulun runsautta,kylvämättä kasvavaa.

Sit ei pane idän halla,eikä pohjan pakkaset.

Se ei sorru sortamalla,sitä ei lyö rakehet! sehän jatkuu vielä....
Siihen aikaan ,kun olimme koululaisia,oli kaksi laulukirjaa ,aika yleisesti käytässä..
Joko Lauri Parviaisen tai Olavi Pesosen. Kävin Helsingissä, Aleksis Kiven kansakoulua
ja meillä oli käytössä Olavi Pesosen laulukirja. Minulle on jäänyt mieleen laulu:
Laps' Suomen..säv.Frederik Pacius ja sanat Z.Topelius.

Laps' Suomen ällös vaihda pois,sun maatas ihanaa!
Sill' leipä vieraan karvast' ois ja sana karkeaa!
Sen taivas, päiv', on loistoton,sen sydän sulle outo on.
Laps' Suomen ,ällös vaihda pois ,sun maatas ihanaa!

Laps' Suomen,kaunis sull' on maa ja suuri, loistokas.
Veet välkkyy,maat sen vihoittaa,sen rant' on maineikas.
Yö kirkas,päivä lämpöinen ja taivas tuhattähtinen.
Laps' Suomen, kaunis sull' on maa ja suuri, loistokas.

Laps' Suomen,armas maasi tää,siis muista ainiaan.!
Sull' onnea ja elämää,ei muuall' ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,niin juures synnyinmaassa on!
Laps' Suomen,armas maasi tää,siis muista ainiaan!

Minusta, tämä oli ihana laulu.. t.Irkku
sen laulun sanat, oli ihan uusi minulle, kiitos!
löysin kirjoitti:
sen laulun sanat, oli ihan uusi minulle, kiitos!
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.

Mä tunnen vaaras' ja vuoristovyös'
a kaskies' sauhut ja uinuvat yös'
ja synkkäin metsies' aarniopuut
ja siintävät salmes' ja vuonojen suut.

Siell' usein matkani määrätöin
läpi metsien kulki ja näreikköin,
Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäin näin
Tähdykkä kirjoitti:
Minä muistan joka on mielestäni myös kaunis laulu, Lähtehellä.

Sua lähde kaunis katselen likellä vettäsi,
kuink pilvein varjot vaeltavat kuvastimessasi

Kas tuol on pilvi loistava ihana kaunoinen.
v aan kauas pois se vaeltavi hyvästi varjoinen.

Jotenkin näin se oli en ole ihan varma kaikkien sanojen oikeasta jjärjestyksestä.
Jatkan eilistä "Sua lähde kaunis katselen laulua"

Mä näitä nähden aattelen mun omaa sieluain
kuink moni pilvi kultainen noin senkin jätti vain.

Tämä on mielestäni liikuttavin säkeistö ja muistin sen vasta aamulla
kun olin sauvalenkillä, se kuvaa kaikkea sitä minkä olemme taaksemme
jättäneet ehkä kauneinta elämässämme.
Tätä laulelen usein kirjoitti:
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikot tuuhettuu
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.

Mä tunnen vaaras' ja vuoristovyös'
a kaskies' sauhut ja uinuvat yös'
ja synkkäin metsies' aarniopuut
ja siintävät salmes' ja vuonojen suut.

Siell' usein matkani määrätöin
läpi metsien kulki ja näreikköin,
Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäin näin
Jos saan jatkaa tähän yhden säkeistön jota harvoin lauletaan,

Tai läksin vuorille urhojen luo, jotka ylhäällä vaaroilla
asui nuo, näin miehet kunnon ja hilpeän työn
ja näin missä sykkii Karjalan syön.
+Lisää kommentti
Kirjastosta voi kysyä mm. siukosen, Pesosen ja Ingmanin laulukirjioja, joista löytyy monen monia vanhoja ihanuuksia:
- Iske, iske, iske seinään vuoren...
- Reippahasti lietsomaan, rautaa tässä taotaan...
- Pyry pyry pyry hei, mistä tulit sinä tänne...
- Orvokkini tummasilmä, kultasydän pieni...
- Äiti leipoo hymyellen, kelle leivot äiti...
- Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä urhona kaadut...
- Mummo kanasensa niitylle ajoi...
- Nasulassa nasun lasten on niin lysti olla...
- Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa...
- jne jne
Ilmoita
Tilasin joskus Mieskvartetti Delicaton levyn, jossa on lauluja kouluajoilta.
Nostalgiaa, nostalgiaa...

http://www.delicato.fi/diskografia_alakansakoulunlauluja.html
Ilmoita
Joululaulut ja maakuntalaulut laulettiin ja Ateenalaisten laulu "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä nuorena kaadut puolesta heimosikin" ja sitten runo, joka alkoi:"Emojänis tuli pyrynä metsän takaa...." Mukavia muisteloita.
1 VASTAUS:
Tuo laulu jäi mieleen. Miesopettaja tuota meilla laulatti jatkuvasti. Oli sama opettaja 1-5 luokat.
+Lisää kommentti
Meistä tuntui hauskalta laulaa tuota raumangiälist laulu, jota ei kunnolla edes ymmärretty. Alun muistan....

Nämäp poikki o vast, meit ei lak kehumast
valuvaara me huakkiast voita
Janonduska ne vaa sil et brankkor ei saa
vaik mee kylstää nii ahkerast koita

Virheitäkin tuossa varmaan on
Ilmoita
Nämäp poikki o vast
meit ei lakk kehumast,
valuvaara me huakkiast voita,
Janon duska, ne vaa.
ei niit samoma saa,
vaikk mek kyll stää ni ahkerast koita.
6 VASTAUSTA:
olisi paikallaan kirjoitti:
saa selvää tuosta Rauman murteesta! Olisiko niin,että se on jo niin vanhaa tekstiä,
ettei sitä kovin moni enää käytä.

Radio ja televisio aikana kirjakieli yleensä "tarttuu" Kuinka voikin jäädä ruotsinkielestä

tuollainen jännä suomenkielen murre. Miltähän se kuullostaa riikinruotsalaisten korvissa?

Minä kyllä vielä käyn Raumalla ja katson kuinka pärjään :D
pilvi* kirjoitti:
saa selvää tuosta Rauman murteesta! Olisiko niin,että se on jo niin vanhaa tekstiä,
ettei sitä kovin moni enää käytä.

Radio ja televisio aikana kirjakieli yleensä "tarttuu" Kuinka voikin jäädä ruotsinkielestä

tuollainen jännä suomenkielen murre. Miltähän se kuullostaa riikinruotsalaisten korvissa?

Minä kyllä vielä käyn Raumalla ja katson kuinka pärjään :D
savolaisten laulu,näin aamulla,

Mun muistuu mieleheni nyt
suloinen Savomaa
sen kansa kaikki kärsinyt
ja onnehensa tyytynyt
tää armas kallis maa, jne...

Etäällä Pohjanmaalla
hylätty järvi on
nimeä saaret vailla
on ranta alaston
hei
najalla sen sulaa jää
kun kesä Lappiin kiirehtää
ja syyskuun yö sen aallot
taas jälleen jäädyttää

Metsän poika tahdon olla
sankar jylhän kuusiston
Tapiolan vainiolla
karhun kanssa painii lyön
ja maailma unholaan jääköön.

Läksin minä kesäyönä käymään
siihen laaksohon kussa kuuntelin päivää

Nyt on lopetettava,kun niitä muistan kovin paljon. Ihana aika tuo,jolloin lauloimme rinnan riemusta kevätjuhlissa: Jo joutui armas aika,ja suvi suloinen!
pilvi* kirjoitti:
saa selvää tuosta Rauman murteesta! Olisiko niin,että se on jo niin vanhaa tekstiä,
ettei sitä kovin moni enää käytä.

Radio ja televisio aikana kirjakieli yleensä "tarttuu" Kuinka voikin jäädä ruotsinkielestä

tuollainen jännä suomenkielen murre. Miltähän se kuullostaa riikinruotsalaisten korvissa?

Minä kyllä vielä käyn Raumalla ja katson kuinka pärjään :D
Rauman giält kuulee puhuttavan vieläkin, ei tarvitse kuin mennä Rauman torille "pystkaffeel", niin kuulee kuinka Rauman giälel laitetaan maailman asioita "reeraan". Ei ole lainkaan mitään vanhaa tekstiä, tai onhan nuo Hj. Nortamon tekstit jostain viime vuosisadan alusta, mutta puheessa Raumalla vanhemmilla käytössä edelleen.

Rauman giäl on kaiketi muodostunut merimiesten tuodessa vieraskielisiä sanoja puheissaan.
Tellastiina kirjoitti:
Rauman giält kuulee puhuttavan vieläkin, ei tarvitse kuin mennä Rauman torille "pystkaffeel", niin kuulee kuinka Rauman giälel laitetaan maailman asioita "reeraan". Ei ole lainkaan mitään vanhaa tekstiä, tai onhan nuo Hj. Nortamon tekstit jostain viime vuosisadan alusta, mutta puheessa Raumalla vanhemmilla käytössä edelleen.

Rauman giäl on kaiketi muodostunut merimiesten tuodessa vieraskielisiä sanoja puheissaan.
juodaanko se seisten jonkin korkean pöydän luona?
olisi paikallaan kirjoitti:
tuntui ihan "historian havinaa" Turun palosta, jonkinlaisena kuplettina.

Olin aistivinani saksalaista ,jopa englantilaistakin perua joissakin sanoissa.Ihan kiva juttu! Mut emmää kaikkea tajunnu...
+Lisää kommentti
Erikoismerkitys on ensimmäiseen koulupäivään liittyvällä laululla, muistan vielä sen tunnelman, letit rusetteineen, vekkihameen, valkoisen puseron ja polvisukat, koululaukun tuoksunkin, iloisen jännityksen ja odotuksen.

"Pien on tuossa matkalainen
kirjat taulut laukussaan.
Silmä kirkas hohtavainen,
viel on puna poskillaan.
Minne, minne käy sun tiesi
pieni reipas mtkamiesi?

Kouluhun, sä vastaat mulle
toivon hymy huulillas.
Käyös siis ja Herra sulle
olkoon aina oppaanas.
Ahkeruuteen aikas käytä
isän,äidin toiveet täytä."

Partiolaisina yövyimme laavuilla ja teltoissa, istuimme iltanuotiolla, yhteenkuuluvuus toistemme kanssa ja osana luontoa oleminen oli kouraisevan voimakasta.

Meill’ on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi.
Ja me muistain sankariaikaa,
sadun tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii,
ja kun hongat huminoi!

Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta, sydän syttyy tuntemaan.Ja me jne.

Ja kun himmenee hiipuva hiillos, ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos, Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me jne.
4 VASTAUSTA:
Soi kunniaksi Luojan
nyt virsi kiitoksen....

Totuuden henki johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä
tietämme siunaa meitä älä heitä....jne.

Täytyisiköhän tästä alkaa muihin askareihin,
vaikka nurmikon siistimiseen,kun sunnuntaina saan
kesävieraita......saan tavata Antonionkin Italiasta,heippa ja kiitos aloitteentekijälle! :D
pilvi* kirjoitti:
Soi kunniaksi Luojan
nyt virsi kiitoksen....

Totuuden henki johda sinä meitä
etsiessämme valkeuden teitä
tietämme siunaa meitä älä heitä....jne.

Täytyisiköhän tästä alkaa muihin askareihin,
vaikka nurmikon siistimiseen,kun sunnuntaina saan
kesävieraita......saan tavata Antonionkin Italiasta,heippa ja kiitos aloitteentekijälle! :D
harrastaneet osaa kyllä kaikki koululaulut ja kaikki suomalaiset laulut jo ulkoa. Mikä niitä täällä luettelemaan.
laulua kirjoitti:
harrastaneet osaa kyllä kaikki koululaulut ja kaikki suomalaiset laulut jo ulkoa. Mikä niitä täällä luettelemaan.
tympääntyneitä,on muutakin luettavaa palstalla!
noin * kirjoitti:
tympääntyneitä,on muutakin luettavaa palstalla!
olemassa sääntö ettei ainakaan koko laulun sanoja saisi kirjoitellakaan näillä sivuilla.
+Lisää kommentti
no viimeks kuunneltiin lasten kanssa pippurin levy joka valitettavasti pilattu renkutuksilla siis soittimilla. olis edes ollut harmoni tms. muuten hyvät laulut.
Ilmoita
Kukas Laritsa mahtaa nykyään olla.
Ilmoita
Meillä melkein jokainen lauloi laulunkokeissa joko;

On maista kaikista sittenkin
tää synnyinmaa kaikein rakkahin.
Vie minne tiesi
sen tutu liesi
on lämpöisin
...

taikka:

Pieni nokipoika vaan
uunin piippuun katoaa
yhä ylös yrittää
katolle hän kiipeää
...
Ilmoita
Minne käy tuulen ilmassa tie,
minne käy tuulen ilmassa tie,
minnekä myrsky merien aallot
viimeinkin vie.

Missä on pilven hautausmaa,
missä on pilven hautausmaa,
sanopa missä taivahan tähti
levätä saa.

Ihminen minne. minnekä hän,
ihminen minne, minnekä hän,
minnekä rientää ihmisen henki,
tiedätkö sen.

En huomannut, oliko tämä jo mainittu, tuo mieleeni yllämainittujen lisäksi tuli.

Olen kuullut uuden version. Eräs nuori laulajatar laulaa:
Mistä tulee kukkaset......
näin hän kyselee, en vain muista noita sanoja enempää.
Mielestäni tuo laulu on vanhan idean kopioitia.

Käväisin sähköpostin tyhjentämässä ja samalla vilkaisin, missä täällä mennään.

Hyvää Yötä!
Ilmoita
Tämä tällä hetkellä muistui mieleen koululauluista:

Lapsoset ketterät kotihaasta
koivusta oksat taittaa.
Noistapa nopsilla käsillänsä.
saunahan vihdat laittaa.
:,:Lauteilla saunan kotoisen taas
illalla kylpy maittaa:,:

Pehmyt on lapsista aina vihta,
äiti jos vihtomassa.
Lämpöinen löyly on kotisaunan,
toisin on vierahassa.
:,:Jospahan säilyis äidin lapset
kylmältä maailmassa:,:.

Hyvää yötä!
Ilmoita

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Vanhat kansakoululaulut

Wanhat kansakoululaulut oli tosi tuhtia tawaraa.
Esim. ylös suomen pojat nuoret, ulos sukset survaiskaa...

Mitä muita muistat.

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta